Mitä ihmettä toi 4v vaan poraa?!

[Cathryn]

:headwall: |O :headwall:
Yhyy, yhyy, janottaa, niistään nenä, pissattaa. Äitin ja isin sänkyyn nukkuun, äiti laulaan vielä 100 laulua yms.

Ei mee hermo, ei! :headwall:

Mies sanoo, että se on herkkä, musta tuntuu, että se on piloille lellitty. |O :headwall: :headwall: :headwall: :headwall:

(Siis kyse nukkumaanmeno tilanteesta.)

Ja tulee vieläkin meidän väliin nukkuun ja on jo niin iso, että äitihän se menee kilttinä tyttönä sohvalle olkkariin. Tänäänkin ollu niska ihan **tun kipee, kun siinä jouduin könöttään koko yön ihan ihme asennossa. :headwall: :/

 

[pintelin]

Tuota samaa on meilläkin aina välillä kuopuksen kans.Pissattaa,janottaa,kakkattaa,pitää niistää nenä... :headwall: Meillä vaan kun tuo kuopus nukahtaa meidän sänkyyn ja kun mä hiippailen sinne nukkumaan niin poika nousee ylös ja meneekin omaan sänkyynsä?

 

[onnellinen]

ootteko koittanut tiukkaa linjaa, eli kun lapsi tulee teidän viereen nukkumaan se kannetaan takasin omaan sänkyyn... tai sitte palkintoja, eli sama systeemi mitä ne lastenkasvatus tv-ohjelmissa käyttää.. jokaisesta omassa sängyssä nukutusta yöstä vaikka tähti tauluun ja sitten kun on tarpeeksi tähtiä niin saa jonkun palkinnon.. vois auttaa..
ja sitten vaan tiukasti nukkumaan mennessä, pissille, puol lasii vettä huoneeseen yöpöydälle, satu/unilaulu ja sitten jää sinne.. noin iso lapsi ei mee mikskään vaikka vähän itkisi nukkumaan mennessä..
on kuitenkin vanhemmillakin oikeus yöuniin..

tsemppiä teille

 

[Cathryn]

Voi olla, että reagoi näin mun stressiin ja lapsille ärinään. Oon aamusta iltaan lasten kanssa kaksin melkein joka päivä. Nukkumaanmeno on yhtä helvettiä, kun 2 vanhempaa tappelee ja nuorin huutaa jaloissa. Ne menee kaikki kuitenkin samoihin aikoihin nukkumaan, muuten vois laittaa eka nuorimman,1v, ja sitten 4veen ja 9veen. Mutta ei. Yhtä kaaosta, nuorin roikkuu jaloissa ja tekee kiusaa siskoille (kiskoo hiuksista, menee päälle heidän sänkyihin pomppiin, sekottaa huoneen) ja yritän samalla pitää hermot ja rukoilla iltarukousa ja laulaa unilaulut, joista ei meinaa tulla 4veen kohdalla loppua: Eii, vielä enkelilaulu, vielä se ja se... |O

Sitten kun annan nuorimmalle iltamaitoo, niin kuuluu kauhee itku yläkerrasta ja niiskutus ja äiti laulaaaaan, niistään nenä yms. ja tulee portaita alas ja menee käskystä taas ylös jne.... :/ :x

 

[Soraya]

Itse muistan, että vanhempien sänkyyn ei ollut lapsena mitään asiaa. Suvustamme löytyy ainakin yksi ekaluokkalainen, joka menee melkeinpä joka yö vanhempiensa väliin, vaikka nukutetaan joka ilta omaan sänkyyn. Kun olo käy ahtaaksi, jompi kumpi vanhemmista luovuttaa ja siirtyy sohvalle... Oma kummityttönikin (17v) taisi nukkua yli kymmenvuotiaaksi monesti isän ja äidin välissä! Hän olikin perheen nuorin ja "vauvana" pidettiin aina.

 

[hmmm]

Voi olla, että reagoi näin mun stressiin ja lapsille ärinään. Oon aamusta iltaan lasten kanssa kaksin melkein joka päivä. Nukkumaanmeno on yhtä helvettiä, kun 2 vanhempaa tappelee ja nuorin huutaa jaloissa. Ne menee kaikki kuitenkin samoihin aikoihin nukkumaan, muuten vois laittaa eka nuorimman,1v, ja sitten 4veen ja 9veen. Mutta ei. Yhtä kaaosta, nuorin roikkuu jaloissa ja tekee kiusaa siskoille (kiskoo hiuksista, menee päälle heidän sänkyihin pomppiin, sekottaa huoneen) ja yritän samalla pitää hermot ja rukoilla iltarukousa ja laulaa unilaulut, joista ei meinaa tulla 4veen kohdalla loppua: Eii, vielä enkelilaulu, vielä se ja se... |O

Sitten kun annan nuorimmalle iltamaitoo, niin kuuluu kauhee itku yläkerrasta ja niiskutus ja äiti laulaaaaan, niistään nenä yms. ja tulee portaita alas ja menee käskystä taas ylös jne.... :/ :x

Kyllähän tuo hemmotellulta kuulostaa. Meillä luetann yksi satu ja ei enempää, sovittu juttu. Miksi ette sovi, että joka ilta yhdella lapselle yksi laulu?
Vähän olo, että tahallisesti teet rankkaa tuosta olosta, jos 4v saa pompottaa mielensä mukaan, ja muutkin.

 

[Cathryn]

Itse muistan, että vanhempien sänkyyn ei ollut lapsena mitään asiaa. Suvustamme löytyy ainakin yksi ekaluokkalainen, joka menee melkeinpä joka yö vanhempiensa väliin, vaikka nukutetaan joka ilta omaan sänkyyn. Kun olo käy ahtaaksi, jompi kumpi vanhemmista luovuttaa ja siirtyy sohvalle... Oma kummityttönikin (17v) taisi nukkua yli kymmenvuotiaaksi monesti isän ja äidin välissä! Hän olikin perheen nuorin ja "vauvana" pidettiin aina.

Musta tuntuu, että tulee meidän väliin ihan sen takia, että pelkää. :/
Just kysyin, kun se itki, että tää on sun huone ja täällä sää nukut, pelkääksää täällä jotain vai? Tyttö oli ihan surkeena, "Joooo, kun sängyn alla on ihan pimeetä!" No, sanoin, että katotaanpas yhdessä, mitä siellä sängyn alla on, niin tyttö sano helpottuneena, että "Roska". Eli ei ollu mörköjä tms. Jätin pöytälampun palaan, jossa ei-kuumeneva energiansäästölappu, että tuntee olonsa vähän turvallisemmaks. Katuvaloja kun meillä ei täällä viä ole, on ulkona ihan pilkkopimeetä.

 

[smirgelaine]

mitäs jos sile 4 veelle hankittais semmoinen sängynalus sänky niin ei tarttis teidän sänkyyn tulla.

Nukkuuko muuten samassa huoneessa kaksi vanhinta?

Meiilä noista iltarumba touhuista päästtin sillä, että mä tiukkanana ilmoitin, ettei äiti laula kuin kaksi laulua. Ja sen jälkeen on turha mankua mitään.

 

[Cathryn]

Voi olla, että reagoi näin mun stressiin ja lapsille ärinään. Oon aamusta iltaan lasten kanssa kaksin melkein joka päivä. Nukkumaanmeno on yhtä helvettiä, kun 2 vanhempaa tappelee ja nuorin huutaa jaloissa. Ne menee kaikki kuitenkin samoihin aikoihin nukkumaan, muuten vois laittaa eka nuorimman,1v, ja sitten 4veen ja 9veen. Mutta ei. Yhtä kaaosta, nuorin roikkuu jaloissa ja tekee kiusaa siskoille (kiskoo hiuksista, menee päälle heidän sänkyihin pomppiin, sekottaa huoneen) ja yritän samalla pitää hermot ja rukoilla iltarukousa ja laulaa unilaulut, joista ei meinaa tulla 4veen kohdalla loppua: Eii, vielä enkelilaulu, vielä se ja se... |O

Sitten kun annan nuorimmalle iltamaitoo, niin kuuluu kauhee itku yläkerrasta ja niiskutus ja äiti laulaaaaan, niistään nenä yms. ja tulee portaita alas ja menee käskystä taas ylös jne.... :/ :x

Kyllähän tuo hemmotellulta kuulostaa. Meillä luetann yksi satu ja ei enempää, sovittu juttu. Miksi ette sovi, että joka ilta yhdella lapselle yksi laulu?
Vähän olo, että tahallisesti teet rankkaa tuosta olosta, jos 4v saa pompottaa mielensä mukaan, ja muutkin.

Sitä tulee välillä niin vähän huomoitua kunnolla päivän aikana, että illalla pyrin oleen 4veen kanssa rauhassa siinä nukkumaanmenotilanteessa.

Voi olla, että on vähän pompotuksen makua tässä eli siis likka yrittää ja saakin periks itkemällä lisää lauluja. Yleensä kyllä laulan 1-2 laulua ja jos ei meinaa rauhottua eli itkee paljon sängyssään, laulan vielä yhden ja jutellaan.

Enkä tahallaan tee rankkaa mistään, oletko ihan... (en sano) :headwall:

 

[Cathryn]

mitäs jos sile 4 veelle hankittais semmoinen sängynalus sänky niin ei tarttis teidän sänkyyn tulla.

Nukkuuko muuten samassa huoneessa kaksi vanhinta?

Meiilä noista iltarumba touhuista päästtin sillä, että mä tiukkanana ilmoitin, ettei äiti laula kuin kaksi laulua. Ja sen jälkeen on turha mankua mitään.

Omissa huoneissaan nukkuu. Ne nukku vuoden eli rakennusajan samassa huoneessa ja loppuajan vielä samassa sängyssä, kun muutettiin ja yläkerrassa ei viä voinu asua, niin samalla patjalla nukkuivat.

9v on niin iso, että tarttee omaa reviiriään, vaikka toistensa kanssa kyllä päivisin tykkäävät leikkiäkkin.

Mua ärsyttää, kun mies on ehkä 1-2 iltaa kahdessa viikossa iltatoimien aikana kotona ja laulais vaikka 10 laulua tälle 4veelle, kun yritän, että nyt riittää. Että kannattais varmaan olla yhtenäiset säännöt, mutta ''tun karvat se miehelle sopii! |O :headwall: :headwall:

 

[aprikoosi]

Hei..auttaisko jos ihan nollais tilanteen ja antais sen mennä niin kuin menee ja ei ressias sen kanssa..sit kun tilanne rauhoittunut niin kokeilis sit sitä palkintohommaa. Meillä toimi tosi hyvin siihen asti kunnes vauva syntyi ja annoin periksi että voi tulla nukkuu viereen ja sit kokeillaan uudestaan kun tottuu siskoon. Ei ne kauaa ole vieressä. Jos e rauhoitu niin ajattelin laittaa sille sängyn sit meidän huoneeseen.

 

[Cathryn]

Hei..auttaisko jos ihan nollais tilanteen ja antais sen mennä niin kuin menee ja ei ressias sen kanssa..sit kun tilanne rauhoittunut niin kokeilis sit sitä palkintohommaa. Meillä toimi tosi hyvin siihen asti kunnes vauva syntyi ja annoin periksi että voi tulla nukkuu viereen ja sit kokeillaan uudestaan kun tottuu siskoon. Ei ne kauaa ole vieressä. Jos e rauhoitu niin ajattelin laittaa sille sängyn sit meidän huoneeseen.

Niin, ehkä kannattais ottaa vaan itekkin rauhallisemmin ja ei niin hermoilla siitä asiasta siinä tilanteessa, eikä muutenkaan. Mutta haluan nukkua sängyssä, enkä sohvalla. Meillä kun 1v välillä pitää semmosta mekkalaa unissaan, meen senkin takia sohvalle nukkumaan, 4-vuotiaallehan se passaa mainiosti, on meidän parisängyssä enemmän tilaa nukkua, kun äiti lähtee.

On se semmosta sirkusta välillä, kun 1v rääkäsee unissaan ja välillä vaatii maitookin (ei syö aina iltapalaa, kun ei vaan syö), 9 vuotias huutaa ja puhuu unissaan kauheella äänellä, ja tää 4vuotias tulee viereen ja saattaa saada vieläkin joskus niitä kauhukohtauksia öisin. Nyt ne on paaljon vähentyny, kesällä tuli vielä joka ilta, nyt enää kerran pari viikkoon.

 

[tytönjapojanmamma]

4 vuotiailla voi olla oikeasti pelkoja. Mun tyttö on 4 ja tosi kiltti, mutta nukkumaanmenoa koettaa vedättää pitemmälle. Nytkin ihan itku kurkussa oli, kun pelkää lohikäärmeitä ja on nähny niistä pahaa unta. Äitiä huuteli ylös monta kertaa. Viimeviikolla huuteli sängystään ja kyseli voiko salama iskeä ihmiseen....

 

[piKri harmaana(väsymyksestä?)]

Nelkuilla on semmonen vilkkaan mielikuvituksen vaihe, ja yksinjäädessä pelottaa oikeasti. Lisäksi se vaikuttaa myös uniin ja painajaisia näkee usein, tai nukkuu muuten levottomasti. Kysyin neuvolasta, on nimittäin omalla pojalla sama meneillään! Omaa järkeäni käyttäen tulin siihen tulokseen, että moiseen vaivaan auttaa turvallisuus, eli juuri se äidin läheisyys. Kuten kaikki 'vaiheet', tämäkin meneee kyllä ohi, nukutaan sitten paremmin!