Jutussa on linkki EK:n tutkimukseen, siellä todetaan mm. näin:
Suomi on lähes kaikkien yritysten käytössä ja englantiakin puhutaan lähes 80 prosentissa yrityksistä. Puolet yrityksistä kertoi käyttävänsä ruotsia. Venäjän kieltä tarvitsee lähes kolmannes yrityksistä. Saksan osuus jää alle 15 prosenttiin yrityksistä.
. Viennin arvolla mitattuna Suomesta viedään tuotteita eniten Ruotsiin, Saksaan ja Venäjälle.
Kun yritys vie tuotteitaan sataan maahan, löytyy myyntihenkilöstöstä monen eri kielen osaajia. – Englantia, espanjaa, ruotsia, ranskaa sekä venäjää meillä puhutaan paljon. Jonkin verran tarvitaan myös saksaa, japania, koreaa ja kiinaa. Ja kohta saamme myös arabiankielentaitoisen harjoittelijan, listaa Mikko Mattila, General Manager Robit Rocktoolsista.
Eri kielten käytön yleisyys vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi paperiteollisuudessa saksaa tarvitsee lähes 90 prosenttia yrityksistä ja ruotsia käyttää kolme neljäsosaa alan yrityksistä.
Finanssialalla ruotsin kieltä käytetään yli 70 prosentissa yrityksistä.
Rakennusalalla työkielten joukossa on kyselyn mukaan Suomen ohella neljä muuta kieltä: englanti, venäjä, ruotsi ja viro.
Johtajat käyttävät eniten englantia, ruotsia ja saksaa.
Joutsen: Myös ruotsin kieltä tarvitaan usein. Kotkasaari näkeekin, että meille suoma laisille ruotsin kielen taito antaa etulyöntiaseman. – Olemme ikään kuin saman klubin jäseniä, kun kommunikoimme samalla kielellä. Ruotsia tarvitaan työelämässä ja olemme jopa törmänneet rekrytoinnissa siihen, että hakijoiden ruotsintaidot eivät ilman kertausta riitä työkielen vaatimalle tasolle.
Pieni maa ponnistaa eteenpäin monipuolisella kieliosaamisella. Toivoisin, että osaisimme hyödyntää paremmin naapurimaidemme markkinoita kielitaidon avulla. Ruotsin kieli on meille selkeä kilpailuetu, jota ei saa menettää
Eli aloittajan väite siitä, ettei ruotsista olisi hyötyä, osoittautuu vääräksi.