Mitä kasvaa perustyytymättämästä vauvasta :( ??Onko useimmat erityislapset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja weraa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
W

weraa

Vieras
ärtyisiä vauvana?

Meillä on 4kk tyttö, joka on alusta asti ollut vaativa. Käytännössä kaikki menee hyvin, kunhan joko kantaa/ajaa autolla tai vaunuilla, seurustelee tai makaan vauvan kanssa peiton alla tissi paljaana. Kuitenkaan lasta ei voi jättää HETKEKSIKÄÄN sitteriin, leikkikaaren alle, lattialle tms... aina alkaa huuto. Lapsi ei viihdy yksin missään hetkeäkään. Myös unet tapahtuvat lyhyissä pätkissä, eikä rytmiä saa säännölliseksi millään. Lääkäri on tutkinut vauvan useasti (ei mitään vikaa löydetty), myöskään mitään allergiaan viittaavia oireita ei ole ollut.

Minulla on kaksi poikaa ennestään, eikä tällaista ole ollut ennen. Pojat olivat sellaisia palleroita, jotka hymyilivät ja viihtyivät joitakin hetkiä yksikseen, eivätkä ainakaan huutaneet TÄYSILLÄ ja HETI kun vanhempi hävisi.

Kysymykseni kuuluukin, mitä teidän vaativista vauvoista on tullut vanhempana? Jostain kuulin, että erityislapset on usein ärtyisiä/vaativia vauvana? Meidän lapsi siis on ihan ok, jos häntä KOKO AJAN viihdyttää. Mutta jos hetkeksikään herpaantuu, alkaa kova huuto.
 
mahdotonta sanoa mitään yleistystä. lohdutuksena voin sanoa että meidänkin kolmas lapsi oli koko ajan kannettava tissiraivarioiteva lapsukainen. tytöstä kavoi mukava ja rauhallinen leikki-ikäinen, jolla on kova tempperamentti, kun suuttuu. mutta suuttuu onneksi harvoin :-)
 
Meillä taas tuo vanhempi tyttö joka oli hymyileva ja todella tyytyväinen vauvana,on erityislapsi ja nuorempi tyttö joka oli todella vaativa,on nyt isompana rauhallinen ja ei ole erityislapsi.
 
Meillä perheen vaativa vauva on 7v ja vaativa on edelleen, mutta arkea kuormittavat asiat vaan ovat muuttuneet. On herkästi tyytymätön, ottaa asiat raskaasti, ailahteleva mieliala. Herkkä, ärtyisä, vilkas ja temperamenttinen, mutta silti samalla rakas ja valloittava.

Vaativan lapsen kanssa vanhemmat joutuvat kasvamaan paljon enemmän kuin helpon. Kasvattaminen ei tuota tulosta muutoin. Joutuu tarkistamaan toimintatapojaan ja näkemään asioita uusin silmin. Tärkeintä on vauvavaiheen jälkeen oivaltaa ajatustavan muutos. Onko lapsi vaativa vai ehkä sittenkin vilkas, herkkä tms? Onko hän vaativa luonteensa vuoksi vai siksi, että hän eroaa muiden perheiden luonteenlaadusta? Tai ehkä on jopa niin samanlainen kuin vanhempi, että joutuu ikään kuin katsomaan peiliin joka päivä ;)

Olen miettinyt, että käsitykseni vanhemmuudesta jlasten synnynnäisestä temperamentista olisi jäänyt todella suppeaksi ilman vaativaa lasta. Rikastuttava joskin kuluttava kokemus.
 
oli vaativa pienenä ja nukkui vain lyhyitä pätkiä. Nyt jo 5 v, nukkuu aikas hyvin ja käy yksin pissalla jos tarve vaatii. Hän oppi aikaisin puhumaan, puhua pälättää taukoamatta, rittäin tempperamenttinen neiti, mutta myös sosiaalinen, iloinen, räjähdysaltis, tempautuu innokkaana kaikkeen mukaan, mielikuvitusrikas, aina jotain puuhaamassa, osaa myös rauhoittua tekemään ja leikkimään, ei viihdy kauaa sylissä tai kainalossa. Täysin erillainen kuin veljensä, joka joskus sanookin: että onko toi varmasti meidän perheenjäsen :-)
 
..Mutta meillä vauva reagoi juuri noin, kun oli allergoiden takia vatsa ja ties mitä muuta kipeä. Kun ne saatiin kuntoon, on hän niin aurinkoinen että:) Mitään muita näkyviä oireita ei ollut.
 
Meidän esikoinen oli vauvana vaativa. Nukkui vaan pieniä päikkäreitä, kannettiin sylissä paljon jen. Vois sanoa, että ihan normaali lapsi on. Luonne vaan on aika vaativa ja tempperamenttinen. =)
 
Mulla esikoinen oli kans kutakuinkin tollainen vauva. Sit 5 vuotiaana todettiin astma, ja allergioita, myöhemmin keskittymisvaikeudet. Sinnikko, herkästi ailahteleva jne on edelleen, mutta silti ihana ja tervejärkinen lapsi :)
 
yritin ettiä tähän linkkiä mutta en löytänyt.
vähän aikaa sitten olio uutinen että vaativatlapset selviävät paljon paremmin hengissä esim luonnonkatastrofeissa kuten maanjäristyksissä yms. en nyt muista mihin katastrofiin tukimus perustui mutta siellä kaikki hengissä selvinneet lapset olivat vanhempien mukaan todella vaikeita vauvoina.

sinulla on todennäköisesti vaan todella vahva luonteinen vauva, ei se ole huonoasia, rankkaa varmasti on ja tulee olemaan ennenkuin vauva hiukan itsenäistyy ja toivottavasti oppii leikkimään yksinään.

Meillä poika oli tavallaan tosi helppo ei itkenyt tai kitissyt, mutta ei myöskään nukkunut päiväunia kuin sylissä noin 8kk ikään asti. ja meidän poika on erityislapsi
 
Meidän "vaativa" lapsi on nykyisin sosiaalinen, älykäs ja herkkävaistoinen leikki-ikäinen. Mä olen jotenkin ajatellut, että paljon huomiota vaativa vauva sitä yleensä myös saa, ja hänestä kehittyy monesta asiasta kiinnostuva (luottaa siihen, että vanhemmat tukevat oppimista), asioita pohdiskeleva (vanhempien kuunteleminen) ja sosiaalinen (on saanut tehostetun annoksen vuorovaikutustaitoja vauvasta lähtien).
 
[QUOTE="vieras";23884238]Meidän "vaativa" lapsi on nykyisin sosiaalinen, älykäs ja herkkävaistoinen leikki-ikäinen. Mä olen jotenkin ajatellut, että paljon huomiota vaativa vauva sitä yleensä myös saa, ja hänestä kehittyy monesta asiasta kiinnostuva (luottaa siihen, että vanhemmat tukevat oppimista), asioita pohdiskeleva (vanhempien kuunteleminen) ja sosiaalinen (on saanut tehostetun annoksen vuorovaikutustaitoja vauvasta lähtien).[/QUOTE]

Täysin sama tarina.Meillä nyt 5 vuotias poika, jota ei voinut tosiaan jättää hetkeksikään yksin kun oli heti herne nenässä. Nyt juurikin em luonteenpiireete omaava valloittava tapaus. Edelleen kaipaa tukea nukahtamiseen, mutta mm nukkuu yönsä hyvin. Mielenkiinnolla odotan mitä hänestä tulee isona ;). En ole hänessä ainakaan huomannut mitään eritysilapsen piirteitä ja on saanut hoidosta palautetta, että hänen sanavarastonsa ja sosiaaliset taidot ovat todella hyvät! Ja tempperamenttinen on edelleen, mutta nyt alkaa jo olla sen ikäinen, että osaa hallita käytöstään jonkin verran suuttuessaan. Mutta vauva-aikaoli rankkaa, tsempit sinulle!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei varmaankaan teillä;23880680:
..Mutta meillä vauva reagoi juuri noin, kun oli allergoiden takia vatsa ja ties mitä muuta kipeä. Kun ne saatiin kuntoon, on hän niin aurinkoinen että:) Mitään muita näkyviä oireita ei ollut.

Meillä ihan sama. Kun jätin omasta ruokavaliostani (imetin) pois maidon ja viljat, niin vauva muuttui aivan toiseksi. Siihen asti oli täydellinen kopio ap:n kertomasta. Nykyään voi jo noitakin käyttää, kun pikkuhiljaa hallitusti niille siedätti.
 
Minä en usko että on olemassa perustyytymättömiä lapsia. Kyllä sitä lasta jokun vaivaa, ei se huvikseen "kiukuttele".

Lähtisin selvittelemään allergioista ja reflukista. Mihinkään testeihin ei allergian suhteen voi luottaa, vaan täytyy jättää pois maito, kotimaiset viljat, tomaatti, kananmuna yms. yleisesti allergisoivat ruuat. Voi olla että joutuu karsimaan ruokavalion tosi pieneen (joko äiti imetysdietille, lapsi allergisen korvikkeelle ja tietty kiinteät pois.). Parissa viikossa pitäisi helpottaa. REfluksiin koittaisin gaviscon nimistä lääkettä muutaman viikon. Se ei välttämättä auta jos refluksi on paha mutta luulisi että ensin helpottaa. Sitten tietysti näyttämään korvat ihan oikealle korvalääkärille, ei millekkään yleislääkärille.

Lääkäriä kannattaa vaihtaa niin kauan että löydät sellaisen joka ottaa sinut ja lapsen ongelmat tosissaan. Vaatii tosiaan töitä vanhemmilta.

Meidän perustyytymättömät lapset ovat muuttuneet perustyytyväisiksi kun saivat oikeat lääkkeet.
 
Meillä on tuollainen vajaa 2kk. Ja maitoaltistus tulossa perjantaina.

Toki meillä on myös hitusen muitakin oireita, kiputiku on dietin myötä vähentynyt. Mutta yksin ei ole, ei viihdy, ei nuku. Yöllä (se on meidän perheen pelastus) nukkuu jollain ihmeen taidolla 5-6h putkeen nukahduttuaan, sekin vasta dietin jälkeen! Kunhan ensin saa nukahtamaan...sitkeä sissi...
 
[QUOTE="vieras";23884335]^Minäpä taas uskon tutkimuksia, joiden mukaan lapsen temperamentti näyttäytyy jo vauvaiässä. Siksi osa on helpommintyynnytettäviä, osa "vaativampia".[/QUOTE]

Minä olen tehnyt näiden asioiden kanssa töitä jo kymmenen vuotta. Lääkärit eivät huomaa/halua huomata lasten allergioita ja reflukseja (nuo on mulle tuttuja, varmasti on muitakin tauteja jotka jäävät vauvoilta huomaamatta). Vauvat leimataan vaativiksi ja vanhemmat hysteerisiksi ja uusavuttomiksi.

Useimmissa tapauksissa syy vauvan vaativuuteen on kivuissa. Niiden syyn löytäminen vaatii työtä ja kärsiällisyyttä sekä hyvän lääkärin.

Lääkärithän nuo tutkimukset tekevät. Tai ne perustuvat lääkäreiden tekemiin tutkimuksiin. Ja jos he todistettavasti eivät löydä/halua löytää allergioita ja refluksia niin silloinhan tutkimuksetkin ovat väärässä.

Sääliksi käy kivuista kärsiviä vauvoja ja väsyneitä äitejä. Useimmiten apu löytyisi ruokavaliosta ja/tai lääkkeistä.
 
Meillä kiltti, rauhallinen ja iloinen, nyt jo 9-vuotias. Ja siitä ylirauhallisesta ja ylihelposta vauvasta (nyt 7v), joka vain nukkui, nukkui ja nukkui ja sen aikaa kun oli hereillä, hymyili, nauroi ja söi, kasvoi todella vilkas tapaus joka uhmaa auktoriteettaja, mutta ei ole kuitenkaan saanut adhd- tms. diagnoosia.
 
[QUOTE="Ellamaaria";23884379]Meillä on tuollainen vajaa 2kk. Ja maitoaltistus tulossa perjantaina.

Toki meillä on myös hitusen muitakin oireita, kiputiku on dietin myötä vähentynyt. Mutta yksin ei ole, ei viihdy, ei nuku. Yöllä (se on meidän perheen pelastus) nukkuu jollain ihmeen taidolla 5-6h putkeen nukahduttuaan, sekin vasta dietin jälkeen! Kunhan ensin saa nukahtamaan...sitkeä sissi...[/QUOTE]

Jos maidoton ei vielä ole auttanut, niin tiputa vielä kotimaiset viljat, kananmuna, tomaatti jne. ennen altistusta. Vauvan olo ehtii helpottaa ja saat selvemmät reagtiot maitoaltistuksesta. Syö nämä muutama päivä vaikka ihan perunaa, lihaa, luontaisesti gluteiinitonta leipää ja maidotonta keijua. Altistuksesta toivuttuanne ota ruoka-aineita takaisin yks per viikko, jäte ne pois jotka aiheuttavat oireita.
 
Meidän vaativa vauva on nykyään vaativa, kohta 5v autisti. Toisaalta perheestä löytyy myös toinen autisti (jolla lisäksi kehitysvamma) ja hän puolestaan oli vauvana mitä tyytyväisin ja helpoin lapsi.
 
Ei vauvan vaativuuden tarvitse tarkoittaa mitään erityistä. Pienellä ihmisellä on vain paljon asiaa.. Kaikki kolme tyttöäni ovat vauvasta saakka osoittaneet hyvin selvästi mitä tahtovat ja että syli on ainut hyvä paikka. Kaikki ovat ihan "tavallisia" lapsia, kenenkään kohdalla ei ole isompana tullut mitään erityistä vastaan (paitsi lahjakkuutta ;)). Vanhimmat ovat aika rauhallisia lapsia ja hoitavat koulu- ja eskaritehtävänsä huolella ja keskittyen.

Nuorimmaisella ja esikoisella itkuisuus johtui osin allergioista. Nuorimman kohdalla allergioiden hoitoon oli tullut uudet ohjeistukset ja lasta olisi pitänyt altistaa allergisoiville aineille rintamaidon välityksellä.. Uhmasin neuvolalääkäriä ja karsin allergeenit ruokavaliostani ja lapsi muuttui parissa viikossa paljon helpommaksi hoitaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja öj;23884385:
Minä olen tehnyt näiden asioiden kanssa töitä jo kymmenen vuotta. Lääkärit eivät huomaa/halua huomata lasten allergioita ja reflukseja (nuo on mulle tuttuja, varmasti on muitakin tauteja jotka jäävät vauvoilta huomaamatta). Vauvat leimataan vaativiksi ja vanhemmat hysteerisiksi ja uusavuttomiksi.

Kyse ei ole siitä, etteikö oireita huomattaisi. Kyse on siitä, että suurimmalla osalla vaivoista on vaikeuksia sopeutua joihinkin ruoka-aineisiin. Mutta suurin osa vauvoista kyllä sopeutuu niihin muutamassa kuukaudessa. Vanhemmilla on taipumus ylireagoida näihin ruokavalioasioihin, ja ruokavaliosta muodostuu liian yksipuolinen. Yleensä parempaan lopputulokseen päästään sillä, että ruokavaliota ei rajoiteta, vaan odotetaan että vauvan elimistö sopeutuu ärsytystä aiheuttaviin aineisiin. Tästä aiheutuu toki vatsavaivoja ja muita ikäviä oireita, mutta ne yleensä katoavat muutamassa kuukaudessa.
 

Yhteistyössä