"Mitä kieliä tulevaisuudessa tarvitaan? Asiantuntija kertoo, millaista kielitaitoa työnantajat todella arvostavat"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jutussa sanotaan mm. näin:

"MITÄ kieliä sitten kannattaisi opiskella? Mitä kielitaitoa tarvitaan tulevaisuudessa?

Me tarvitsemme mitä tahansa kieliä, opiskelu ei mene hukkaan”, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Mikko Vieltojärvi.


Hänen mukaansa yrityksissä arvostetaan monipuolista kielitaitoa. Rekrytoijat olettavat, että hakijat osaavat englantia. Hakija, joka osaa muitakin kieliä, erottuu joukosta.


”Kannattaa vain valita joku kieli. Kunhan ei taktikoi niin, että jättää kielen valitsematta. Kielten osaamiselle ja sivistykselle on aina tarvetta.”



"EK on selvittänyt jäsenyritystensä kielitaitotarpeita kyselyillä muutaman vuoden välein. Edellisen kerran yrityksiltä kysyttiin yksittäisten kielten osaamistarpeista vuonna 2014.

Silloin jäsenyritysten käytetyimmät kielet olivat suomi (97 prosenttia yrityksistä), englanti (80 prosenttia), ruotsi (47 prosenttia), venäjä (29 prosenttia) ja saksa (14 prosenttia).
 
Jutussa on linkki EK:n tutkimukseen, siellä todetaan mm. näin:

Suomi on lähes kaikkien yritysten käytössä ja englantiakin puhutaan lähes 80 prosentissa yrityksistä. Puolet yrityksistä kertoi käyttävänsä ruotsia. Venäjän kieltä tarvitsee lähes kolmannes yrityksistä. Saksan osuus jää alle 15 prosenttiin yrityksistä.

. Viennin arvolla mitattuna Suomesta viedään tuotteita eniten Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle.

Kun yritys vie tuotteitaan sataan maahan, löytyy myyntihenkilöstöstä monen eri kielen osaajia. – Englantia, espanjaa, ruotsia, ranskaa sekä venäjää meillä puhutaan paljon. Jonkin verran tarvitaan myös saksaa, japania, koreaa ja kiinaa. Ja kohta saamme myös arabiankielentaitoisen harjoittelijan, listaa Mikko Mattila, General Manager Robit Rocktoolsista.

Eri kielten käytön yleisyys vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi paperiteollisuudessa saksaa tarvitsee lähes 90 prosenttia yrityksistä ja ruotsia käyttää kolme neljäsosaa alan yrityksistä.

Finanssialalla ruotsin kieltä käytetään yli 70 prosentissa yrityksistä.

Rakennusalalla työkielten joukossa on kyselyn mukaan Suomen ohella neljä muuta kieltä: englanti, venäjä, ruotsi ja viro.

Johtajat käyttävät eniten englantia, ruotsia ja saksaa.

Joutsen: Myös ruotsin kieltä tarvitaan usein. Kotkasaari näkeekin, että meille suoma laisille ruotsin kielen taito antaa etulyöntiaseman. – Olemme ikään kuin saman klubin jäseniä, kun kommunikoimme samalla kielellä. Ruotsia tarvitaan työelämässä ja olemme jopa törmänneet rekrytoinnissa siihen, että hakijoiden ruotsintaidot eivät ilman kertausta riitä työkielen vaatimalle tasolle.

Pieni maa ponnistaa eteenpäin monipuolisella kieliosaamisella. Toivoisin, että osaisimme hyödyntää paremmin naapurimaidemme markkinoita kielitaidon avulla. Ruotsin kieli on meille selkeä kilpailuetu, jota ei saa menettää

Eli aloittajan väite siitä, ettei ruotsista olisi hyötyä, osoittautuu vääräksi.
 
Jutussa on linkki EK:n tutkimukseen, siellä todetaan mm. näin:

Suomi on lähes kaikkien yritysten käytössä ja englantiakin puhutaan lähes 80 prosentissa yrityksistä. Puolet yrityksistä kertoi käyttävänsä ruotsia. Venäjän kieltä tarvitsee lähes kolmannes yrityksistä. Saksan osuus jää alle 15 prosenttiin yrityksistä.

. Viennin arvolla mitattuna Suomesta viedään tuotteita eniten Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle.

Kun yritys vie tuotteitaan sataan maahan, löytyy myyntihenkilöstöstä monen eri kielen osaajia. – Englantia, espanjaa, ruotsia, ranskaa sekä venäjää meillä puhutaan paljon. Jonkin verran tarvitaan myös saksaa, japania, koreaa ja kiinaa. Ja kohta saamme myös arabiankielentaitoisen harjoittelijan, listaa Mikko Mattila, General Manager Robit Rocktoolsista.

Eri kielten käytön yleisyys vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi paperiteollisuudessa saksaa tarvitsee lähes 90 prosenttia yrityksistä ja ruotsia käyttää kolme neljäsosaa alan yrityksistä.

Finanssialalla ruotsin kieltä käytetään yli 70 prosentissa yrityksistä.

Rakennusalalla työkielten joukossa on kyselyn mukaan Suomen ohella neljä muuta kieltä: englanti, venäjä, ruotsi ja viro.

Johtajat käyttävät eniten englantia, ruotsia ja saksaa.

Joutsen: Myös ruotsin kieltä tarvitaan usein. Kotkasaari näkeekin, että meille suoma laisille ruotsin kielen taito antaa etulyöntiaseman. – Olemme ikään kuin saman klubin jäseniä, kun kommunikoimme samalla kielellä. Ruotsia tarvitaan työelämässä ja olemme jopa törmänneet rekrytoinnissa siihen, että hakijoiden ruotsintaidot eivät ilman kertausta riitä työkielen vaatimalle tasolle.

Pieni maa ponnistaa eteenpäin monipuolisella kieliosaamisella. Toivoisin, että osaisimme hyödyntää paremmin naapurimaidemme markkinoita kielitaidon avulla. Ruotsin kieli on meille selkeä kilpailuetu, jota ei saa menettää

Eli aloittajan väite siitä, ettei ruotsista olisi hyötyä, osoittautuu vääräksi.

Tässä vielä se tutkimus:

 
Puhe oli pakkoruotsista, se on tarpeeton, koska Suomesta löytyy ihmisiä jotka puhuvat sitä äidinkielenään.

Pakkoruotsin sijaan pitäisi suomea äidinkielenään puhuvien opiskella maailmankieliä, koska se monipuolustaisi suomalaisten kansana osaavia kieliä.

Sinä puhuit siitä, artikkelissa, jota et ilmeisesti lukenut, ei sellaisesta puhuttu. Itse olen opiskellut koulussa viittä kieltä ja myöhemmin aikuisiällä kahta muuta. Ei haitannut ruotsi muiden kielten opiskelua.

Lapseni ovat opiskelleet kolmea kieltä, ruotsia mukaan lukien. Kiitettävät molemmilla.
 
Sinä puhuit siitä, artikkelissa, jota et ilmeisesti lukenut, ei sellaisesta puhuttu. Itse olen opiskellut koulussa viittä kieltä ja myöhemmin aikuisiällä kahta muuta. Ei haitannut ruotsi muiden kielten opiskelua.

Lapseni ovat opiskelleet kolmea kieltä, ruotsia mukaan lukien. Kiitettävät molemmilla.
Ruotsin opiskelun ilo siinä ettei se haitannut muiden kielten opiskelua. :laugh:
 
Ei haitannut. Sinua ilmeisesti haittaa se, että jotkut haluavat kieliä opiskella ja ovat lahjakkaita.

Laita jatkossa artikkeleita, jotka olet lukenut ja joihin kaikilla on pääsy.
Ei mua haittaa se mitä muut haluavat opiskella, sehän ei ole minulta pois, mutta Suomea haittaa pakkoruåtsi ja sinua haittaa jostain syystä se jos pakkoruåtsi poistuu.

Kerrotko mitä menetät sitten kun pakkoruåtsi poistuu?
 
Ei mua haittaa se mitä muut haluavat opiskella, sehän ei ole minulta pois, mutta Suomea haittaa pakkoruåtsi ja sinua haittaa jostain syystä se jos pakkoruåtsi poistuu.

Kerrotko mitä menetät sitten kun pakkoruåtsi poistuu?

Ei näy haittaavan tuon tutkimuksen mukaan.

Mutta ehkä nämä ovat sinulle vieraita asioita, jos et ole työelämässä, etkä tiedä, mitä siellä vaaditaan ja arvostetaan.
 
Ei näy haittaavan tuon tutkimuksen mukaan.

Mutta ehkä nämä ovat sinulle vieraita asioita, jos et ole työelämässä, etkä tiedä, mitä siellä vaaditaan ja arvostetaan.
Tuon tutkimuksen mukaan suomalaisten kielitaito on kovin kaponen, eli vieraista kielistä pääosin vain enkku ja ruotsi. Pakkoruotsista luopumalla suomalaisten kielitaito kansana monipuolistuisi ja se ilusi hyväksi Suomelle.

Et kertonut mitä menetät pakkoruåtsin poistuessa. Tulkitsen vastaamattomuutesi seuraavasti: et menettäisi mitään.
 
Tuon tutkimuksen mukaan suomalaisten kielitaito on kovin kaponen, eli vieraista kielistä pääosin vain enkku ja ruotsi. Pakkoruotsista luopumalla suomalaisten kielitaito kansana monipuolistuisi ja se ilusi hyväksi Suomelle.

Et kertonut mitä menetät pakkoruåtsin poistuessa. Tulkitsen vastaamattomuutesi seuraavasti: et menettäisi mitään.

Et näköjään lukenut tutkimusta. Minä en menetä mitään. Mitä sinä saat, jos ruotsin pakollisuudesta luovutaan? Miksi se ei olisi yhtä hyvin englanti?

Mutta tämä sinun aloitus oli huono. Väitit, että pakollisesta ruotisista tai ruotsista ei ole hyötyä, kun taas artikkeli ja tutkimus osoittavat muuta.
 
Vielä tutkimuksesta lainattua:

"Kun yritys vie tuotteitaan sataan maahan, löytyy myyntihenkilöstöstä monen eri kielen osaajia. – Englantia, espanjaa, ruotsia, ranskaa sekä venäjää meillä puhutaan paljon. Jonkin verran tarvitaan myös saksaa, japania, koreaa ja kiinaa. Ja kohta saamme myös arabiankielentaitoisen harjoittelijan, listaa Mikko Mattila, General Manager Robit Rocktoolsista.

Porakruunuja ja putkitusteriä valmistava Robit Rocktools on kansainvälinen työympäristö, jossa kielitaito otetaan esiin heti rekrytoinnissa. Mattila kertoo, että työhaastattelut tehdään yrityksessä useimmiten englanniksi ja muita työssä tarvittavia kieliä testataan haastattelun aikana. Henkilöstöä kannustetaan kieliopintoihin ja myös omaehtoiset kielikurssit kuuluvat monen työntekijän harrastuksiin. Parasta kieliopetusta robitlaiset saavat kuitenkin työkavereiltaan, kun keskustelukumppaniksi ottaa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvan kollegan. Robit Rocktoolsissa myyjien ohella asiakaspalvelussa ja laskutuksessa työskentelevät tarvitsevat kielitaitoa. Asiakirjoissa kielen tulee olla täysin oikein, mutta puhumisen suhteen kriteerit ovat väljemmät. Sopimusten oikeakielisyys varmistetaan monesti tekemällä samasta sopimuksesta kaksi erikielistä versiota esimerkiksi englanniksi ja venäjäksi. Samalla sovitaan, kumpi sopimuksista on ensisijainen."
 
Pakkoruotsista ei ole mitään haittaa, mutta jos se poistettaisiin, niin suomalaisten (nuorten) ruotsinkielentaito romahtaisi. Todella moni varmasti jättäisi ruotsin opiskelematta, jos se olisi vapaaehtoista, eikä kaikki välttämättä ottaisi siihen tilalle mitään muuta kieltä. Sitten osattaisiin vain suomea ja englantia. Parasta olisi jos olisi suomen ja englannin lisäsi jokin muu "pakkokieli", jonka saisi itse valita, esim. ruotsi, venäjä, saksa, ranska tai kiina. Niistä pitäisi valita, mutta jotain kieltä olisi pakko opiskella.
 
Pakkoruotsista ei ole mitään haittaa, mutta jos se poistettaisiin, niin suomalaisten (nuorten) ruotsinkielentaito romahtaisi. Todella moni varmasti jättäisi ruotsin opiskelematta, jos se olisi vapaaehtoista, eikä kaikki välttämättä ottaisi siihen tilalle mitään muuta kieltä. Sitten osattaisiin vain suomea ja englantia. Parasta olisi jos olisi suomen ja englannin lisäsi jokin muu "pakkokieli", jonka saisi itse valita, esim. ruotsi, venäjä, saksa, ranska tai kiina. Niistä pitäisi valita, mutta jotain kieltä olisi pakko opiskella.

Näinpä juuri.
 

Yhteistyössä