Mitä elämässä pitäisi saada aikaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tyttö tuollainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Riippuu arvostelijan arvomaailmasta. Esim.palstalla usein määritellään se materian määrä mikä pitää hankkia lapsille perinnöksi. Joku voi katsoa yhteiskunnallista asemaa tai titteliä työpaikalla.
 
Siitä ajatusmaailmasta jos pääsee irti, että jotain pitäisi saada aikaan, niin on kyllä vapaa hengittää. Lopputuloksena voi siitä huolimatta olla, että saa näiden "peruskriteeristöjen" valossa paljokin aikaan, mutta mukavampaa se on, kun ei ole mitään pakkomiellettä asiasta.
 
No mulla on auttanut paljon se että hyvin harva ylipäätään elää tällaista elämää kuin me Suomessa ja muissa rikkaissa maissa. Suomessakaan ei mene tasan onnenlahjat, ei me kaikki eletä terveinä eläkeikään asti. Jotkut kuolee nuorena, jotkut elää elämänsä köyhänä kädestä-suuhun, ja en nyt tarkoita suomalaista työtöntä, vaan esim venäläistä katuorpoa tai afrikkalaista heimonaista, toiset elää koko elämänsä vakavan sairauden varjostamana.

Loppupeleissä se on aika iso illuusio että elämässä pitäisi saavuttaa jonkinlaista meriittiä, mikä ei ole kuin murto-osalla mahdollisuus saavuttaa. Itse aattelin ihan vaan olla onnellinen siitä mitä kaikkea elämän tielle nyt tulee, ja olla hyvä toisille, siinä mun tavoitteet. Kaikki me samaan lopputulokseen päädytään kuitenkin. Turhaa sitä kannata stressata millanen elämä pitäisi elää, kun kaikki hyvä lähtee kuitenkin omasta mielestä ja omasta asenteesta.
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
[QUOTE="...";28666930]Lisääntymään pystyvät alkeellisimmatkin nisäkkäät ja ihmisistäkin hedelmällisiä on ainakin yhdeksän kymmenestä. Miten kukaan voi pitää lapsen pullauttamista minkäänlaisena saavutuksena?[/QUOTE]

Heidän tekemistään ja kasvattamistaan (jos sen tekee hyvin!) ehdottomasti kai jokainen katsoo saavutukseksi?
 
[QUOTE="vieras";28666952]Heidän tekemistään ja kasvattamistaan (jos sen tekee hyvin!) ehdottomasti kai jokainen katsoo saavutukseksi?[/QUOTE]Lapsen saaminen täytttää kyllä saavutuksen miniminääritelmän 'jotakin, mitä on saatu aikaan' mutta ei kyllä yhtään sen enempään. Se ei kysy taitoa, omistautumista, vaivannäköä tai mitään muutakaan inhimillisesti arvokasta ominaisuutta. Terveillä ihmisillä se onnistuu täysin automaattisesti ellei erikseen ryhdy toimiin sen estämiseksi. Pidätkö kenties hengittämistä ja ulostamistakin saavutuksina?

Lapsen onnistunut kasvatus voi jo olla saavutus sanan tyypillisessä merkityksessä, siitä olen ihan samaa mieltä. Ainakaan se ei ole itsestäänselvää, kuten voimme kaikki ympäristöstämme huomata.
 
[QUOTE="vieras";28666972]Lapsen saaminen täytttää kyllä saavutuksen miniminääritelmän 'jotakin, mitä on saatu aikaan' mutta ei kyllä yhtään sen enempään. Se ei kysy taitoa, omistautumista, vaivannäköä tai mitään muutakaan inhimillisesti arvokasta ominaisuutta. Terveillä ihmisillä se onnistuu täysin automaattisesti ellei erikseen ryhdy toimiin sen estämiseksi. Pidätkö kenties hengittämistä ja ulostamistakin saavutuksina?

Lapsen onnistunut kasvatus voi jo olla saavutus sanan tyypillisessä merkityksessä, siitä olen ihan samaa mieltä. Ainakaan se ei ole itsestäänselvää, kuten voimme kaikki ympäristöstämme huomata.[/QUOTE]

Tarkoitankin hyvän kasvatuksen antamista lapsille - se on maailman tärkein saavutus, koska lapsi on viaton ja hän tarvii hyvää hoitoa. Niitä arpia hoidetaan muuten vielä vanhainkodissakin. Ja ilman synnyttämistä ja lapsen saamista, ei voi antaa tuota hyvää kasvatusta ja kotia, eikä siis elämää. Joten molemmat on erittäin tärkeitä ja välttämättömiä.
 
[QUOTE="vieras";28666472]No mulla on auttanut paljon se että hyvin harva ylipäätään elää tällaista elämää kuin me Suomessa ja muissa rikkaissa maissa. Suomessakaan ei mene tasan onnenlahjat, ei me kaikki eletä terveinä eläkeikään asti. Jotkut kuolee nuorena, jotkut elää elämänsä köyhänä kädestä-suuhun, ja en nyt tarkoita suomalaista työtöntä, vaan esim venäläistä katuorpoa tai afrikkalaista heimonaista, toiset elää koko elämänsä vakavan sairauden varjostamana.

Loppupeleissä se on aika iso illuusio että elämässä pitäisi saavuttaa jonkinlaista meriittiä, mikä ei ole kuin murto-osalla mahdollisuus saavuttaa. Itse aattelin ihan vaan olla onnellinen siitä mitä kaikkea elämän tielle nyt tulee, ja olla hyvä toisille, siinä mun tavoitteet. Kaikki me samaan lopputulokseen päädytään kuitenkin. Turhaa sitä kannata stressata millanen elämä pitäisi elää, kun kaikki hyvä lähtee kuitenkin omasta mielestä ja omasta asenteesta.[/QUOTE]


Tämä on niin totta. Hienosti pistät asian perspektiiviin. Kiitos! :)
 
Minä en ajattele että välttämättä pitäisi saada aikaan mitään ns, näkyvää, eli omaisuutta tai uraa, omaa taloa, mökkiä tai edes perhettä. Kaikenlaiset vaatimukset asettavat vain paineita, ja tuottavat ahdistusta jos syystä tai toisesta ei pystykään niitä täyttämään.

Ajattelen nykyään, että elämäni takoitus on oppia rakastamaan lähimmäisiäni (ainakin lähestulkoon) kuin itseäni, ja löytää henkinen harmonia, saavuttaa teve itsetunto. Eli kehittyä henkisesti, ihmisenä.

Kun huomaan että jalostun ihmisenä, se tuottaa minulle todella paljon suurempaa henkistä tyydytystä kuin ajatus siitä että olisin kasannut ympärilleni kaikki menestyksestä kertovat materiaaliset kulissit.
 
Minulle omaisuuden kartuttaminen ja siitä nauttiminen on paitsi mukavaa, myös erittäin merkityksellistä. Arvostan taloudellista ja yhteiskunnallista menestystä ja tavoittelen itse hyvää asemaa. Raha tätä maailmaa kuitenkin viime kädessä pyörittää. Joidenkin ihmisten on vaikea uskoa, että voin todella olla onnellinen omistaessani elämäni näille arvoille, mutta en koe itse valinneeni niitä. Elämä tuntuisi tavattoman tyhjältä muuten. Ystäväpiirinikin koostuu nykyään lähinnä samanhenkisistä ihmisistä.
 
  • Tykkää
Reactions: Porho
Hyvä kysymys. Asia jota olen itsekin pohtinut ja josta yritin repiä itseäni irti. On ammatti (perusduunari), aviomies, kaksi autoa, omakotitalo, jonka velanmaksu tekee minut onnettomaksi, kaksi lasta, jotka tekevät minut onnettomaksi. Mä luulen, että ihminen in luonteeltaan sellainen, että aina pitäisi olla jotain muuta mitä on/omistaa. Omat aikaasaannokseni, haaveeni eivät ole tehneet minua onnelliseksi. Mikä sitre tekisi? No meriittiä kaipaan sillä saralla, että olisi enemmän rahaa ja vaikutusvaltaa. Jos nämä saavutan, niin tekeekö se onnelliseksi?
 

Yhteistyössä