Toggle sidebar

Mitä järkeä mun elämässä on kun en osaa mitään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja niemand
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
N

niemand

Vieras
On pikkusen alkanut elämä tuntu turhalta kun ei minusta ole mihinkään ja mihin ikinä tartunkaan se epäonnistuu.

-en osaa leipoa
-en osaa kasvattaa lapsiani
-en osaa 6,7,8,9 kertotauluja
-päässä lasku taidot surkeat
-en osaa oikeinkirjoitusta, ei mitään hajua yhdyssanoista sun muista
-en osaa ajaa sujuvasti autolla, pitäis olla automaatti vaihteet niin vois joten kuten mennä paremmin
-en osaa käsitöitä
-olen huono äiti
-olen huono avopuoliso
- työtön
-ei koulutusta

listaa vois jatkaa loputtomiin... en vaan jaksa kirjoittaa enempää...

olen jopa harkinnut eroa miehestäni koska tunnen itseni niin tyhmäksi. :(
 
Tiedän, että muiden on helppo sanoa, että kyllä se siitä, mutta ehkä vielä joskus se siitä..
Itsekin tunnen itseni tosi huonoksi ja ajatellut myös sen takia eroa miehestä. Minulla on 2 ammatillista koulutusta, olen silti työtön. Olen ollut viimeksi työssä vuonna 2007, tosin sen jälkeen tehnyt lapsen ja opiskellut tuon toisen ammatin.

Itse en myöskään
- osaa leipoa (sinnikkäästi silti yritän, sämpylöistäni ei ole ikinä tullut syötäviä)
- en osaa suomen kielioppia (vaikka ylioppilas olenkin)
- osaan ajaa autoa suht hyvin (mutta meidän autossa on ne automaattivaihteet, ovat kyllä karhunpalvelus koska en ole inssini jälkeen ajanut kuin kerran manuaalisella autolla ja autokoulun kakkosvaihe vielä suorittamatta) Autokoulusta ei meinannut tulla aluksi mitään syy: vaihteiden vaihto, auton käsittely ja liikenteen seuranta samaan aikaan
- en osaa kertotaulua (olin ala-asteella sen takia tukiopetuksessa, silti sain ylioppilaskirjoituksissa matikasta M, siellä saa onneksi käyttää laskinta)
- olen huono puoliso (työttömyyden takia hermot niin kireällä, että valitan ja jäkätän kaikesta)
- en ole täydellinenn äiti (en voi sanoa olevani huono, mutta tässä elämäntilanteessa en osaa olla aina läsnä lapsen kanssa ollessa)
 
Eihän kukaan ole täydellinen, mitä sellainen edes on? Jos löytää listan siitä mitä ei osaa ja missä on huono, voisi yrittää löytää muitakin puolia. Ei kukaan ole kokonaan ja ainoastaan huono.
 
Ootko ajatellut että menisit aikuiskoulutukseen, itsellä oli samanlaisia ongelmia mutta kun on opiskellut niin on tullut parempi mieli, teoriaa mun on tosi vaikea tajuta mutta aikuiskoulutuksessa tehdään paljon joten oppii väkisinkin :)
 
Eikö oppimisvaikeus ole syntymästä lähtien? Ihan normaali koulumenestys mulla on ollu ala ja ylä-asteella. Aikuis iällä kaikki oppiminen tullu tosi hankalaksi.

Mikä toi aikuiskoulutus on? Pääseekö sinne peruskoulupohjalla ja työttömänä?
 
Et voi ihan toivoton olla kun osaat kaksplusallekin kirjoitella! ;) Ja ihan suht oikeinkin. Suurin osa yhdyssanoistakin oli ihan kohdallaan.

Komppaan tuota yhtä - et ole vaan löytänyt vielä kykyäsi tai treenannut sitä tarpeeksi. Kyllä se siitä.
 
En tiedä usein vaan tuntuu että kukaan ei ole tyytyväinen minuun.
Miestä takuulla tympii kun olen työtön... Enkä osaa kasvattaa lapsiakaan..
Niinpä voi unohtaa kaikki haaveet naimisiin menosta ja siitä että saisin joskus vielä yhden lapsen. Tiedän että se kaduttais koko loppu elämän jos se jää tekemättä.

Mä haaveilen sellaisten ammattien perään johon mun nuppi ei riitä... :/

Mies varmaan arvostais mua miljoona kertaa enemmän jos mulla olis joku kunnon ammatti.

Tosin mies elää luulossa että mulla on ammatti. Mä en voinut mitenkään kertoa sillon vuosia sitten etten mä koskaan valmistunutkaan.
 
En minäkään osaa leipoa, tai ajaa autoa, tai tehdä käsitöitä. Päässälaskutaidoissakaan ei oo kehumista. Enkä oo ees päässy avopuolisoksi tai äidiksi että sillä saralla ainaki johdat.

Kyllä voi ihminen selviytyä peruskoulusta ilman että oppimis- tai vaikka lukihäiriö diagnosoidaan. Suosittelen siis tutkimuksia minäkin, ja vaikka ammatinvalinnanohjausta.
 
Oletko masentunut? Kuulostaa, että vika enemmänkin itsetunnossa/asenteessa/mielialassa.

Hanki ammatti. Hae opiskelemaan eri paikkoihin, haen oppisopimuskoulutukseen (saat työpaikan ja ammatin samalla), hae töitä aktiivisesti. Vaikka sitten aluksi puolipäiväisenä.

Miksi pitää harrastaa leipomista tai käsitöitä, jos ei tykkää? Jos tykkää, mutta ei osaa, opettele. Tee tarkasti reseptien mukaan, myöhemmin vasta alat soveltamaan, kun on joku haju hommasta. Tai sitten harrastat suosiolla jotain muuta, ei se kenestäkään huonoa puolisoa tai äitiä tee, jos ei osaa leipoa tai virkata. Osta käsityöt ja leipomukset kaupasta :) Osta pakkaseen kaupan pakastepullaa, nakkaat tarpeen mukaan aina uuniin ja tadaa - sinulla on tuoreita pullia tarjottavana.

Ajan päivittäin autolla ja ei tuolla kukaan muukaan osaa ajaa, se on kyllä tullu huomattua. Lähde illalla ajelemaan muuten vain, harjoittele. Aja yksin, kuuntele hyvää musiikkia, ajele. Saat samalla omaa aikaa, voit rentoutua. Itse pidän autolla ajamisesta, huudatan samalla musiikkia, esimerkiksi raskaan työpäivän jälkeen takuuvarma rentoutuskeino.

Kertotauluilla et tee mitään. Työpaikoissakaan ei tarvita päässälaskutaitoa, laskimet on sitä varten.

Kuka niitä lapsia osaa muka kasvattaa, tai kuka edes voi määritellä, millainen on "oikein kasvatettu" lapsi? Eiköhän se niin mene, että jokainen tekee parhaansa ja toimii parhaansa mukaan ja sitten ei auta kuin toivoa parasta ;) Kasvatustapojakin niin monia.

Etsi hyvä ihminen itsellesi uusi harrastus, tee mieleisiä asioita. Tapaa ystäviäsi, se jos mikä vahvistaa itsetuntoasi ja saa mielialan nousemaan. Mene vaikka lasilliselle ystävän kanssa, tai pitkälle kävelylenkille. Vaikka lähteminen tuntuisi vaikealta, lähde silti. Ulkoile. Lähtekää puolisosi kanssa ulos syömään, leffaan, kylpylään, laskettelemaan, jonnekin. Kaikista pahinta on, että jäät vain vellomaan tuollaisten ajatusten kanssa tekemättä mitään.
 
Olispa niin yksinkertaista.
Ei mulla ole varaa ajella muuten vaan. Ei ole omaa autoa. Miehellä kaksi autoa jos käytän sitä toista joudun myös tankkaamaan. Työttömänä ei ole paljon rahaa. Pitää riittää rahat ruokaan ja lasten tarpeisiinkin.

Luulisin että tuo uusi uuni vaikuttaa siihen että suurinpiirtein kaikki epäonnistuu. Ennen on sentään täytekakkupohja onnistunut nyt ei sekään.

ystäviä mulla ei ole...

Opiskella vois mutta epäilen etten pääsis läpi soveltuvuus kokeista jos sellainen sattuu olemaan.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa