Mistä se "vanhuudenhöperyys" ja epäluulot ovat oireita oikeastaan?

Jotakuka sanotaan vanhuudenhöperöksi. Mistä se vanhuuden mukana tuleva "höperyys" siis tulee? Äitini on nyt esimerkiksi ollut täysin selväjärkinen ja noin 61v. Nyt hän on sitten tullut todella "höperöksi" viimeisen 6kk aikana. Hän epäilee, että häntä vakoillaan, seurataan yms. On tukkinut mm. jääkaapin valotkin, ja pitää aika radiota/tv:tä päällä, ettei naapurit pysty kuuntelemaan. Luulee, että häntä seurataan yms.


Mistä nämä voivat olla oire? Voiko joku aivoihin kohdistuva tapahtuma (kuten lievä, huomaamaton aivoverenvuoto) saada aikaan tuollaista persoonallisuuden muutosta?

Mitä tuollaiselle pitäisi tehdä? Hän on kuitenkin ihan työssäkäyvä henkilö. En voi häntä vaatia lääkärillekään, koska hän uskoo täysin näihin ideoihinsa, enkä halua kuitenkaan, että hän menettää työpaikkaansa.

 

no tuo kyllä kuulostaa jo psykoosilta eikä miltään höperyydeltä. onkohan äitisi eräs tuttuni. nimittäin yksi samaa ikäluokkaa oleva tuttuni on tässä viimeaikoina vähän seonnut. aika pahastikin seonnut.

 

Harhaluuloisuushäiriö tai muu psykoottinen häiriö. Tietysti esim psykoottinen masennuskin voi tehdä kaikenlaista, mutta äitisi ei ilmeisestikään ole masentunut. Dementiaankin tietysti voi kuulua harhaisuutta mutta se yleensä liittyy enempi siihen että hukkaa muistamattomuuttaan tavaroita ja epäilee sitten muiden ne varastaneen.

 

Hyvin mennyt jos vasta kuusikymppiselle tulee. Mun äijästä tuli tollanen jo viisikymppisenä. Ihanaa olla syytettynä päivästä toiseen.

 

Nii, kyllähän tuo psykoosin kriteerit täyttää.
Mutta ei itsessään ole mikään diagnoosi, vaan taustalla on joku muu. Skitsofrenia, alzheimer. Vainnlääkärin tutkimukset sen kertois. Lääkityksen hän silti tarvii joka tapauksessa!! Jos esim kyseessä on alzheimer, johon siis voi liittyä psykoottista oireilua), niin vain lääkitys voi hidastaa taudin etenemistä.

Sinuna soittaisin äitisi työterveyteen, ja yrittäisin pyytää heitä järjestää muka jonkun "ihan normaalin työterveys tarkastuksen".
Ja yleensä se sairasloma töistä on ehdoton edellytys levätä ja toipua.
Varsinkin jos äidilläsi on vakipaikka, niin kannattaa soittaa äidin pomolle, varmasti oireilee myös töissäkin, niin voisi ohjata työterveyteen

 

Nii ja oikeasti mitään vanhuuden höperyyttä ei ole olemassakaan.

 

[QUOTE="Leijonankita";29994185]Hyvin mennyt jos vasta kuusikymppiselle tulee. Mun äijästä tuli tollanen jo viisikymppisenä. Ihanaa olla syytettynä päivästä toiseen.[/QUOTE]

Onko hänellä siis harhaluuloisuushäiriö? Uskoo sun pettävän vai mitä?
Mun äidillä tuo alkaa kyllä jo vaikuttaa koko elämänlaatuun, kun ei voi olla kotona ilman, että radio/tv päällä. Luulee, että naapurit seuraa ja hänen autoakin aina seurataan työmatkalla. En koskaan saa pitää kännykkää mukana, kun tapaan häntä yms. Kaikki maksetaan nykyään käteisellä.

En nyt vain teidä, mitä pitäisi tehdä. En halua toki hänen menettävän työpaikkaansa edes (ei ole vakituinen ja kohta kuitenkin pitäsi eläkekin alkaa muutaman vuoden päästä).

 

[QUOTE="vvv";29994218]Nii ja oikeasti mitään vanhuuden höperyyttä ei ole olemassakaan.[/QUOTE]

Kerro se myös sanakirjojen laatijille, että poistavat koko sanan? Jos sitä ei ole, niin miksi on olemassa edes sitä kuvaava sana?

 

Nii, kyllähän tuo psykoosin kriteerit täyttää.
Mutta ei itsessään ole mikään diagnoosi, vaan taustalla on joku muu. Skitsofrenia, alzheimer. Vainnlääkärin tutkimukset sen kertois. Lääkityksen hän silti tarvii joka tapauksessa!! Jos esim kyseessä on alzheimer, johon siis voi liittyä psykoottista oireilua), niin vain lääkitys voi hidastaa taudin etenemistä.

Sinuna soittaisin äitisi työterveyteen, ja yrittäisin pyytää heitä järjestää muka jonkun "ihan normaalin työterveys tarkastuksen".
Ja yleensä se sairasloma töistä on ehdoton edellytys levätä ja toipua.
Varsinkin jos äidilläsi on vakipaikka, niin kannattaa soittaa äidin pomolle, varmasti oireilee myös töissäkin, niin voisi ohjata työterveyteen

No ei hänellä kuitenkaan ole mitään aistiharjoja, mitä on vaatimukesna skitsofreniaan.

"Harhaluuloisuushäiriöitä voi erityisesti alkuvaiheissaan olla vaikeaa erottaa skitsofreniasta, johon niillä ei kuitenkaan mahdollisesti ole yhteyttä. Harhaluuloisuushäiriöt muodostavat monimuotoisen ja huonosti ymmärretyn ryhmän. Harhaluuloisuushäiriöiden ryhmä voidaan jakaa keston perusteella pitkäaikaisiin ja äkillisiin, jotka ovat ohimeneviä. "

Tuon artikkelin mukaan monet eivät edes saa lääkitystä, koska eivät hakeudu hoitoon ja pitänyt oireet salassa.

Tässä ongelmana on, että jos kerron tästä työterveyshuoltoon (en edes tiedä missä se on!) tai äitini työpiakalle, he eivät enää tarjoa työtä, kun hän ei ole vakituinen.

 

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo95805.pdf

"Erilaisia dementiaan liittyviä käytösoireita esiintyy jopa 90 %:lla potilaista...
Aistiharhoja ja harha-ajatuksia esiintyy noin 25–50 %:lla dementoituneista potilaista..."http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix00524

 

Kerro se myös sanakirjojen laatijille, että poistavat koko sanan? Jos sitä ei ole, niin miksi on olemassa edes sitä kuvaava sana?

Ei mun mielestä 61-v ihminen missään nimessä ole vanhus!! Silloin on jo todellakin kyse jostain muusta, kuin "vanhuudenhöperyydestä"!!

 

Dementoivat sairaudet voivat alkaa oireilla noin varsinkin jos sairaus alkaa oireilla jo "työikäisellä". Minulla on se käsitys (ei siis faktatietoa), että mitä nuorempana ko. Sairaus tulee esille sitä nopeammin etenee ja oireet ovat nopeasti rajuja. Mutta voi olla myös jokin psykoottinen masennus yms. mikä on ollut olemassa lievnä pitkään ja äitisi ei ole halunnut tuntemuksistaan puhua. Vain lääkäriltä saatte oikean diagnoosin ja hoidon. Kuulistaa kuitenkin siltä, että apua kannattaa hakea mahdollisimman nopeasti.

Jos äitisi ei suostu lääkäriin menemään (on sairauden tunnoton) etkä keksi mitään muuta syytä minkä varjolla saisit vastaanotolle niin ei välttämättä olisi huono idea olla yhteydessä hänen esimieheensä.

Mitä nopeammin tutkimukset saadaan käyntiin niin sitä tehokkaammin ja helpommin voidaan yleensä hoitaa.

Nyt vain koitat rohkeasti tehdä jotain asialle vaikka varmaan hankalalta tuntuukin!!!

 

Jos aikaisemmin on ihan "terve päästän" on varsin harvinaista, että eläkeiässä sairastuisi puhtaasti psyykkisen sairauteen. Yleensä takana on jokin orgaaninen aiheuttaja. Alzheimer, verenkiertohäiriöt, jopa kasvain.

 

Tuli mieleen, että ainakin kotikaupungissani on dementiatyöntekijä/ koordinaattori. Hän tekee kartoituskäyntejä omaisten tai kotihoidon pyynnöstä, tekee perus muistitestejä, osaa ohjata eteenpäin ja antaa vinkkejä ka tietoa. Mitä jos selvittäisit löytyykö teidän kotikaupungista tällaista henkilöä ja soittaisit hänelle? Voisit varmaan sopia käynnin niin, että olisit itsekin paikalla eli sanoisit äidillesi, että olet tulossa kylään ja ottaisit kordinaattorin mukaan.

 

[QUOTE="Maare";29994336]

Jos äitisi ei suostu lääkäriin menemään (on sairauden tunnoton) etkä keksi mitään muuta syytä minkä varjolla saisit vastaanotolle niin ei välttämättä olisi huono idea olla yhteydessä hänen esimieheensä.

Mitä nopeammin tutkimukset saadaan käyntiin niin sitä tehokkaammin ja helpommin voidaan yleensä hoitaa. [/QUOTE]

Mikäli mä ilmoitan äitini lääkärille, niin olen aika varma, että hän katkaisee muhun välinsä. Se olisi tosi ikävää, koska olen hänen ainoa sosiaalinen kontakti, hän ei pidä kehenkään muuhun yhteyttä, ei edes siskoonsa, eikä vastaa heille puhelimeen. Siskot asuvat niin kaukana, ettei heistä edes ole apua.

Mä kuitenkin toivon parasta äidilleni, joten se olisi hänelle vielä isompi järkytys, jos jäisi työttömäksi, eikä olisi enää mitään "elämänlankaa",eikä mitään tekemistä kuin olla kotona, joten en kyllä oikein uskalla työterveyshuoltoonkaan ilmoittaa mitään.

 

[QUOTE="Maare";29994375]Tuli mieleen, että ainakin kotikaupungissani on dementiatyöntekijä/ koordinaattori. Hän tekee kartoituskäyntejä omaisten tai kotihoidon pyynnöstä, tekee perus muistitestejä, osaa ohjata eteenpäin ja antaa vinkkejä ka tietoa. Mitä jos selvittäisit löytyykö teidän kotikaupungista tällaista henkilöä ja soittaisit hänelle? Voisit varmaan sopia käynnin niin, että olisit itsekin paikalla eli sanoisit äidillesi, että olet tulossa kylään ja ottaisit kordinaattorin mukaan.[/QUOTE]

No äitini on kyllä ihan työssäkäyvä ihminne, joten ei ole missään kotihoidossa. Mikäli mä kutsun tuollaisen kartoittajan hänen kotiinsa, hän ei todellkaan ota häntä vastaan.

 

Voit lukea mitä vaan artikkeleita, ne ei sun äitiä hoida ei paranna, eikä ainakaan helpota oloa.
Äitisi tarvitsee lääkäriä.
Syy kuin syy, stressi rasitus, eli työ, yleensä pahentaa oireita. Rasitus saa lievänkin oireilun puhkeamaan oikeaksi sairaudeksi.
Vanhuuden höperyyttä ei oikeasti ole olemassakaan, on vain sairauksia. Ja kuuskymppinen ei todellakaan ole edes vanha!!
Voihan sielä olla taustalla mitä tahansa! Jostai vitamiini-hivenainehäiriöstä, johonki lääkkeen liikakäyttöön, tai alkoholin liikatissutteluun.

 

No voit yrittää terveystarkastukseen tms vedoten saada äitiäsi lääkäriin. Soitat ehkä etukäteen ja kerrot tilanteen. Tai jos hällä on ahdistusta/ unihäiriötä tms niin niitä voit käyttää verukkeena että varaat ajan suoraan yksityiselle psykiatrille.
Jos ei ole vaaraksi itselleen tai muille niin väkisin ei hoitoon voi lähettää. Toisaalta vaikka äutisi saisi jonkun lääkkeen niin suostuisiko sitä syömään vai olisiko epäluuloinen lääkkeitäkin kohtaan.

 

...jotenkin kuulostaisi psykoottiselta oireilulta, minkä voi mm. laukaista masennus tai stressi. Onko hänen elämässään ollut hiljan mitään sellaista muutosta, mikä voisi vaikka laukaista moisen oirehtimisen?

:hug: - osasi on kyllä vaikea ja varmasti lähiomaisena suuresti huolta aiheuttava. Väkisin et voi viedä äitiäsi hoitoon, vaikka kuinka mieli tekisi, ja niin kauan kun hoitaa kuitenkin itsensä sekä työnsä et oikeastaan voi muuta tehdä kuin olla sivustaseuraajana ja silmällä pitäjänä. Yritä luoda sellaisia tilanteita, että hänen ahdistuneisuutensa edes jotenkin lievittyisi. Tiedätkö muuten, onko hänellä psykoottista käyttäytymistä myös työpaikalla vai ilmeneekö nämä vasta kotona vapaa- ajalla?

Voimia sinulle suuresti toivotan.

 

Sää ajattelet että se työ nyt on joku elämänlanka, kun nimenomaan se voi olla se mikä pahentaa koko ajan tilannetta! Ja noilla oireiluilla äitisi ei todellakaan saa pidettyä työtään eläkeikään asti. Ei varmasti.
Työnantaja vain lopettaa työsuhteen asiattoman käytöksen vuoksi.
Sen sijaan nimenomaan työnantaja voisi pakottaa sinne lääkärille. Ja jos joku sairaus todetaan, niin eivät saa irtisanoa! Ja diagnoosin kanssa äitisi ei jäisi työttömäksi, vaan sairauspäivärahoille, ja sairaseläkkeelle.
Työnantaja voi patistaa sinne lääkäriin sillon kun ihminen ei usko omaisia!

Ehkäpä sisaruksiinkin voisi luottaa kun sairaus saataisiin hoitoon...? Ehkäpä uskaltaisi mennä harrastuksiin? Vertaistukiryhmiin? Ulkomaille? Kylpylään? Työpaikan kesäjuhliin?

 

Täysjärkisen Ap.n pitäisi ymmärtää, että äidin oikea paikka on pikaisesti lääkärinvastaanotto.

 

Mummoni oli käytökseltään aika samaa tyyliä, varsinkin kun lääkkeet oli jostain syystä väärällä tolalla. Hän sairasti skitsofreniaa ja se oli todettu jo hänellä melko nuorena, käsittääkseni 50-60 vuotiaana.

 

kysyisin neuvoa kotikaupunkini mielenterveyspuolelta, heillä varmaan kokemusta näistä. ovat varmaan tavanneet ennenkin vastaavassa "puun ja kuoren välissä" olevia läheisiä, osaavat varmasti avustaa sua eteenpäin.

onnistuukohan viekkaudella ja vääryydellä saada "terveystarkastukseen", kerrot että kaikki tietyn ikäiset joutuu menemään, väsäät vaikka itse kutsukirjeen jos ei muu auta..
voimia!

 

Ap se työ on ns elämässä kiinni pitävää tai kuntouttavaa vasta sen jälkeen kun sairaus on hoidossa.

Kyseleppä vähän äidiltäsi työstä? Varmasti kohta jos ei jo nyt joku käy tutkimassa hänen työpistettään, piilottaa/varastaa tavaroita, puhuu pahaa selän takana, on juovuksissa, panee pomon kanssa siivouskomerossa, varastaa vaatekaapista rahaa?

 

...jotenkin kuulostaisi psykoottiselta oireilulta, minkä voi mm. laukaista masennus tai stressi. Onko hänen elämässään ollut hiljan mitään sellaista muutosta, mikä voisi vaikka laukaista moisen oirehtimisen?

:hug: - osasi on kyllä vaikea ja varmasti lähiomaisena suuresti huolta aiheuttava. Väkisin et voi viedä äitiäsi hoitoon, vaikka kuinka mieli tekisi, ja niin kauan kun hoitaa kuitenkin itsensä sekä työnsä et oikeastaan voi muuta tehdä kuin olla sivustaseuraajana ja silmällä pitäjänä. Yritä luoda sellaisia tilanteita, että hänen ahdistuneisuutensa edes jotenkin lievittyisi. Tiedätkö muuten, onko hänellä psykoottista käyttäytymistä myös työpaikalla vai ilmeneekö nämä vasta kotona vapaa- ajalla?

Ei ole ollut mitään muutosta, mutta on stressaava työ, tekee yövuoroja.

En tiedä, miten hän käyttäytyy työpaikalla, mutta hän siis luulee,että häntä aika seurataan sinne ja takas. On pyytänyt mua ostaa autoon sellaisen autokameran, et saisi valvottua kuka häntä seuraa. Olen yrittänyt häneltä kysellä rekisterinumeroita, jotka häntä seuraa, mutta ei tietenkään osaa antaa. Aina on vaan eri auto.

Mä olen yrittänyt todistaa hänelle, ettei häntä seurata, jotta hän unohtaisi/tajuaisin vääräksi nämä harhaluulot, mutta ei auta.

Hänellä kun ei ole pahemmin mitään sosiaalisia kontakteja, joten en voi kysyä edes ulkopuolisen mielipidettä asiaan.