Mistähän johtuu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja öinen itku?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ö

öinen itku?

Vieras
Mistähän mahtaa johtua vauvan 5kk öinen itku? Hän siis yöllä kesken unien joskus yhtäkkiä alkaa itkeä, eikä siihen auta muu kuin viereenottaminen ja lähellä pitäminen? Näin ei tapahdu usein, ehkä kerran viikkoon, mut silti mietityttää ja kummastuttaa...
 
Meillä on ihan samaa. Poika tulee sunnuntaina 5kk. Meillä se on jopa kellontarkkaa.. Yleensä 1 herää itkemään, muutama yö on nyt ollut että kitisee tuntikaupalla. Äiti alkaa vaan olemaan aika väsynyt, kun on totuttu nukkumaan melkein yöt läpeensä.. En osaa sanoa mistä johtuu, meille puhkes eka hammas viikko sitten, tulisko niitä lisää? En tiedä..
Et ole yksin :)
 
Sen kun tietäis, niin tietäis mitä tehdä. Meillä poika on just tuosta 5kk iästä lähtien heräillyt ja itkeskellyt öisin. Että eihän tässä ole heräiltykään kuin vasta 2kk...
 
Meillä poika heräili itkemään myös useaan kertaan yössä 4-6kk:n ikäisenä. Puolen vuoden ikäisenä siirrettiin omaan huoneeseen ja yösyönnit lopetettiin. Pari viikkoa meni niin, että kun lapsi heräsi, niin annettiin vaan tuttia ja siliteltiin ja joskus otettiin syliin itkun yltyessä huudoksi. Hiljalleen heräilyt vähenivät ja nyt niitä on 1-3 yössä ja pelkkä tutin anto riittää.

Muistan, kuinka itsekin ihmettelin täällä noita yöitkuja tuon ikäisellä. Silloin kävi ilmi, että kovin monilla oli tuo sama ongelma. Unisykleissä tapahtuu muutoksia juuri tuossa iässä ja sekin saattaa olla osasyynä heräilyyn. Joten toivottavasti teilläkin tuo on vain ohi menevä vaihe.
 
Jaahas, muillakin on siis samoja ongelmia. Niin myös meillä. Mäkin epäilen että hampaat olisisvat syynä... ei ainakaan mitään näkyvää pojalla ole hätänä, mutta itkeä täytyy useamman kerran yössä...
 
Niin, meillä siis harvakseltaan itketään (toistaiseksi) öisin ja siihen ei liity kitinää, vaan itku on sellaista lohdutonta itkua. Voiko noin pieni, siis 5kk nähdä painajaisia? Kun todellakin sitten rauhoittuu kun viereen ottaa, pitää kädestä ja ollaan naamat kiinni toisissa.
Meillä sit sellainen itku, jossa tuttia kaivataan on erikseen ja sitä äiti aina yrittääkin hyökätä ajoissa tutin laittoon, jottei itkuksi ylly =).
 
Mä ainakin uskoisin, että tuon ikäinen vauva vois nähdä painajaisia. Kyllähän vauvat esim. pelästyvätkin, joten miksei myös uniakin. Tietty sitten nuo hammas- ja mahajutut voivat myös vaivata.
 
Eikö itsellänne satu kun makaatte kauan samassa asennossa? Ei silti pidä heti nostaa toiseen sänkyyn tai tehdä isoa numeroa. Hyssyttely omassa sängyssä ja tutin antaminen riittävä ele. Pianhan lapsonen tottuu, että kiljumalla pääsee isoon sänkyyn ja vanhempien väliin. Ei ei ja ei.
 
Alussa nukuttiin 2.5 kk perhepedissä, joten ei satu paikkoja =). Toki aina ensin yritän tutilla, silittelyllä ja hyssyttelyllä toista rauhoitella, mutta kun ei tehoa, niin sit nosta meidän viekkuun. Oon sitäkin miettinyt, että poika oppii näin pääsemään viereen. Mutta se lohduton itku... Ja kun poika itkee, ei hän ole vielä täysin valveutunut, joten yritämme sitäkin estää, sillä takaisin nukkumaan saaminen on sit taas urakka. Koko yöksi emme häntä kyllä vieressä pidä, vaan aina seuraavan syötön jälkeen nostamme omaan sänkyyn, jossa sitten tyytyväisenä jatkaa uniaan.
 
Me alettiin kans ottamaan poikaa viereen nukkumaan, kun omaan sänkyyn ei vaan yksinkertaisesti nukahtanut. Kyllähän saattaisi tuntien yritysten jälkeen nukahtaa, mutta mä ajattelen myös itseäni. Mun on pakko saada nukkua että jaksan pojan kanssa päivällä. Ja jos saan nukkua siten että otan pojan viereen, niin minä kyllä otan. Tuskin enää murkkuna haluaa nukkua meidän välissä :)
 
Joo, meillä noi itkut on nyt sit näköjään joka öisiä =( ja todellakin huolestuttaa et josko toi poika oppii siihen, että itkulla pääsee viereen. Pitääkin seuraavaksi kokeilla rauhoittaa vaikka sylissä ja sitten laittaa takaisin omaan sänkyyn.
Viime yönä kun itki, niin yritti samalla pungertaa masulleen. Eli voisko noi itkemiset sit johtua, kun oppi pari vkoa sitten kääntymään?
 
Mun tyttö on jo 8kk mutta samoja yöllisiä itkukohtauksia täälläkin on ja on ollut jo kuukausia. Syitä on ainakin meillä monia.

Eli välillä ihan kesken unen neiti vain rupeaa hysteeriseen itkuun. Jos tutin saa tuuppastua heti suuhun, niin neiti rauhottuu myös heti. Jos tutissa menee yli 5 sekkaa, niin rauhottumiseen menee myös aikaa enempi.

Toinen on se, että neiti kääntyy mahalleen ja nostaa pään pystyyn. Sitten alkaa huuto, vaikka osaisi kyllä itsekin kääntyä takasin.

Ja perhepedissä nukutaan kaikki yöt. Tytöllä on oikein oma paikkakin meidön sängyssä.
Tämä äiti vain on liian laiska mennäkseen tytön huoneeseen yöllä :) Helpompaa pitää tyttö sitten vieressä :D

Ja perhepetiä kammoksuville tiedoksi, että jos tyttö päättää nukkua koko ikänsä perhepedissä, niin hänen poikaystävät nukkuu sitten MUN vieressä :D
 
Meillä ainakin lapsi aina kääntyessään ""itkee"" ja kitisee jonkin aikaa, mutta on kyllä unessa koko ajan. On tehnyt sitä koko sen ajan, kun on osannut kääntyä. Itse en siihen reagoi mitenkään. Mun mielestä ei kannata reagoida mitenkään ja katsoa miten käy.
 
Kyllä voi jo 4 kk nähdä painajaisia. kerran näki minusta, äidistään painajaisen ja herätessään itki ku hulklu ku näki mut. isi otti syliin ja rauhottu ja taas ku näki mut niin kauhee huuto. Vähän oli kamala olo äidillä. :(
 
Viime viikolla luin tätä ketjua ja 5 kk:n ikäisen tyttären äitinä huokaisin. että onneksi meillä nukutaan hyvin. En koputtanut puuta ja nyt kaksi yötä nukuttu huonosti. Heräilyä puolenkymmentä kertaa yössä. Ennen heräsi 1- 3 kertaa ja tyyntyi heti tuttiin ja kerran yössä annoin tissiä.

Mutta nyt ei tutti auta alkuunkaan eikä tissikään ole niin varma apu kuin ennen. Viime yönä heräsi ennen puolta yötä -> ei auttanut tutti joten sai tissiä. nukkui n.10 min ja taas rauhoittui vasta tissille. Tämän jälkeen heräsi vajaan kahden tunnin unien jälkeen eikä enää tissikään kelvannut (oli tietysti jo kylläinen), joten sylissä hyssyttelyä n. 10 min ja nukahti. Loppu yö meni tuttia laittaessa ja kerran vielä tissiä. sitten nukkui hyvin klo 5:stä 7:mään.

Sen huomasin, että yhdellä heräämiskerralla venkoili kyljellään. Yritti varmaan kääntyä masulleen, mutta se ei oikein onnistu hereilläkään.

Mietin siis tässä, että mikä kumma saa aikaan näin nopeita muutoksia nukkumisessa.. Hampaitakaan ei näytä olevan tulossa (siis silmillä ei erota), vaikka kuolan määrä on suht valtava ja pureskelee kaikkea mahdollista ikenillään.
 
Meillä alkoi öiset itkut ja kovat kitinät oikein toden teolla heti kun 4kk tuli täyteen. Nyt ne on onneksi jo jonkin verran vähentyneet (viikko sitten tuli eka hammas ja vauva oppi kääntymään). Mutta edelleen yöllä kitistään ja heräillään useita kertoja. Vauvalla ikää ihan kohta 6kk.
 
Meillä oli viime yö ensimmäinen yö n. kuukauteen kun poika nukkui nätisti. Ei kititssyt kertaakaan. Aamulla kurkkasin suuhun niin siellähän se toinen hammas oli tullut läpi :)
 
Onhan muillakin samanlaista kuin meillä. Meillä poika oli vajaa 6kk ikäinen, kun ekat hampit tuli, ja sitä ennen alettiin öisin itkemään ja heräileen, hampit tuli ja itkut vaan jatkuu. Ensin oli meilläkin, että satunnaisesti itkettiin. Nyt joka yö ja montakin kertaa yössä. Syö kerran yössä, tutti käytössä (käsien imemisen takia).
Minä ajattelin myös että meidän viereen ei saa ottaa, vaan pitää yrittää nukuttaa omaan sänkyyn. Yritinkin jos kitisi tai heräsi, mutta ei sinne nukuta. Että ei ne kaikki vauvat ole samanlaisia, että nukutaan tosta nuin vaan, tai että opetetaan nukahtamaan yksin ym. se ei yksinkertaisesti toimi kaikilla vauvoilla. Pitää muistaa, että vanhemmat tuntevat vain oman vauvansa eikä tiedä millaisia muiden vauvat ovat.
Nykyään en ressaa sillä, että ei saa ottaa viereen. Anoppi sanoi hyvin kun murehdin tuota viereen ottamista, että pittää sitä läheisyyttä antaa jos toinen sitä haluaa. Ja että vähän aikaahan sitä on lapsi loppujen lopuksi. Että jos lapsi joskus/aina onkin vanhempien vieressä, niin ei se maailmanloppu ole. Ja sehän jokaisen perheen oma asia, miten nukkumajutut sun muut hoidetaan. Joten jos tulee tarvetta ottaa vauva viereen, ei nuku tai on kipeä, niin silloin otetaan. Nämä nyt on minun mietteitä. :)
Noh....se itku ainakin meillä on niin raivoisaa, eikä taho loppua, että omaan sänkyyn ei ole mahdollista nukuttaa, sinne ei nukuta. Heti laitokselta asti ollut huono nukkumaan, ei edes silloin vastasyntyneenä nukkunut tosta noin vaan, vaan yritti pysyä hereillä, piti yrittää nukuttaa. Vaunuissakaan ei nuku ""kuten pitäisi"", väkisin olen yrittänyt vaunuihinkin nukuttaa, itkunki kanssa silloin pienempänä, nyt jotenki nukkuu.
Meillä pitää vain yrittää rauhoittaa ja sitten nukuttaa viereen, kun nukkuu niin siirrän omaan sänkyyn. Ei meillä ainakaan ole oppinut viereen, vaan nukkuu omassa sängyssä...jos yön nukkuu hyvin. Jos ei itke tai aloittamassa itkua, niin vaihan asentoa (kyljelleen) ja laitan tutin suuhun, yleensä raihoittuu.
Lasten lääkäri sanoi meille, että tässä iässä vauvoilla tulee levottomia öitä ja itku tulee siitä, että päivän aikana opittu/tapahtuvat ""purkautuvat"" itkulla. Ja kun lapsi oppii uutta tai päivä on ""hektinen"" (kuten lääkäri sanoi), niin yö saattaa olla levoton ja tulee itkua.
Meillä aamuyöstä eteenpäin nukutaan rauhallisesti, mutta alku yöllä ja puolen yön jälkeen on levottomampaa.

 

Yhteistyössä