Toggle sidebar

Mitä kamalaa lapsillesi on joskus sattunut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Alkuperäinen kirjoittaja näitä:
Meinas tukehtua, toinen kuolla kuivuuteen kun ei tkssa otettu todesta tilannetta :(
Click to expand...


Meilläkin aikoinaan yksi pojista. Arvauskeskuksessa lääkäri määräsi antibioottikuurin kun muka korvat kipeät. En hakenut kuuria vaan vein sairaalaan ja pyysin jonkun katsoa lasta. Tippaanhan hän joutui, eikä korvissa mitään vikaa.
Kuolluthan hän olisi varmaan jos antibiootit olisin aloittanut oksentavalle ja ripuloivalle lapselle.
 
Tyttöäni puri vuosi sitten käärme. Kukaan ei huomannut puremaa ennenkuin jalka oli turvonnut ja muuttunut väriltään sinipunaiseksi,hengitysvaikeudetkit ja uneliaisuus tuli siinä mukaan. Ambulanssi soitettiin,mutta heidän mielestä ei ollut käärmeenpurema ja käskivät itse kuljettaa lapsen tk:hon. Vointi huononi koko ajan ja sielä klääkäri passitti nopeasti ensiapuun silloin myrkky oli jo kerinnyt alkaa nousemaan jalkaa pitkin. Onneksi kuitenkin selvittiin vain säikähdyksellä ja saimme tytön ajoissa hoitoon. 4 päivää osastolla tipassa meni,mutta loppu hyvin,kaikki hyvin. :heart:
 
Esikoisen opiticus gliooma, eli näköhermon kasvain, on varmasti tähän astisista pahin mitä on tullut eteen.

Onhan noita pienempiä haavereita, hampaat alahuulen läpi yhdellä, yksi poltti sormenpäänsä takan luukussa..
 
Meiän poitsu oli jotain reilu 1,5 kun kaatui hoidossa ja löi takaraivonsa. Tuli hirveä haava ja raukka pelkäsi terveyskeskuksessa, huusi ja itki niin kamalasti kun viimein saavuttiin paikalle (täti oli vienyt tk:een). Raukkaa juoksee nykyään kaikkia valkotakkisia karkuun :/
 
Meillä on 2 kertaa liimattu takaraivoa kiinni pojalta... Tää samanen liimailtu isoveikka päätti ottaa sohvalle 6kk ikäisen vauvan reunaosalle istumaan kun keitin kahvia keittiössä. Vauva tietenki tipahti lattialle, mutta säikähdyksellä selvittiin :)
 
isänsä jätti tulikuuman kahvikupin pöydänreunalle, ja tietty utelias 1v sen sieltä nappas ja kahvit kaatu päälle. korva palo ja hieman kättäkin. ensiapua kotona ja sitten terveyskeskuseen näytille. rakoille meni, mutta ei arpia jäänny.

 
Pahoilta ja pienemmiltäkin onnettomuuksilta ollaan onneksi selvitty. *koputtaa puuta* Eikä mitään niin vakavia sairastumisiakaan ole ollut että olisi oikeasti joutunut pelkäämään kunnolla lapsensa puolesta.

Kuopuksen kohdalla pahin juttu taisi olla tuo autismi-diagnoosi, vaikkei se toki sillä lailla pelästyttänyt mutta elinikäinen seuralainenhan se on ja vaikuttaa elämään monin tavoin.

Esikoisesta avikeampi sanoa. Hän on aina ollut fyysisesti heikompi ja alttiimpi kaikille sairasteluille jne, pariin kertaan on ollut niin huonona että se on tehnyt pahaa, vaikka toki tunsimmekin olevamme turvallisissa käsissä eikä oikeasti tarvinut pelätä lapsen hengen puolesta. Ihan isoin yksittäinen järkytyksen hetki oli varmaan se down-epäily, vaikka toisaalta sitäkin pehmitti se että lapsi oli kuitenkin hengissä ja hyvissä voinnein (vuorokautta aiemmin se ei ollut mikään itsestäänselvyys). Toisaalta kun se ihan suurin järkytys meni ohi niin tuli tilalle varsin vahva usko elämään ja sen kantamiseen. Myöhemmät vaiheet ovat tätä sitten vähän murentaneet, pala kerrallaan ja toisaalta on saanut kokoajan rakentaa uutta tilalle. Kuitenkin nämä asiat ovat tapahtuneet niin pikkuhiljaa ettei mitään hetkellistä järkytystä, pelästystä tms ole tullut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pohjantähdenalla:
Tyttöäni puri vuosi sitten käärme. Kukaan ei huomannut puremaa ennenkuin jalka oli turvonnut ja muuttunut väriltään sinipunaiseksi,hengitysvaikeudetkit ja uneliaisuus tuli siinä mukaan. Ambulanssi soitettiin,mutta heidän mielestä ei ollut käärmeenpurema ja käskivät itse kuljettaa lapsen tk:hon. Vointi huononi koko ajan ja sielä klääkäri passitti nopeasti ensiapuun silloin myrkky oli jo kerinnyt alkaa nousemaan jalkaa pitkin. Onneksi kuitenkin selvittiin vain säikähdyksellä ja saimme tytön ajoissa hoitoon. 4 päivää osastolla tipassa meni,mutta loppu hyvin,kaikki hyvin. :heart:
Click to expand...

Miks näitäki tuntuu olevan niin paljon. Niinku äskettäin oli siitäki lehessä ko oli pientä vauvaa purru käärme kädestä ja hätäkeskus oli käskeny mennä omin neuvoin lääkäriin... :snotty:
 
Säikäyttävimpiä joita muistan: vieras istui vastasyntyneen päälle, mut onnkes oli pehmeä alusta ja tajus nopeesti tilanteen. Heräsin yöllä ja olin haistavinani savua. Pakotin itseni ylös ja menin lastenhuoneeseen. Yhen lapsen sänky oli tulessa. Lapset saatiin pelastettu ilman vammoja. Lapset olivat mukana nokkakolarissa. Selvisivät onneksi lähes vammoitta. 5-vuotias pomppi sellaisen muovisen kaivonkannen päällä, jonka alla oli 3 metriä syvä lietekaivo. Kansi meni rikki ja lapsi jäi, Luojan kiitos, kainaloistaan roikkumaan kaivon suulle. Miten sen uimatadottoman olis saanu ongittua semmosesta 30 senttiä leveestä reijästä syvästä kaivosta, joka on puolillaan ihmisjätöstä? Muuta ei nyt muistu mieleen..
 
meillä lapsi tippui mun korkeasta jenkkisängystä pää edellä laminaatille, oli jotain 5kk silloin. Päivystysreissu tuli mut ei aivotärähdystä onneksi.

Käänsin selän ihan sekunniksi kun otin vaipan pussista.. :( minä säikähdin varmaan enemmän kuin lapsi. Sen jälkeen meillä pidettiin konttauskypärää jatkuvasti päässä.. :D
 
pahin on meillä kun esikko oli joku reilu parivuotias.. poika on aina ollu vilkkaan puolinen, joten silmät jo selkään kasvanut äitillä.. elikkä: tapahtui nukkumaan menon jälkeen, katsoin telkkaa viereisessä huoneessa. tuli jotenkin semmonen tunne että kaikki ei ole kahdallaan, joten menin pojan huoneeseen.. huomaan että poika on sinertävä, ja ei tunnu saavan happea.. tajusin ensiapukurssin käyneenä että aikaa on ihan minuutteja, ennen tajuttomuutta; eli nappasin pojan kyynervarrelle pää alapäin, ja sitten napautin muutaman kerran ranteella lapojen väliin.. ja poika rykäs ulos 20 centtisen (en tiedä mistä oli sen saanut).. sitten lohdutin pojan joka hysteerisenä itki ja peittelin ja paijailin sänkyyn... poika tyynty ja nukahti, että ihan säikähdyksellä selvittiin, mutta itte itkin ja olin järkyttyny myöhemmin.. :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nooo:
Ei nyt onneks ole polttanu itteensä tai muuta...
Mä olin yksin vauvan kanssa 2kk ja olin helkatin väsyny...
Vauva tippu sinä aikana 3kertaa lattialle ku nukahin tissille ;(
Click to expand...

3 KERTAA???!

IDIOOTTI!
Mikset siirtänyt patjaa lattialle!??
 
Alkuperäinen kirjoittaja hyytikyppynen:
Alkuperäinen kirjoittaja pohjantähdenalla:
Tyttöäni puri vuosi sitten käärme. Kukaan ei huomannut puremaa ennenkuin jalka oli turvonnut ja muuttunut väriltään sinipunaiseksi,hengitysvaikeudetkit ja uneliaisuus tuli siinä mukaan. Ambulanssi soitettiin,mutta heidän mielestä ei ollut käärmeenpurema ja käskivät itse kuljettaa lapsen tk:hon. Vointi huononi koko ajan ja sielä klääkäri passitti nopeasti ensiapuun silloin myrkky oli jo kerinnyt alkaa nousemaan jalkaa pitkin. Onneksi kuitenkin selvittiin vain säikähdyksellä ja saimme tytön ajoissa hoitoon. 4 päivää osastolla tipassa meni,mutta loppu hyvin,kaikki hyvin. :heart:
Click to expand...

Miks näitäki tuntuu olevan niin paljon. Niinku äskettäin oli siitäki lehessä ko oli pientä vauvaa purru käärme kädestä ja hätäkeskus oli käskeny mennä omin neuvoin lääkäriin... :snotty:
Click to expand...

Niinpä, samaa oon ihmetellyt. Nykyään tuntuvat sanovan että mene omalla kyydillä, vaikka olisi molemmat jalat poikki :/ Ei ole helppoa saada ambulanssia tänä päivänä - enkä todellakaan nyt tarkoita, että se ihan joka ikisen soiton perusteella pitäisikään saada.
 
Alkuperäinen kirjoittaja neiti Dina:
meillä lapsi tippui mun korkeasta jenkkisängystä pää edellä laminaatille, oli jotain 5kk silloin. Päivystysreissu tuli mut ei aivotärähdystä onneksi.

Käänsin selän ihan sekunniksi kun otin vaipan pussista.. :( minä säikähdin varmaan enemmän kuin lapsi. Sen jälkeen meillä pidettiin konttauskypärää jatkuvasti päässä.. :D
Click to expand...

konttauskypärää? kai siirryitte myöhemmin kävelykypärään? Mites olis kokovartalo haarniska?
 
Poika oli konttausiässä ja mentiin kylään. Riisuin ensin lapsen kamppeistaan ja otin sitten omat vaatteet naulakkoon. Sillä aikaa poika kävi nykäsemässä piikkikaktuksen päälleen (pöytäliinasta sai otteen). Sitten mentiinkin jo polille.

Eivätpä ne siellä hirveesti osanneet mitään tehdä. Laittoivat vaan laastareitä päähän ja repivät ne irti. Lääkkeet sai kipuihin.
 
Poika 9kk ikäisenä kaivoi vaivihkaa kummitädin käsilaukusta tupakan ja söi sen..onneks ei mitään tullu,soitin kyllä myrkytyskeskukseen mutta käskivät tarkkailla vaan ja juottaa maitoa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Poika 9kk ikäisenä kaivoi vaivihkaa kummitädin käsilaukusta tupakan ja söi sen..onneks ei mitään tullu,soitin kyllä myrkytyskeskukseen mutta käskivät tarkkailla vaan ja juottaa maitoa.
Click to expand...
Tupakkaa meidänkin poika mässytti. Hirveä paniikki. Sitten se kerran tuli kontaten keittiöön ja kura vuoti suusta. Oli löytänyt karkin lattialta.

Sitten tuli pieni sisko maailmaan. Tarkkaan katsoin, ettei pojan pikkuleluja ollut lattialla. Oli kuitenkin leikkikellon se muovinen lasi. Mukula muuttui siniseksi, enkä tiennyt mitä tehdä.

Kurkistin lapsen kurkkuun ja en saanut sitä pois. Nostin pienen jalat ylöspäin ja ja löin selkään. Tuli se pois, mutta vasta jäkeenpäin vapisin vauva sylissäni.

 
Alkuperäinen kirjoittaja se oli kauhein:
Alkuperäinen kirjoittaja näitä:
Meinas tukehtua, toinen kuolla kuivuuteen kun ei tkssa otettu todesta tilannetta :(
Click to expand...


Meilläkin aikoinaan yksi pojista. Arvauskeskuksessa lääkäri määräsi antibioottikuurin kun muka korvat kipeät. En hakenut kuuria vaan vein sairaalaan ja pyysin jonkun katsoa lasta. Tippaanhan hän joutui, eikä korvissa mitään vikaa.
Kuolluthan hän olisi varmaan jos antibiootit olisin aloittanut oksentavalle ja ripuloivalle lapselle.
Click to expand...

Meillä meni 4 vrk tipassa =( Lastenosastolla sanoivat, että jos joskus vastaava tilanne, niin suoraan sinne päivystykseen vain. Meillä päivystys siirtyy sinne klo16 jälkeen. Ja sielä käydäänkin aina, ei koskaan täällä oman paikkakunnan tkssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vadelma ballerina:
tippui sängystä 6 kk iässä :( säikähdin ihan hirveästi. ja vaikka olin pelännyt sitä tipahtamista ihan vauvan syntymästä asti, silti se pääsi tapahtumaan.
Click to expand...
Luultavasti usea lapsi muksahtaa joskus alas jostain. Miniä on varma siitä, ettei muksahda. Hyvä niin.

 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa