Mistä tietää onko joku lääke tappava suurina määrinä?

No en ole mikään ev. Mikä lie. Mies tietää ja sanoo että asiat on hyvin ja ajatukseni typeriä. En vaan jaksa enää. Kyllä se on lapsillekin parempi kun saavat jonkun muun kuin minut äidikseen. Mieskin saisi sellaisen naisen minkä kanssa viihtyisi kotona. Voimat on todella loppu nyt.

 

Kukaan muu ei voi olla äiti lapsillesi kuin sinä itse. Sulla on voimia, jaksathan tänne kirjoitella. Mieti tarkkaan minkä tyhjiön jättäisit perheesi elämään tuolla itsekkäällä ratkaisulla.

 

Tänne kirjoitan kun ei mulla muuta ole. En jaksa enää muuta. Ei ole voimia elää enää tätä elämää ja yrittää jaksaa olla joku mitä en ole. Väsyttää fyysisesti ja henkisesti niin paljon ettei mulla oikeasti ole enää muuta ratkaisua päästä lepoon ja rauhaan.
Mies löytäisi itselleen hetkessä uuden ja lapset saisi siitä paremman äidin. Kuka tahansa on parempi kuin minä kun minä en jaksa kuin maata sohvalla. En jaksa puhua enää kellekään. Ratkaisu ei ole itsekäs, kun muiden hyvinvointia siinä ajattelen samalla kun omaakin. Koko elämä on ollut yhtä helvetin paskassa rämpimistä vuodesta toiseen. Vaikeuksia vaikeuksien perään.
Joidenkin ihmisten ei vain ole tarkoitettu elää niin kuin toisten.

 

Itse keräsin myös ison läjän eri lääkkeitä(eräässä siivoamassani kuolinpesässä oli lääkkeitä viimeisen 30vuoden ajalta) yli 5dl ja mietin aivan samaa. Ne lääkkeet on olleet minulla melkein kaksi vuotta. Mietin josko ottaisin ne, mutta samalla pelkäsin. En uskaltanut säilyttää niitä kotona vaan vein töihin ja pidin työhuoneeni kaapissa. Itkin, lamaannuin ja mietin suuntia olevan vain kaksi. Lopulta muutin elämäni erään tapahtumankin johdosta. Tilasin ajan lääkärille ja sain mielialalääkkeet ja ajan psykologille. Taskussa oli resepti ja aika psykologille muutaman viikon päähän. Nukuin huonosti, enkä liikkunut ulkona. Jouduin hoitamaan asioitani kävellen eri paikkoihin ja istuin matkalla ulos polun varteen katsomaan ympärilleni ja itkin. Tiedän kyllä mikä helpottaa oloani, mutta siihen ei ole ollut voimia. Rakastan syksyjä kun on tarpeeksi viileä ja aurinko paistaa. Voi pukeutua lempi villatakkiinsa ja kulkea metsässä ja poluilla ja eheyttää itseään. Mielestäni mikään psykologia tai lääkkeet ei voi korvata sitä miten itse voi "korjata" itsensä. Enää ei tee mieli ottaa pillereitä ja pitää viedä ne tuhottavaksi apteekkiin. Psyykenlääkkeitä en ole hakenut vieläkään-uskon niihin vähemmän kuin omiin voimavaroihini.

 

syö kilo kaupalla kakkaa ni henki lähtee varmasti.

 

Eihän masennuslääkkeillä kannata itsemurhaa yrittää, mutta jospa ottaisi verenpainelääkkeitä pari sataa kappaletta, niin eiköhän luulisi paineiden menevän nollille ja kuolemankin luulisi olevan 100 %:n varma. Siihen lisäksi opiaatteja muutama kymmenkunta kappaletta, jotta varmasti nukuttaa, ainakin sellaisia, jotka eivät ole niitä jatkuvasti käyttäneet tai sitten unilääkkeitä rinnalla.

 

Lääkkeillä saa hengen pois, muttei kannata. Ei tiedä mitä ottaa, paljonko ja pitääkö niitä miksata. Mistä tietää vaikka tulisi hirveät kouristukset ja kivut juuri ennen lähtöä, mistä kuitenkin joku ambulanssikuski sut elvyttää ja jäät pahimmillaan rammaksi letkuihin kun selkäydin on vaurioitunut.

Parempi on ampua itseään päähän. Ei suusta kuten leffoissa, sillä se saattaa mennä liiaksi vinoon ja vain halvaannuttaa. Ohimosta ohimoon. Et jää kitumaan, ei pidetä mitään surumurheita sairaaloiden käytävillä.

 

Jos sulla on lapsia, niin itsemurha ei kerta kaikkiaan ole vaihtoehto.

TOTTA! lapsia ei saisi jättää!

 

Tiedän, että eräs teini otti kerran lääkkeitä ja alkoholia suuret määrät. Kun ei muuta ollut löytänyt, lääkkeet olivat pääasiassa rautatabletteja. Seuraavan kerran heräsikin sitten sairaalasta uuden maksan kanssa...

Onko vaarallista otta 24 unilääkettä kerrallaan?

 

Lääkkeiden kanssa on turha yrittää tehdä luonnonvastaisia tekoja. Yliannostus lääkeitä tai tosiilleen väärien lääkkeiden yhdistelmä johtaa yleensä jonkun elimen menetykseen - luulet kuolevasi, mutta heräätkin elämään pihoissa, tuskaisena ja ilman munuaista. Jatkossa joudut elämään loppuikäsi vammaisena, jatkuvan hoidon tarpeessa.