Mitä ajattelet meistä:

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jani<3Maria
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei vaan mä halusin tietää että mitä vaan ajattelette. :) ja onko just muilla mennyt suurinpiirtein saman kaavan mukaan jne. Tai mitä mieltä olette siitä, että onko 35 tai 40-vuotias liian vanha tulemaan vielä isäksi...

Tuntui aika hurjalta kun meidän nuorimmainen syntyi ja mie olin 28 ja mies 40. :D

Ihmeellisen piikikkäitä vastauksia oot saanu. Mun mielestä 35 - 40 ei oo todellakaan liian vanha isäksi. Mies parhaassa iässä.

Meiän stoori ei oo ikien puolesta mennyt ollenkaan saman kaavan mukaan, mieheni on saman ikäinen kanssani (ollaan nyt 37). Tavattiin 5 vuotta sitten ja naimisiin mentiin 4 vuotta sitten. Esikoinen syntyi myös 4 vuotta sitten.

Ollessani 18-vuotias tosin rakastuin 33-vuotiaaseen mieheen, ja seurustelimmekin 4 vuotta. Itse en ois tuolloin ollut kyllä äidiksi valmis, no ainakaan sen miehen kanssa :)
 
[QUOTE="raisa";29013148]Ihmeellisen piikikkäitä vastauksia oot saanu. Mun mielestä 35 - 40 ei oo todellakaan liian vanha isäksi. Mies parhaassa iässä.

Meiän stoori ei oo ikien puolesta mennyt ollenkaan saman kaavan mukaan, mieheni on saman ikäinen kanssani (ollaan nyt 37). Tavattiin 5 vuotta sitten ja naimisiin mentiin 4 vuotta sitten. Esikoinen syntyi myös 4 vuotta sitten.

Ollessani 18-vuotias tosin rakastuin 33-vuotiaaseen mieheen, ja seurustelimmekin 4 vuotta. Itse en ois tuolloin ollut kyllä äidiksi valmis, no ainakaan sen miehen kanssa :)[/QUOTE]

Oisko se sitten halunnu lapsia?
 
Oisko se sitten halunnu lapsia?

Ei mun kanssani. Sillä tosin oli jo 2 lasta edellisestä avioliitostaan. Ja sit kun oltiin erottu, se meni uudestaan naimisiin ja sai vielä yhden lapsen. Minä en siis kelvannut sille vaimoksi enkä äidiksi, mutta enpä kyllä niitä asioita siltä kertaakaan edes pyytänyt. Kihloissa kyllä oltiin, mutta kumpikin kai ajatteli sen riittävän.
 
Mitä ajattelet meistä? Minä 28 vuotta, mies 27 vuotta ja lapsemme ovat 26- ja 25-vuotiaita. Koiramme on 45-vuotias ja äitimme, siis miehemme ja minun yhteinen, on 16-vuotias. Mieheni isä on 5-vuotias ja hän on koirani eno. Mieheni äiti on 98-vuotias ja hän on kummitätini lapsuudenystävä. Kissa, jota meillä ei ole, voisi olla oranssi, tai musta ehkä ruskea tai valkoinen. Hääpaikastamme halusimme persoonallisen joten valitsimme kirkon. Muutimme yhteen vuonna 1965 ja avioiduimme 1998. Poikamme rippijuhlissa tarjottiin risottoa.
 
Mitä ajattelet meistä? Minä 28 vuotta, mies 27 vuotta ja lapsemme ovat 26- ja 25-vuotiaita. Koiramme on 45-vuotias ja äitimme, siis miehemme ja minun yhteinen, on 16-vuotias. Mieheni isä on 5-vuotias ja hän on koirani eno. Mieheni äiti on 98-vuotias ja hän on kummitätini lapsuudenystävä. Kissa, jota meillä ei ole, voisi olla oranssi, tai musta ehkä ruskea tai valkoinen. Hääpaikastamme halusimme persoonallisen joten valitsimme kirkon. Muutimme yhteen vuonna 1965 ja avioiduimme 1998. Poikamme rippijuhlissa tarjottiin risottoa.

:laugh:
 
Mitä ajattelet meistä? Minä 28 vuotta, mies 27 vuotta ja lapsemme ovat 26- ja 25-vuotiaita. Koiramme on 45-vuotias ja äitimme, siis miehemme ja minun yhteinen, on 16-vuotias. Mieheni isä on 5-vuotias ja hän on koirani eno. Mieheni äiti on 98-vuotias ja hän on kummitätini lapsuudenystävä. Kissa, jota meillä ei ole, voisi olla oranssi, tai musta ehkä ruskea tai valkoinen. Hääpaikastamme halusimme persoonallisen joten valitsimme kirkon. Muutimme yhteen vuonna 1965 ja avioiduimme 1998. Poikamme rippijuhlissa tarjottiin risottoa.

No tässä on jo sitä jotakin, täytyy olla vuosisadan rakkaustarina ;)
 
Mä kans! Mä kans!
Entäpä mitä ajattelette meistä?
Mieheni(lastemme isä) on 38 ja minä (äiti,ihquuu) oon siis 28.Lapsemme on (tyttö ja poika) 5 ja 3
Synnytin lappeenrannassa,asumme helsingissä ja menimme naimisiin joensuussa,jonka jälkeen kihlauduimme humppilassa.
Meillä on villakoira nimeltänsä Taavi <3 <3 <3

Musta me ollaan aika erikoisia,minä tykkään käyttää svea-pipoa,mies ei käytä kun satunnaisesti lippalakkia <3 <3
 
Kun ensimmäinen lapsemme syntyi minä (äiti) olin 23-vuotias ja mieheni 35-vuotias.

Kun toinen lapsemme syntyi minä olin 28-vuotias ja mieheni 40-vuotias.

Naimisiin menimme kun minä 21v ja mies 33v.

Saman katon alle muutettiin kun minä 20v ja mies 32v.

Seurustelun aloitimme/tutustuimme kun minä 18v/mies30.

Päällimmäinen ajatukseni oli että sinulla on erikoinen tyyli kertoa elämäntapahtumasi käänteisessä järjestyksessä.
 
[QUOTE="raisa";29013176]Ei mun kanssani. Sillä tosin oli jo 2 lasta edellisestä avioliitostaan. Ja sit kun oltiin erottu, se meni uudestaan naimisiin ja sai vielä yhden lapsen. Minä en siis kelvannut sille vaimoksi enkä äidiksi, mutta enpä kyllä niitä asioita siltä kertaakaan edes pyytänyt. Kihloissa kyllä oltiin, mutta kumpikin kai ajatteli sen riittävän.[/QUOTE]

Saitko koskaan selvyyttä että miksi et kelvannut? :O

Eihän sitä kaikkea olisi pakko ollut hankkia kun sinä olit 18v vaan eka seurustella rauhassa ja sitten myöhemmin ne kaikki muut jutut...

Luulis että sillä äijälläkään ei ois ollu joku ihme hössötys/kiire. Sellasen mä oisin hylänny heti pois, joka ei ajattele muuta kuin omia tarpeitaan.. eikä yhteisesti sitä, että mitenkä voitaisiin tehdä. Sellainen mies on ääliö ja ällö.
 
[QUOTE="Mies";29013232]Päällimmäinen ajatukseni oli että sinulla on erikoinen tyyli kertoa elämäntapahtumasi käänteisessä järjestyksessä.[/QUOTE]

Kiitos. :D
 
Ajattelen, että siellä se 18-vuotias on taas tuhlaamassa elämäänsä palstalla provoiluun eikä näköjään ole vieläkään saanut raahattua persettään sinne mielenterveystoimistoon.
 
Tässä huomaa miksi kakaroiden ei pitäisi sekaantua aikuisiin miehiin. Miteniehesi kestää teidän todennäköisesti hyvinkin eri ikätasolla olevia juttuja? Tai sittenoehesi ei paljon vaadi ja on vielä kaikenlisäksi tyhmä.
 
Saitko koskaan selvyyttä että miksi et kelvannut? :O

Eihän sitä kaikkea olisi pakko ollut hankkia kun sinä olit 18v vaan eka seurustella rauhassa ja sitten myöhemmin ne kaikki muut jutut...

Luulis että sillä äijälläkään ei ois ollu joku ihme hössötys/kiire. Sellasen mä oisin hylänny heti pois, joka ei ajattele muuta kuin omia tarpeitaan.. eikä yhteisesti sitä, että mitenkä voitaisiin tehdä. Sellainen mies on ääliö ja ällö.

Luulen suurimman syyn olleen siinä, ettei mies vain ollut tarpeeksi rakastunut minuun. Taisi pitää minua myös liian nuorena, ei niinkään juttujeni perusteella, mutta olin nuorena vielä ehdottomampi, tinkimättömämpi ja idealistisempi kuin näin vanhempana. Olin myös mustis, ja mies petturi ja valehtelija. Ei hyvä yhdistelmä! Mutta nyt olen siis tyytyväinen, ettei sen miehen kanssa tullut mitään vakavampaa loppujen lopuksi ja olen päässyt siitä eroon kauan sitten.
 
[QUOTE="vieras";29013952]Ajattelen, että siellä se 18-vuotias on taas tuhlaamassa elämäänsä palstalla provoiluun eikä näköjään ole vieläkään saanut raahattua persettään sinne mielenterveystoimistoon.[/QUOTE]

Jep. Näinhän se on. Edellinen provo oli muutama päivä sitten. Ihan sitä samaa tarinaa kuin aina aikaisemminkin.

Kun tämä 18-vuotias nyt jo ymmärtäisi hakea itselleen apua. Hinata sen ison leveän perseensä sinne lähimpään mielenterveystoimistoon.
 
Liian vanhan ukon otit riesoikses! Huomaat kun alat olla keski-iässä... Ja muutenkin, jos 30v ja alle 20 on samalla aaltopituudella, niin vanhempi on "hiukan" hitailla. :D tällasta ajattelen, en ikinä sanoisi ääneen.
 

Yhteistyössä