Mitä kun tuntuu, että mulla ei ole syytä elää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei aurinkoa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei aurinkoa

Vieras
Ei mitään tavotteita, ei sellaisia haaveita mitä vois toteuttaa.. yhtä kitutusta. Ei ystäviä, ei sukulaisia.. yhtä ja samaa selviämistä. Ei ole kellekään asiaakaan, edes miehelle, kun ei elämässä mitään tapahdu. Olen vaan netissä ja tuijotan telkkaria.
Miten te muut.. mitä teillä on mikä saa teidät jaksaan ja hymyilemään jo valmiiksi huomista päivää?
 
Tuntuu oikeasti vain siltä että olis parempi vaan nukkua pois. Mies on hermostunut kun en enää jaksa vastata sen kullaksi kutsumisiin, pussailuihin.. ärsyttää kaikki enkä näe mitään iloa tässä elämässä kun koko ajan jotain huolta tai muuta ongelmaa :(
 
Ei se ihmisten illmoille meneminen kamalasti ratkase.. heräsin vaan siihen, että ei mulle oikeasti ole tässä elämässä mitään. Samaa paskaa vaan. Ei ole mitään mitä odottaa seuraavalta päivältä.
Siksi halusinkin tietää mitä te muut odotatte tai pidätte elämisen arvosena elämässä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
Tee tavotteita! Mulla on paljonkin, haluan valmistua, saada ammatin, ostaa talon... Lähe opiskelemaan jotain kiinnostavaa!

Haluaisin, mutta en voi, sillä sitä ei meidän talous kestä.. en enää voi edes haaveilla, kun tälläsillä elämän realiteeteillä ne pirstoutuvat tuhansiksi palasiks.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
Tee tavotteita! Mulla on paljonkin, haluan valmistua, saada ammatin, ostaa talon... Lähe opiskelemaan jotain kiinnostavaa!

Haluaisin, mutta en voi, sillä sitä ei meidän talous kestä.. en enää voi edes haaveilla, kun tälläsillä elämän realiteeteillä ne pirstoutuvat tuhansiksi palasiks.

Eipä ole hääviä elämäs.Onneksi voit ajatella että jokainen uusi aamu on uusi päivä kaksplussan keskustelupalstalla josta voi tulla kerjäämään säälipisteitä.
 
Odotan esikoisen syntymää (reilu kuukaus laskettuun), odotan ihanaa miestäni töistä kotiin...ruoka valmiina katettuna... sitä ihanaa illan viettoa kullan kanssa lenkkeilyn ja yhdessä oleskelun merkeissä, ystävieni kanssa ajanviettoa, tänä kesänä nautin myös pelkästään siitä että saan olla kotona kolmen vuoden työputken jälkeen =) Nautin ulkoilusta ihanan koirani kanssa päivittäin <3
 
Mistä te juttelette miehenne kanssa? Mitä teette miehen kanssa?
En jaksa enää.. ei ole kavereitakaan ja vaikka on monesti ollut yritystä saada.. kukaan ei edes puistossa tule juttelemaan/vastaa tervehdyksiin vaan ovat omissa porukoissaan..
 
Juttelen miehen kanssa ihan kaikesta... pystyn kertomaan hänelle kaiken, ei tarvii pelätä tai varoa mitään. Jaamme ilot ja surut yhdessä. Tämän raskauden aikana on tietenkin tullut juteltua paljon vaavista, siitä mitä elämä sitten on jne. Yhdistänyt entisestään meitä. Olemme aina tehneet kotityöt yhdessä (molemmat käy duunissa), laitamme yhdessä ruokaa mikäli toinen meistä ei ole kotona ja ehtinyt sen tehdä jo, ulkoillaan/lenkkeillään koiramme messissä mukana, talvella käydään lumilautailemassa jossain tunturissa..vuokrataan mökki muutamaksi päiväksi, rullaluistellaan (tänä kesänä tosin jättänyt välistä ;), löhötään sohvalla loppuillasta ja saunotaan : > Ja osoitetaan rakkautta toista kohtaan usein..
 
Meidänkin elämä oli aika samanlaista kuin neidin, noh kahden lapsen jälkeen taas samanlaiset fiilikset kuin aloittajalla :( Olisi aivan toista jos pääsisi miehen kanssa joskus kahdestaan mutta lapsenvahtia ei ole ja talous niin tiukoilla ettei pysty hoitajaa palkkaamaan.
 
Sulla sentään on mies, olisit onnellinen siitä. Älä vaan hyvä ihminen ala lasta tehdä oloasi helpottamaan. Ensin pitää itsellä olla pää selvä. Masennukseen on haettava apua, mutta rahaton joutuu kitumaan jonoissa pitkään. Tsemppiä, kyllä se elämä paremmaksi muuttuu, vaikka nyt näyttäisikin epätoivoiselta. Mieti, mitä haluaisit elämältä. Menisitkö vaikka jotain opiskelemaan?
 
Mistä te juttelette miehenne kanssa? Mitä teette miehen kanssa?
En jaksa enää.. ei ole kavereitakaan ja vaikka on monesti ollut yritystä saada.. kukaan ei edes puistossa tule juttelemaan/vastaa tervehdyksiin vaan ovat omissa porukoissaan..
saattaa vaikuttaa vähän sekin kun suomi on vähän ankea maa muutenkin.ei maa itessään mutta ihmiset täällä :/
 

Yhteistyössä