Mistä nykyään erottaa uskovaisen ja ei uskovaisen?

  • Viestiketjun aloittaja täh
  • Ensimmäinen viesti
Peyote
[QUOTE="miksi";29584340]Saanko kysyä että miksi se olisi sun mielestä molemmille kurjaa? Onko siis uskonto ns. niin suuri osa sun elämää, tai näkyykö uskonto tosi voimakkaasti sun jokapäiväisessä elämässä? Itse ei-uskovana pystyisin hyvinkin seurustelemaan uskovan kanssa. Katsotaanko sitä muiden uskovaisten keskuudessa jollain muotoa pahalla, jos kumppani ei usko? Tai kieltääkö joku raamattu tai joku sen?[/QUOTE]
No esimerkiksi mun käsityksen mukaan esiaviollinen seksi olisi väärin ja jos toinen ei jakaisi tätä käsitystä, niin varmaan aiheuttaisi riitoja ja pahaa mieltä. Olis aika karua vaatia tämmöistä ihmiseltä joka ei nää tälläisessä järkeä eikä kokis tekevänsä väärin. Sitten jos olis joku ongelma elämässä, saattaisin puhua siitä, että rukoilen että asia ratkeaisi. Haluaisin käydä uskovien tilaisuuksissa ja kokoontumisissa, kutsuisin muita uskovia kotiini, monet ystäväni olisivat uskovia. Kyllä luulen, että asia saattaisi miestä rassata. Sitten lapsille tahtoisin puhua jumalastani ja se ei välttämättä ei-uskovaiselle miehelle olisi mieleinen juttu.
 
"vieras."
[QUOTE="miksi";29584340]Saanko kysyä että miksi se olisi sun mielestä molemmille kurjaa? Onko siis uskonto ns. niin suuri osa sun elämää, tai näkyykö uskonto tosi voimakkaasti sun jokapäiväisessä elämässä? Itse ei-uskovana pystyisin hyvinkin seurustelemaan uskovan kanssa. Katsotaanko sitä muiden uskovaisten keskuudessa jollain muotoa pahalla, jos kumppani ei usko? Tai kieltääkö joku raamattu tai joku sen?[/QUOTE]

Raamattu kieltää seurustelemasta ja puhumasta ei-uskovien kanssa muuten kuin evankelointitarkoituksessa.
 
dfghjk
Alkuperäinen kirjoittaja täh;29583579:
Ennen uskovaiset eivät käyttäneet alkoholia,meikanneet yms mutta nykyään he saavat tehdä kaikkea samaa kuin ei uskovaisetkin.
Tässäpä onkin jännä kontrasti.

Toisaalta kielii siitä ettei enää olla niin ulkokultaisia ja uskonnollisia ja lunasteta taivaspaikkaa makaamalla fakiirimaton päällä ja sallimalla ruuaksi vain vesi ja pienet kivet. Itsensä turha alentaminen ja tamppaaminen näyttäisi jäävän taka-alalle. Nämä ovat mielestäni positiivisia asioita.

Mutta toisaalta taas moraali- ja syntikäsitys on pahoin päässyt hapartumaan. Kaikki tosiaan tuntuu olevan sallittua ja Jumala nähdään vaan lepsuna isäukkona joka antaa kaikessa periksi koska on niin hyvä. Jumala on hyvä, mutta hän on myös pyhä kaikkivaltias, eikä ihminen voi pompottaa Jumalaa.

Mutta vastaus kysymykseen: Kysy häneltä ja kuuntele selostus loppuun asti.
 
"Marjuska"
Mun mielestä, jotain oleellista on ymmärtämättä, jos oletetaan, että uskossa Jeesukseen on kysymys kielloista ja säännöistä. Kysymyksessä on oikea suhde Jeesukseen (joka siis elää).
Ja siis omasta halusta elää Hänen kanssaan.
Esim. joku vois kysyä, että saako uskova juoda alkoholia. No, Jumala on antanut ihmiselle vapaan tahdon tehdä itse omat ratkaisunsa.. Kysymys onkin siitä, että kun saa sydämeensä jotain PAREMPAA kuin alkoholi, niin enää ei halua juopua.
Raamatussa kehoitetaankin, että älkää juopuko viinistä vaan täyttykää Hengellä. Jumala siis täyttää ihmisen sydäntä omalla ilolla, rauhalla, vapaudella. Sen rinnalla ne ns. maailmalliset nautinnot, ovat kovin vähäpätöisiä.
Voisi verrata asiaa myös siihen, että joku rakastaisi urheilua, vaikka juoksemista. Se antaisi hänelle elämään tarkoituksen ja siitä hän kokisi saavansa suurinta iloa. Sitten joku voivottelisi, että voivoi, etkö sinä saa löhötä sohvalla sipsiä syöden. No, tottakai hän voisi niin tehdä, mutta hän mieluumin ja omasta halustaan valitsee lenkille lähtemisen.
No, en tiedä onnistuinko selittämään, mut yritetty on... :)
 
"miksi"
No esimerkiksi mun käsityksen mukaan esiaviollinen seksi olisi väärin ja jos toinen ei jakaisi tätä käsitystä, niin varmaan aiheuttaisi riitoja ja pahaa mieltä. Olis aika karua vaatia tämmöistä ihmiseltä joka ei nää tälläisessä järkeä eikä kokis tekevänsä väärin. Sitten jos olis joku ongelma elämässä, saattaisin puhua siitä, että rukoilen että asia ratkeaisi. Haluaisin käydä uskovien tilaisuuksissa ja kokoontumisissa, kutsuisin muita uskovia kotiini, monet ystäväni olisivat uskovia. Kyllä luulen, että asia saattaisi miestä rassata. Sitten lapsille tahtoisin puhua jumalastani ja se ei välttämättä ei-uskovaiselle miehelle olisi mieleinen juttu.
Jos toinen on valmis odottamaan avioliittoon. Jos toista ei haittaa rukoilu. Jos toista ei haittaa tilaisuuksissa ja kokoontumisissa käynti. Jos toista ei haittaa että sinulla olisi uskovia ystäviä ja uskovaisia kävisi kylässä. Jos toista ei haittaisi että puhuisit lapsille jumalasta. Jos toinen hyväksyisi sinut ja uskontosi, mutta ei vaan itse uskoisi. Mikä tekisi suhteesta kurjan uskovalle osapuolelle? Ilmeisesti se, että se raamatun mukaan on väärin ainakin?
 
mielestäni
[QUOTE="miksi";29584420]Jos toinen on valmis odottamaan avioliittoon. Jos toista ei haittaa rukoilu. Jos toista ei haittaa tilaisuuksissa ja kokoontumisissa käynti. Jos toista ei haittaa että sinulla olisi uskovia ystäviä ja uskovaisia kävisi kylässä. Jos toista ei haittaisi että puhuisit lapsille jumalasta. Jos toinen hyväksyisi sinut ja uskontosi, mutta ei vaan itse uskoisi. Mikä tekisi suhteesta kurjan uskovalle osapuolelle? Ilmeisesti se, että se raamatun mukaan on väärin ainakin?[/QUOTE]

Se, että koko elämän perusta olisi kuitenkin eri.
Eikä voisi yhdessä esim. rukoilla ja puhua uskonasioista. Siis jakaa elämän tärkeintä asiaa.
 
[QUOTE="miksi";29584420]Jos toinen on valmis odottamaan avioliittoon. Jos toista ei haittaa rukoilu. Jos toista ei haittaa tilaisuuksissa ja kokoontumisissa käynti. Jos toista ei haittaa että sinulla olisi uskovia ystäviä ja uskovaisia kävisi kylässä. Jos toista ei haittaisi että puhuisit lapsille jumalasta. Jos toinen hyväksyisi sinut ja uskontosi, mutta ei vaan itse uskoisi. Mikä tekisi suhteesta kurjan uskovalle osapuolelle? Ilmeisesti se, että se raamatun mukaan on väärin ainakin?[/QUOTE]

Tuossa olisi kyllä aika paljon hyväksymistä. Voi olla, että tuo kokouksissa käynti yms. menisi siinä kuin joku muukin kummallinen kirjallisuuspiiriharrastus, mutta siinä vaiheessa kun alkaa tulla lapsia, niin ihmiset kuitenkin tykkäävät opettaa omia arvojaan niille. Sitten eikkaria voisi alkaa tökkimään, jos uskis haluaa esittää oman kantansa ainoana totuutena.
 
Peyote
[QUOTE="miksi";29584420]Jos toinen on valmis odottamaan avioliittoon. Jos toista ei haittaa rukoilu. Jos toista ei haittaa tilaisuuksissa ja kokoontumisissa käynti. Jos toista ei haittaa että sinulla olisi uskovia ystäviä ja uskovaisia kävisi kylässä. Jos toista ei haittaisi että puhuisit lapsille jumalasta. Jos toinen hyväksyisi sinut ja uskontosi, mutta ei vaan itse uskoisi. Mikä tekisi suhteesta kurjan uskovalle osapuolelle? Ilmeisesti se, että se raamatun mukaan on väärin ainakin?[/QUOTE]

Mutta sitten mä pyytäisin sitä rukoilemaan mun puolesta kun mulla on päänsärky. Alkaisin kysyy, lähtiskö se mukaan tilaisuuksiin. Soittaisin Immanuelia. Puhuisin Jeesuksesta sille. Kyllä sitä haittais.
 
Peyote
Lisäksi kun puoliso ois mulle niin ylitärkeä, kokisin jatkuvaa hätää siitä, mitä hänelle käy kuoleman jälkeen. Sellaista hätää ei samalla tavalla tuntisi kavereista. Kaverin kanssa on helppo antaa toisen pitää omat uskomuksensa ja olla tuputtamatta juttuja, mutta puolisoa saattaisin alkaa painostaa vaikka tarkoittaisin sillä hyvää. Luultavasti kävisi niin että se ihminen alkaisi vaan vihata kaikkea uskoon liittyvää ja se rikkoisi meidän suhteen lopulta.
 
"vieras."
Ei kiellä.
Oletkohan koskaan avannut koko kirjaa?

Kor 15:33 Älkää eksykö! "Huono seura hyvät tavat turmelee."

Kor 6:14 Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä? Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?

Kor 6:17 Siksi Herra sanoo:

- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
 
"vieras."
[QUOTE="miksi";29584510]Ok, Peyote. En edelleenkään näe miksikö joku ei-uskova ei voisi olla suhteessa uskovan kanssa. Ehkei mun tarviikkaan.[/QUOTE]

Mene nyt helvettiin siitä.
 
[QUOTE="vieras.";29584479]Oletkohan koskaan avannut koko kirjaa?

Kor 15:33 Älkää eksykö! "Huono seura hyvät tavat turmelee."

Kor 6:14 Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä? Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?

Kor 6:17 Siksi Herra sanoo:

- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
[/QUOTE]

Itse en kyllä koe/ymmärrä näiden raamatun kohtien mitenkään viittaavan avioliittoon 2000-luvulla...Mutta jokainen toimikoon omantuntonsa mukaan, se on tärkeää, että ei itse elä syyllisyydessä. Se vie elämän ilon ja vapauden. Itse uskon, että tärkeintä avioliitossa on toisen maailmankatsomuksen kunnioittaminen ja se, että ihmiset sopivat yhteen monilla eri elämänalueilla. Minusta uskovia ei voi muutenkaan laittaa mihinkään "yhteen pataan". Kaikki ihmiset ovat mielestäni inhimillisiä ja sen perusteella tekevät omia tulkintojaan absoluuttisesta totuudesta.
 
pöhköliberaali
Itse en kyllä koe/ymmärrä näiden raamatun kohtien mitenkään viittaavan avioliittoon 2000-luvulla...Mutta jokainen toimikoon omantuntonsa mukaan, se on tärkeää, että ei itse elä syyllisyydessä. Se vie elämän ilon ja vapauden. Itse uskon, että tärkeintä avioliitossa on toisen maailmankatsomuksen kunnioittaminen ja se, että ihmiset sopivat yhteen monilla eri elämänalueilla. Minusta uskovia ei voi muutenkaan laittaa mihinkään "yhteen pataan". Kaikki ihmiset ovat mielestäni inhimillisiä ja sen perusteella tekevät omia tulkintojaan absoluuttisesta totuudesta.
No nyt ollaan puudelin ytimessä. Tasan kaikki on sallittua kunhan ei tunnu pahalta.
 
[QUOTE="miksi";29584510]Ok, Peyote. En edelleenkään näe miksikö joku ei-uskova ei voisi olla suhteessa uskovan kanssa. Ehkei mun tarviikkaan.[/QUOTE]

Ja voihan sitä vaikka jämpti länsinainen olla suhteessa masai-soturin kanssa, kyllä se sinne mahtuu kun vähän tunkee. Mutta kaikki varmaan ymmärtävät, että mikään kauhean helppo suhde se tuskin on.
 
Pessimisti
Pakko nostaa sulle hattua Peyote siitä, että oot niin vilpitön aiheessa kuin aiheessa. Se on kiva piirre. Tai ainakin musta tuntuu, että kirjoitat omana itsenäsi ja avoimesti :D
 
Pessimisti
Sanoo se Raamattu muuten näinkin. Tämä mielestäni koskee pareja, jotka olivat yhdessä jo ennen jomman kumman uskoon tuloa, mutta kuitenkin:

12 Sitten sanon vielä, en Herran sanana vaan omanani: Jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, miehen ei pidä jättää häntä. 13 Ja jos uskovalla naisella on aviomies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, vaimon ei pidä jättää miestään. 14 Mies, joka ei usko, on uskovan vaimonsa pyhittämä, ja vaimo, joka ei usko, on uskovan miehensä pyhittämä. Muutenhan teidän lapsenne olisivat epäpuhtaita; nyt he kuitenkin ovat pyhiä. 15 Mutta jos se puoliso, joka ei usko, tahtoo erota, niin erotkoon. Uskovaa veljeä tai sisarta ei tällaisessa tapauksessa sido mikään pakko. Jumala on kutsunut teidät elämään rauhassa. 16 Ja mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mies, mistä tiedät, voitko pelastaa vaimosi?
 
  • Tykkää
Reactions: lumikideke
Alkuperäinen kirjoittaja pöhköliberaali;29584544:
No nyt ollaan puudelin ytimessä. Tasan kaikki on sallittua kunhan ei tunnu pahalta.

No lähtökohtahan on se, että myöskään toista ihmistä ei saa satuttaa. Lähinnä tämä kommenti tarkoitti sitä, että uskovan ihmisen omantunnon asia on se, laittaako itselleen tiukempia rajoja avioitumisen suhteen kuin mitä länsimaisessa yhteiskunnassa on sovittu ( esim. uskova-ei uskova avioliitot, samaa sukupuolta olevien liitot)
 
Peyote
[QUOTE="vieras.";29584479]Oletkohan koskaan avannut koko kirjaa?

Kor 15:33 Älkää eksykö! "Huono seura hyvät tavat turmelee."

Kor 6:14 Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä? Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?

Kor 6:17 Siksi Herra sanoo:

- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
[/QUOTE]

Mitä muuten tarkoitetaan aisaparina tuossa yhteydessä? En ole varma. Minusta sillä tarkoitettiin seurakunnan toimintaa, ettei siinä voi toimia epäuskoisen minään työntekijänä. Entä huonolla seuralla? Onko joku uskomaton ihminen huono seura vai vaadittasko siihen jotain muutakin? Voisiko kumminkin huono seura olla erillään seurakunnan toiminnasta ja päätöksistä joita uskovien yhteisö tekee?
Sulla oli pari kohtaa väärinkin, kyseessä on toinen korinttilaiskirje, kuudes luku jne.

Oot erottanut jakeita asiayhteydestä. Toisessa korinttilaiskirjeessä kuudennessa luvussa puhutaan siitä, ettei ole aina helppoa, jotkut ihmiset suuttuu, tulee mellakoita ja muita, ruoskimisestakin puhuttiin. Minulle tuli siitä ainakin vaikutelma, että epäuskoisen aisapariksi ryhtyminen voisi olla suojelun saamista joltain taholta, joka ei kunnioita samoja arvoja ja allekirjoita sama uskoa. Ei siinä voi olla kyse ystävyydestä, kun viitsii lukea koko toisen korinttolaiskirjeen.
 

Yhteistyössä