Mitä ajattelette? (ero ja uudet puolisot)

[Kaiutin]

Sukulaispari on lapseton ja molemman hiukan pälle 50-vuotiaita. Ovat olleet avioliitossa miltei 30 vuotta. Nyt he sitten hämmästyttivät kaikki kertomalla eroavansa. Mies jäi heidän yhteiseen rivariosakkeeseensa asumaan, ja nainen muutti pois. Lapsia ei onneksi ole.

No, ennen kuin suku toipui uutisesta, kantautui huhuja siitä, että molemmilla oli uudet puolisot alle kuukauden kuluttua erilleen muuttamisesta. Virallinen avioero ei edes ollut astunut vielä voimaan.

Itse en tiedä mitä ajattelisin. Jotta tämä olisi jotenkin inhimillisesti ymmärrettävissä haluan uskoa, että heillä molemmilla oli jo nämä uudet puolikkaat katsottuina.

Kuitenkaan tätä teoriaa ei tue se, että nainen muutti pois yksiöön, josta sitten kolmen viikon kulutta uuden miehen taloon. jos uusi mies olisi ollut valmiina, miksi välimuutto yksiöön?

Miehellä oli uusi nainen asumassa rivarissa samoihin aikoihin.

WTF?

Jos kaikki tapahtui vasta eron jälkeen, voiko ihmismieli toimia näin? 30-vuotisesta liitosta silmää räpäyttämättä viikossa uusiin seikkailuihin? Oliko tällä pariskunnalla edes oikeaa rakkautta, koskaan?

Joo joo, ehkä liitto oli vuosia kuollut. En vaan tajua.

 

["vieras"]

OMG! Miksi edes mietit tuollaisia. Ei kuulu sinulle, tai muillekaan.

Plus että miten niin onneksi ei ollut lapsia? Lapset voisivat olla jo 30-vuotiaita, miten sekin sinua häiritsisi?

 

[Kaiutin]

[QUOTE="vieras";26941434]OMG! Miksi edes mietit tuollaisia. Ei kuulu sinulle, tai muillekaan.

Plus että miten niin onneksi ei ollut lapsia? Lapset voisivat olla jo 30-vuotiaita, miten sekin sinua häiritsisi?[/QUOTE]

No sinäpä sen sanoit. Oletpa kertakaikkiaan ihan saatanan viisas. Asia ei häiritse minua. En vain ymmärrä sitä, ja kysyin, mitä mieltä olette. Mutta älä sinä enää vastaa, kun et edes ymmärtänyt kysymystä. Se häiritsee minua.

 

[..]

Miksei voisi?

 

["vieras"]

No sinäpä sen sanoit. Oletpa kertakaikkiaan ihan saatanan viisas. Asia ei häiritse minua. En vain ymmärrä sitä, ja kysyin, mitä mieltä olette. Mutta älä sinä enää vastaa, kun et edes ymmärtänyt kysymystä. Se häiritsee minua.

Akkojen räksytystä pidät. Mitä väliä, ja mitä se sinulle oikeasti kuuluu? Mitä sitten jos on ollut uudet puolisot ennen eroa? Varmasti osaavat elää oman elämänsä ilman kaltaisiasi juoruakkojakin.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26941434]OMG! Miksi edes mietit tuollaisia. Ei kuulu sinulle, tai muillekaan.

Plus että miten niin onneksi ei ollut lapsia? Lapset voisivat olla jo 30-vuotiaita, miten sekin sinua häiritsisi?[/QUOTE]

No kyllä itsestäni olis kovin omituista, jos mummolassa olisikin vieras mies tai paapalla vieras nainen muutaman viikon päästä erosta. Yhtä pihalla olisivat lapsenlapset.

Tämä siis aikuisen lapsen näkökulmana omien vanhempien eroon. Jos eroajana olisi jokin sukulainen, niin en kyllä reagoisi noin voimakkaasti (todennäköisesti en reagoisi ollenkaan) kuin ap.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26941477]No kyllä itsestäni olis kovin omituista, jos mummolassa olisikin vieras mies tai paapalla vieras nainen muutaman viikon päästä erosta. Yhtä pihalla olisivat lapsenlapset.

Tämä siis aikuisen lapsen näkökulmana omien vanhempien eroon. Jos eroajana olisi jokin sukulainen, niin en kyllä reagoisi noin voimakkaasti (todennäköisesti en reagoisi ollenkaan) kuin ap.[/QUOTE]

Minun mielestä se olisi vain hauskaa, koska silloin kumpikin on lähtenyt vielä 50-vuotiainakin elämään haluamaansa elämää.

Toiset viihtyvät yhdessä 5 minuuttia, toiset 50 vuotta, ja jotkut kuolemaan asti, onnettominakin. Sellaista se on.

 

[Algoma]

[QUOTE="vieras";26941434]OMG! Miksi edes mietit tuollaisia. Ei kuulu sinulle, tai muillekaan.

Plus että miten niin onneksi ei ollut lapsia? Lapset voisivat olla jo 30-vuotiaita, miten sekin sinua häiritsisi?[/QUOTE]Avioerot jalkeen 30v aviolittoa hairitsee monia ihmisia ,sukulaisia ennen kaikkea.
Sa et ehka ole kyllin varttunut ymmartamaan sita.

 

[gfks]

En mä oikeastaan ajattele mitään. Voi olla, että toisella tai kummallakin oli jo uudet etukäteen katsottuina tai sitten he vain ovat olleet tosi nopeita uuden kumppanin hankinnassa. Onhan tällä palstallakin harva se päivä juttua, että viikon kuluttua tapaamisesta muutetaan yhteen ja lapsi laitetaan suurin piirtein samantien alulle. Oli aiemmista suhteista lapsia tai ei. Ei kai siinä muuta voi todeta kuin että kukin tavallaan.

Mä itse olen ollut mieheni kanssa vasta 15 vuotta ja meillä oli hitaanpuoleinen alku, sillä olimme ennen seurustelun alkua muutaman vuoden ajan hyviä ystäviä. Kaiken kaikkiaan olen siis tuntenut mieheni lähemmäs 20 vuotta (olen kohta 35-vuotias). Meillä toki on kolme lastakin, eli tilanne on hyvin erilainen aloitukseen nähden, mutta joka tapauksessa jos joskus eroaisimme, mä en todellakaan alle kuukaudessa asuisi uuden kumppanin kanssa. Totta puhuen mä en koe minkäänlaista tarvetta sotkeutua uusperhekuvioihin, ne eivät tunnu ollenkaan "omalta" ja lähipiirissä nähdyn perusteella en haluaisi omia lapsianikaan sellaiselle altistaa. Mä varmaan olisin niitä, jotka eivät eron jälkeen enää muuttaisi yhteen kenenkään kanssa. Enkä välttämättä enää seurustelisikaan. Tai ehkä sitten, kun lapset olisivat aikuisia, voisin kuvitella tapailevani jotakuta.

 

["vieras"]

Avioerot jalkeen 30v aviolittoa hairitsee monia ihmisia ,sukulaisia ennen kaikkea.
Sa et ehka ole kyllin varttunut ymmartamaan sita.

Normaalit, tasapainoiset, elämää nähneet aikuiset kyllä ymmärtävät että ihmiset tekevät erilaisia valintoja elämässään, eikä ne valinnat kuulu muille kuin asianomaisille. Jos on niin utelias, niin miksi ei kysy suoraan.

 

[Aurinkoisia ajatuksia]

Minusta on kyllä pahempi juttu, jos uusi puoliso on katsottuna jo ennen eroa. Mutta siltähän se tosiaan vaikuttaa.

 

["vieras"]

Mistäs sitä tietää, vaikka molemmilla olisi ollut uusi heila jo vuosia.

 

[arvaus]

Minun veikkaukseni on, että rakkaus on hiipunut jo aikaa päivää sitten ja kumpikin on tiennyt, että on vaan ajan kysymys koska muutetaan erilleen. Ehkä olivat jo pitkän aikaan sitten päättäneet, että lähdetaan jossain vaiheessa eri teille ja olivat sitten jo katselleet muita ihmisiä sillä silmällä. Aikuisten ihmisten sopuisa ero ilman katkeruutta on minusta tosi hieno juttu. Siitä on hyvä lähteä uutta suhdetta rakentamaan

 

[Algoma]

[QUOTE="vieras";26941560]Normaalit, tasapainoiset, elämää nähneet aikuiset kyllä ymmärtävät että ihmiset tekevät erilaisia valintoja elämässään, eikä ne valinnat kuulu muille kuin asianomaisille. Jos on niin utelias, niin miksi ei kysy suoraan.[/QUOTE]No ma nyt vain olen niita "vanhan koulun" kasvatteja.

 

["joo"]

mä en tajuu miten se on sulta pois, tai mitä se sua häiritsee? pelkäätkö, että kun oma miehes jättää sut, se ottaa jonkun heti asumaan teidän taloon?

 

[viisikymppinen isoäiti]

kyllähän nykyajan ihmiset voi hypätä suoraan edellisestä liitosta uudeen liittoon, nykyään se haku päälle näytään laittavan alkuun heti kun ovi edelliseen liittoon on sulkeutunut

 

[Criminal Mind]

Niin, mähän olin tässä just jonkun palstalaisen mielestä "poikkeus sääntöön" kun en ole lähteny avioliitosta suoraan uuteen suhteeseen. Koen sen myös ihmeellisenä että "lennosta vaihdetaan" kumppania. Mut kukin tyylillään, mä olen tällästä nunnaluostari ainesta muutenkin :saint:

 

["Äitiliini"]

Varmaan on ollut uudet katsottuna jo ennen eroa tai sitten vaan on ollut "helpompaa" ottaa heti uusi kun yksinäisyys 30vuoden yhteiselon jälkeen ei varmasti ole kiva asia. Jotkut menevät salamana suhteesta toiseen, jotkut ovat pitkään yksin. Erilaisia ollaan.

Minun erostani on 7 kuukautta, en ole vielä tavannut ketään, eikä kukaan mies kiinnosta. Eksäni tutustui 3viikkoa eron jälkeen uuteen naiseen ja nyt elää uusperhe-elämää. Shokki oli valtava minulle ja etenkin yhteiselle lapsellemme. Asioita tapahtuu, niiden kanssa on vain elettävä. Kukaan ei voi tietää toisten ihmisten todellisia ajatuksia tai tekemisien syitä. Sen osaan silti sanoa, että ero ei ole koskaan helppo, on siinä sitten lapsia tai ei, uusia kumppaneita tai ei, mutta jokainen selviää asioista omalla tyylillään, eikä sitä kukaan ulkopuolinen saisi tuomita, vaikka kuinka pahalta tuntuisikin. Itse sallin lapselleni vihan ja katkeruuden äidin ja isän erosta, isän uudesta salamasuhteesta jne. Mutta itse yritän elää eron jälkeisen elämäni niin, että en katkeroituisi, vaikka kuinka pahalle tuntuukin.

 

["vieras"]

[QUOTE="Äitiliini";26941663]Varmaan on ollut uudet katsottuna jo ennen eroa tai sitten vaan on ollut "helpompaa" ottaa heti uusi kun yksinäisyys 30vuoden yhteiselon jälkeen ei varmasti ole kiva asia. Jotkut menevät salamana suhteesta toiseen, jotkut ovat pitkään yksin. Erilaisia ollaan.

Minun erostani on 7 kuukautta, en ole vielä tavannut ketään, eikä kukaan mies kiinnosta. Eksäni tutustui 3viikkoa eron jälkeen uuteen naiseen ja nyt elää uusperhe-elämää. Shokki oli valtava minulle ja etenkin yhteiselle lapsellemme. Asioita tapahtuu, niiden kanssa on vain elettävä. Kukaan ei voi tietää toisten ihmisten todellisia ajatuksia tai tekemisien syitä. Sen osaan silti sanoa, että ero ei ole koskaan helppo, on siinä sitten lapsia tai ei, uusia kumppaneita tai ei, mutta jokainen selviää asioista omalla tyylillään, eikä sitä kukaan ulkopuolinen saisi tuomita, vaikka kuinka pahalta tuntuisikin. Itse sallin lapselleni vihan ja katkeruuden äidin ja isän erosta, isän uudesta salamasuhteesta jne. Mutta itse yritän elää eron jälkeisen elämäni niin, että en katkeroituisi, vaikka kuinka pahalle tuntuukin.[/QUOTE]

Väärin. On se ero joskus helppokin. Omalla kohdallani oli avioero, ja muutaman ystävänikin kohdalla ero yli 10v kestäneistä suhteista/avioliitoista ovat olleet helppoja. Suorastaan helpotuksia.

 

["Äitiliini"]

[QUOTE="vieras";26941680]Väärin. On se ero joskus helppokin. Omalla kohdallani oli avioero, ja muutaman ystävänikin kohdalla ero yli 10v kestäneistä suhteista/avioliitoista ovat olleet helppoja. Suorastaan helpotuksia.[/QUOTE]

no varmasti näinkin.

 

["vieras"]

Minusta tuo kuulostaa siltä että avioliitto on ollut lopussa jo kauan sitten. Jommalla kummalla on todennäköisesti ollut uusi puoliso katsottuna jo ennen eroa. Ehkä se toinen on ottanut äkkiä jonkun, ettei saa sellaista surkeaa jätety leima itselleen. Tai sitten on ehkä odoteltu eron kanssa sitä että toinenkin löytää uuden puolison jotta ero käy kivuttomimmin.

En mä tiedä. Hassulta tuntuisi sekin että yli 50veet joutuisi elämään kulissiavioliitossa siksi ettei aikuiset lapset jotka ei enää as kotonaan sitä kestä.

 

[ofah]

Avioero ei ole armasti tullut kummallekaan ylätyksenä vaan siihen on päädytty pohdinnan jälkeen yhteisymmärryksessä. Kun eroaie on ollut selvä, niin molemmat ovat alkaneet katsella enemmän ympärilleen. Mielestäni ei mitenkään ihmeellinen juttu.

 

[Mörköäiti]

Avioeropaperit ovat vain muodollisuus. Ilmeisesti ovat sopineet erosta, keskustelleet ja käsitelleet sen jo ajat sitten, mutta käytännön asiat ovat jääneet roikkumaan. Kaikki eivät kerro sukulaisille asioistaan, ja ehkä eivät halunneet kertoa, ennen kuin ero on ns. käytännössä järjestetty.

 

[Kepsis]

Avioeropaperit ovat vain muodollisuus. Ilmeisesti ovat sopineet erosta, keskustelleet ja käsitelleet sen jo ajat sitten, mutta käytännön asiat ovat jääneet roikkumaan. Kaikki eivät kerro sukulaisille asioistaan, ja ehkä eivät halunneet kertoa, ennen kuin ero on ns. käytännössä järjestetty.

Näin minäkin ajattelisin. Yllättyä voisin jos suhde olisi ollut ihan ok päällisin puolin, mutten mitään muuta. En päästelisi sammakoita suustani kuten ap. Tuli hieman epäkohtelias tuomitseva möläyttelijä mieleen. Toki ap saattoi vain reagoida vahvasti tunteilla, eikä tarkoittaa kaikkea ihan niin kirjaimellisesti mitä tässä on sanonut.

 

["Siri"]

Olemme olleet yli 25 vuotta yhdessä ja rakkautta on ja paljon, en voisi kuvitella jos ero tulisi, että pitkään pitkään aikaan, ehkä koskaan enää ketää löytäisin tai ottaisin. Rakkaus on voimaa pysyä yhdessä.