Mitä kerrot yhteiselle lapselle?

[miilami]

Hei!
Meillä on 2-vuotias yhteinen lapsi, joka on tietenkin tottunut siihen, että isommat sisarpuolet (teinejä) tulevat ja menevät säännöllisesti "toiseen kotiin". Molemmilla siis lapsia entisestä avioliitosta: minun lapseni tapaavat säännöllisesti isäänsä ja mieheni lapset käyvät säännöllisesti meillä (no joo, tietty teineillä ei enää ihan niin säännöllistä kuin pienempänä, kun on noita omiakin menoja heillä).
Nyt on tämä 2-vuotias alkanut myös puhua, että hän lähtee toiseen kotiin, kun kerran rakkaat sisaruksetkin lähtevät. Mitenkäs tämän kuvion nyt sitten tuonikäiselle selittäisi? Onko kokemuksia? Minkäikäisen lapsen kanssa olette ongelmaan törmänneet ja miten asiaa selvittäneet?

 

[miilami]

Höh, nuo silmäniskut ei kuulu asiaan... lue: sulku kiinni...

B)

 

[Manna-Ryyni]

Meillä ei koskaan käytetty nimitystä "toinen koti", vaan etälapset palasi viikonlopun jälkeen äitinsä luo, omaan kotiin.

Ehkä kannttaisi kertoa lapselle että hänellä on vain tämä yksi koti, jossa asuu äiti, isi ja lapsi itse, ja etälapsilla on toinen koti, jossa asuu heidän äitinsä/isänsä..?
Mahdollisimman yksinkertaisesti kuitenkin, mutta voi olla että asiasta pitää puhua vielä monta kertaa ennenkuin menee ymmärrykseen. Meillä ainakin tenava pohtii, kuka on kenenkin äiti tai isä..

 

[neitiperho]

Itse myös alkanut näin etukäteen miettimään samaa tilannetta. Meillä odotetaan nyt ensimmäistä yhteistä lasta. Ennestään miehelläni on kolme lasta, jotka asustavat meillä epäsäännöllisesti, eli pääosin äitinsä luona. Kuinka sen sitten omalle lapselle myöhemmin selittää, kun yllättäen sisarukset tulevatkin "kylään".

 

[Petomamma]

Meillä miehen lapset asuvat viikko ja viikko, mun isompi käy isänsä luona joka noin kolmas viikko tai harvemmin, nuorimman isä ei ole kuvioissa ollenkaan. Pienimmäinen pitää nykyistä miestäni isänään. Saa nähdä kyseleekö missään vaiheessa. Miehen exälle tulee loppukuusta uusi vauva, saa nähdä miten tilanne muuttuu...

 

[M Y R K K Y]

Meillä mun lapset ei käy isällään ja miehen poika käy äidillään mutta me puhutaan nimellä pojan äidistä eikä puhuta mistään kodista vaan kylästä.HÄn käy siellä kylässä 2 kertaa kuussa.

Kyllä 2 vuotiaan on vielä vaikea ymmärtää kuka onkenen äiti,meillä toinen yhteinen on 2.5 v eikä ymmärrä.
Ihmettelee kyllä kun mun lapset huutaa isäänsä nimeltä ja välillä vihaisena sanoo että se on iskä!
Mutta muut sanovat vaan että juu on sinun iskä.

ehkä kun ikää tulee enemmän niin ymmärrystä sen mukana!
Sitten on eri juttu.

 

[iipi]

:attn: ensinnäkin menen lapsen tasolle...ja kerron että hänen kotinsa on tämä,ja miksi sisarukset sanovat hänen isäänsä etunimeltä,koska heillä on jo oma isä...ja minulla äitinä itsenä(kun olen tapaava osapuoli)nousi niskakarvat pystyyn kun kuulin(anteeks vaan)kommentin että lapset käyvät äitinsä luona kaksi kertaa kylässä ja sinä vielä sanot sen lapsellesi ?minusta se ei todellakaan ole ok.miten sitten kerrot lapsellesi kun menette oikeasti kylään?

 

[miilami]

Niin, meillä on haluttu käyttää tuota "toinen koti" nimitystä, koska mielestämme myös isän koti on lasten koti ja haluamme myös yhteisen pikkuisemme mieltävän asian niin, että kun isommat sisarukset ovat meillä, paikka on yhtä lailla heidän kotinsa, eivät he tule meille kylään. Toimii meillä.
Mutta ehkä myös siitä voisi alkaa pikkuhiljaa puhumaan, että sisaruksilla on oma äiti tai isä siellä toisessa kodissa. Voi mennä aluksi vähän yli hilseen, mutta toisaalta nuo pikkuisetkin on yllättävän fiksuja...