Mitä ajatuksia herättää tällainen"kiitos"-viesti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "koirankarva"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"koirankarva"

Vieras
Kyseessä lapsen 4v syntymäpäivät, joilla on ystäviä ja sukulaisia. Seuraavana päivänä tuli kuvia sähköpostilla ja teksti "Kiitos lahjoista".
Mitä ajatuksia se sinussa herättää?
 
Kysymys tuntuu ihmeelliseltä, voiko tämä muka jotain ristiriitaisia ajatuksia herättää? Minusta tuossa on kivasti vieraat huomioitu ja mukavaa, että lahjoistakin vielä kiitetään.
 
Vähän ajattelemattomalta kuulostaa. Ehkä siinä on kirjoitettu juuri se mitä lapsi (jolle on opetettu kiittämään lahjoista) itse halusi.

En ajattelisi sen enempää. Mulla ei edes ole ollut tapana erikseen lähetellä kiitoskortteja tai viestejä tuollaisten syntymäpäivien jälkeen. Lahjoista on kiitetty kun ne ollaan saatu ja lähtiessä kiitetty kun toinen pääsi tulemaan.
 
Vähän ajattelemattomalta kuulostaa. Ehkä siinä on kirjoitettu juuri se mitä lapsi (jolle on opetettu kiittämään lahjoista) itse halusi.

En ajattelisi sen enempää. Mulla ei edes ole ollut tapana erikseen lähetellä kiitoskortteja tai viestejä tuollaisten syntymäpäivien jälkeen. Lahjoista on kiitetty kun ne ollaan saatu ja lähtiessä kiitetty kun toinen pääsi tulemaan.

Ajattelemattomalta? On kyllä negatiivinen maailmankuva sellaiselta, jolle tulee ensimmäisenä mieleen arvostella. Erityisen ihmeellistä, kun itse ei lähetä sellaisia ollenkaan... En kyllä minäkään lähettänyt lapsen kaverisynttäreiden jälkeen, mutta kiva jos joku viitsii ja erityisesti sukulaisten ja muiden läheisten aikuisten luulisi ilahtuvan niistä kuvistakin.

Tietysti voisi kiitellä kaikesta muustakin, mutta kun kaikki nyt varmaan kuitenkin jonkun lahjankin vei, niin en ymmärrä miten joku voisi kiitoksesta loukkaantua.
 
Ajattelemattomalta? On kyllä negatiivinen maailmankuva sellaiselta, jolle tulee ensimmäisenä mieleen arvostella. Erityisen ihmeellistä, kun itse ei lähetä sellaisia ollenkaan... En kyllä minäkään lähettänyt lapsen kaverisynttäreiden jälkeen, mutta kiva jos joku viitsii ja erityisesti sukulaisten ja muiden läheisten aikuisten luulisi ilahtuvan niistä kuvistakin.

Tietysti voisi kiitellä kaikesta muustakin, mutta kun kaikki nyt varmaan kuitenkin jonkun lahjankin vei, niin en ymmärrä miten joku voisi kiitoksesta loukkaantua.

Kirjoitinko mä loukkaantuneeni?

Niissä juhlissa mistä mä olen kiitoskortteja lähettänyt olen kiittänyt muustakin kuin lahjasta, koska _mun_ mielestä kuulostaa vähän kököltä kiittää esim häävierasta pelkästään siitä lahjasta. Tulisi mielikuva että ainoa ilo mitä hänen osallistumisestaan tuli oli tuo lahja.

Siksi _mun_ mielestä olisi ajattelevaisempi lause kirjoittaa siihen kiitokseen myös jollain tapaa se että oli kiva kun pääsitte osallistumaan. Mut en tosissaan jäisi tuota enempää miettimään.
 
Hyvä, että kiittävät. Ei nyt ehkä loppuun asti ajateltu ja tekstin olisi voinut hioa sellaiseksi, että se tuntuisi vastaanottajalta henkilökohtaisemmalta. Mutta tärkeää on ele ja ajatus eleen takana. En siis miettisi asiaa tuon enempää.
 
Kohteliaita ovat ja hienoa että joku vielä tänäpäivänä muistaa kiittää.

Itse vein eilen tyttönii kaverisynttäreille,
oven avasi lapsen kaveri ja aikuisia en nähnyt missään, kuulin kyllä ääniä että kai he keittiössä tai olohuoneessa oli?
En kehdannut kahlata asuntoa läpi.
Koetin kyllä kovaan ääneen huudella hyvää päivää jne ei vastausta.
Ajattelin että heillä kiirus saada juhlavalimistelut kuntoon jos jäänyt näinkin viimehetkeen kun ei ovelle kerkeä edes toinen aikuinen tulla.
Menin hakemaan tyttäreni ja lapsen kaveri taas avaa oven ja ilmoittaa tyttärelleni että äitisi tuli,
ottaa naulakosta tyttöni takin ja kengät ja on työntämässä ovesta ulos rappukäytävään pukeutumaan :O
Onneksi olinkin tosiaan oven kohdalla ja työnsin tytön takaisin sisään ja sanoin että sisällä puetaan.
Koetin huudella sitten taas kiitosta sieltä eteisestä kun kuulin aikuisten ääniä mistä lie asunnosta,
ketään aikuista ei tullut eteiseen :O
Joten eipä siinä auttanut kuin luottaa että aikuiset kuuli kiitoksemme ja laittaa ovi kiinni.

Joten tässä vaiheessa meinasin jo eilen kirjoittaa palstalle mitä ajattelette perheestä ? :O
 
Kohteliaita ovat ja hienoa että joku vielä tänäpäivänä muistaa kiittää.

Itse vein eilen tyttönii kaverisynttäreille,
oven avasi lapsen kaveri ja aikuisia en nähnyt missään, kuulin kyllä ääniä että kai he keittiössä tai olohuoneessa oli?
En kehdannut kahlata asuntoa läpi.
Koetin kyllä kovaan ääneen huudella hyvää päivää jne ei vastausta.
Ajattelin että heillä kiirus saada juhlavalimistelut kuntoon jos jäänyt näinkin viimehetkeen kun ei ovelle kerkeä edes toinen aikuinen tulla.
Menin hakemaan tyttäreni ja lapsen kaveri taas avaa oven ja ilmoittaa tyttärelleni että äitisi tuli,
ottaa naulakosta tyttöni takin ja kengät ja on työntämässä ovesta ulos rappukäytävään pukeutumaan :O
Onneksi olinkin tosiaan oven kohdalla ja työnsin tytön takaisin sisään ja sanoin että sisällä puetaan.
Koetin huudella sitten taas kiitosta sieltä eteisestä kun kuulin aikuisten ääniä mistä lie asunnosta,
ketään aikuista ei tullut eteiseen :O
Joten eipä siinä auttanut kuin luottaa että aikuiset kuuli kiitoksemme ja laittaa ovi kiinni.

Joten tässä vaiheessa meinasin jo eilen kirjoittaa palstalle mitä ajattelette perheestä ? :O

:O :O :O

Suus kii, kärpäsiä lentää sisään.
 
Vähän hassua, mutta kuulostaa juuri idealle, jonka oma 4-vuotiaani voisi saada. Äiti kysyy: muistithan kiittää vieraita lahjoista? Lapse menee vähän epävarmaksi ja miettii... ja saa sitten lennokkaan ja hyvää tarkoittavan idean kuvata kaikki lahjtat ja kiittää koko synttäriporukkaa sähköpostitse, äidin avustuksella tietty.
 
[QUOTE="Memma";30398190]Vähän hassua, mutta kuulostaa juuri idealle, jonka oma 4-vuotiaani voisi saada. Äiti kysyy: muistithan kiittää vieraita lahjoista? Lapse menee vähän epävarmaksi ja miettii... ja saa sitten lennokkaan ja hyvää tarkoittavan idean kuvata kaikki lahjtat ja kiittää koko synttäriporukkaa sähköpostitse, äidin avustuksella tietty.[/QUOTE]

Unohdit lisätä ;)
Sitten tulee tyypillinen herneet vetävä kaksplus mamma joka vetää herneenpalon nenäänsä ja kyselee pastalla mitä tällä viestillä oikein tarkoitettiin.
 
Niin pidänkin, ja jatkossa ei varmaan haittaa vaikka tyttäreni ei näille kaverisynttäreille osallistu :)

No ehkä ei ole järin viisasta kostaa lapselle omaa pettymystään vanhempien ajattelemattomuudesta. Omalle ja sille sankarille on varmasti tärkeää osallistua.
Et tollasella käytöksellä ainakaan itse osooita olevasi sen ajattelevampi ihminen, mutta kukin tavallaan.
 
[QUOTE="hmmm";30398238]No ehkä ei ole järin viisasta kostaa lapselle omaa pettymystään vanhempien ajattelemattomuudesta. Omalle ja sille sankarille on varmasti tärkeää osallistua.
Et tollasella käytöksellä ainakaan itse osooita olevasi sen ajattelevampi ihminen, mutta kukin tavallaan.[/QUOTE]
Ajattelevampi tai en tapoihini ei kuulu kirjoittaa tunnistettavasti ja jos kertoisin koko tapahtuman mitkä kaikki minut sai näin vakuuttumaan ettei jatkossa sinne tyttöni osallistu niin en usko että yhtään yllättyisit ;)
Tämä käytöstapojen puute vanhemmilla ja sankarilla oli vain hyvin pieni jäävuoren huippu ;)
 
Kiittäminen on aina kaunista.

Kyllä se kuitenkin kertoo arvomaailmasta jotain, jos kiitetään vain lahjoista, eikä siitä että pääsi osallistumaan juhliin. Myös heidän arvomaailmasta, joista se on hyvä tapa huomioida vieraita.

Noin muuten toki on kiva että kiittää ja mikä sen mukavampi tapa kuin valokuvilla juhlista.
 
Empiirinen koe
Olen lähettänyt sähköpostin välityksellä useita kiitoksia ja positiivisia huomiointeja eri yhteyksissä ja eri syistä. Ko. viestit ovat kaiketi ihmisistä hyvinkin kiusallisia, koska kuittauksia ei tule juuri koskaan. Kolkko kansa. Pakko palata ruotuun lopettaa em. tapa huomioida.
 
Kirjoitinko mä loukkaantuneeni?

Niissä juhlissa mistä mä olen kiitoskortteja lähettänyt olen kiittänyt muustakin kuin lahjasta, koska _mun_ mielestä kuulostaa vähän kököltä kiittää esim häävierasta pelkästään siitä lahjasta. Tulisi mielikuva että ainoa ilo mitä hänen osallistumisestaan tuli oli tuo lahja.

Siksi _mun_ mielestä olisi ajattelevaisempi lause kirjoittaa siihen kiitokseen myös jollain tapaa se että oli kiva kun pääsitte osallistumaan. Mut en tosissaan jäisi tuota enempää miettimään.

Ja niin minä mieleni taas pahotin...
 

Yhteistyössä