Mistä voi johtua että lapsi sanoo näin (melkein 6v)

[vieras]

Eli tänään hermostuin pojalle, kun ihan tahallaan koko ajan vain kiusasi pikkusiskojaan ja korotin lopulta ääntänikin tosi reippaasti. Yhtäkkiä poika suojasi itseään käsillään, aivan kuin häntä aikoisi joku lyödä. Minä seisoin kyllä hänen lähellään, noin metrin päässä ja tiukasti korotetulla äänellä komensin asiasta.

Mutta kauhistuin tuota pojan reaktiota ja kysyinkin heti, että miksi ihmeessä hän tekee noin. POika sanoi ensin ettei hän tiedä ja lisäsi sitten perään, että hän ajatteli, että jos minä lyön häntä. Sanoin pojalle, että minä en ikipäivänä löisi häntä enkä ole lyönyt ja kysyin vielä, että eikö ole näin ja poika myönsi. Ja sanoi, että ei hän tiedä miksi hän ajatteli niin. Selitin pojalle, että minä voin hermostua ja komentaa lujastakin ja korottaa ääntäni, mutta en ikinä milloinkaan löisi häntä. Ja selitin myös että häntä ei saa kukaan muukaan lyödä ja kysyin, että onko joku lyönyt ja poika sanoi, että ei. Ja tiedän, että mieskään ei ikinä käyttäytyisi väkivaltaisesti. Nujakoida on saattanut jonkun kaverin kanssa jossain kerhossa, mutta tuskin pahasti ainakaan.

Mutta miksi noin? Onko se vain jokin automaattinen reaktio, kun lapsi tietää tehneensä väärin ja jotain sellaista?

 

[vieras]

Voi olla, että on nähnyt jotain telkkarissa? Ei kai väkivalta ole ihan tuntematon käsite kuitenkaan? Ja ehkä näytit niin vihaiselta, että hän on voinut kuvitella sinun lyövän. Kyllähän ne mielikuvitus ja reaktiot pelaa itse kullakin jos joku isompi alkaa huutaa vieressä.

 

[pennola]

Voi olla luonnollinen reaktio, jos vanhempi korottaa ääntä ja on samallla uhkaavan oloinen, vaikkei aikeena olisikaan lyödä tai käyttää muutoin fyysistä otetta lapseen.

Yksi vaihtoehto on myös, että häntä on lyöty jonkun muun toimesta aiemmin...

 

[pennola]

Voi olla, että on nähnyt jotain telkkarissa? Ei kai väkivalta ole ihan tuntematon käsite kuitenkaan? Ja ehkä näytit niin vihaiselta, että hän on voinut kuvitella sinun lyövän. Kyllähän ne mielikuvitus ja reaktiot pelaa itse kullakin jos joku isompi alkaa huutaa vieressä.

Hyvä pointti tämäkin.

 

[vieras]

Jaa vaikee sanoa, meillä tyttö alkaa itkemään siinä vaiheessa kun kuori murtuu eli siihen saakka saattaa väittää selvää asiaa ihan toiseksi, tätä totuutta saan vauhditettua ulkojäähyllä, tavallinen ei enää riitä. Mutta ei kyllä ikinä ole itseään puolustanut lyömistä silmälläpitäen.

 

[peesi]

meillä käynyt aivan samalla tavalla. Tuo suojautuminen on niitä sanoja vastaan eli tavallaan kun lapsi ei osaa tai pysty sanomaan sinulle korotetulla äänellä takaisin. Esim jos 2 aikusita on sanasodassa keskenään niin molemmat "röyhistää" rintaansa ja "kukkoilee" toisilleen. Lapsi "vajoo alemmas ja alemmas ja jos ei pääse enää pakoon niin nostaa kädet eteen suojaan. Meillä myös isoveli on lyönyt pikkuveljeä ja kun olen kysnyt, että miksi, ei osaa sanoa. Kun ysyn jos minä tai isä suututaan niin lyödäänkö me niin vastaus on että ei. ja silti ei osaa sanoa, miksi itse suuttuessaan on motannut pikkuveljeä. Kai se on sitten tarhasta tai pihalta tai jostain opittua.

 

[ap]

Voi olla luonnollinen reaktio, jos vanhempi korottaa ääntä ja on samallla uhkaavan oloinen, vaikkei aikeena olisikaan lyödä tai käyttää muutoin fyysistä otetta lapseen.

Yksi vaihtoehto on myös, että häntä on lyöty jonkun muun toimesta aiemmin...

Ei häntä ainakaan kukaan aikuinen ole lyönyt, sen tiedän. Ja lasten välistä nujakointia ei kaiketi lasketa.

 

[ap]

meillä käynyt aivan samalla tavalla. Tuo suojautuminen on niitä sanoja vastaan eli tavallaan kun lapsi ei osaa tai pysty sanomaan sinulle korotetulla äänellä takaisin. Esim jos 2 aikusita on sanasodassa keskenään niin molemmat "röyhistää" rintaansa ja "kukkoilee" toisilleen. Lapsi "vajoo alemmas ja alemmas ja jos ei pääse enää pakoon niin nostaa kädet eteen suojaan. Meillä myös isoveli on lyönyt pikkuveljeä ja kun olen kysnyt, että miksi, ei osaa sanoa. Kun ysyn jos minä tai isä suututaan niin lyödäänkö me niin vastaus on että ei. ja silti ei osaa sanoa, miksi itse suuttuessaan on motannut pikkuveljeä. Kai se on sitten tarhasta tai pihalta tai jostain opittua.

Hmmm... totta... näin poika tekikin. Seisoi sohvan vieressä ja meni siitä yli sohvan käsinojan ja vajosi puoliksi makaamaan siihen sohvalla ja sitten laittoi kädet hiukan suojaksi. Eli ehkä se oli tälläinen kuvaamasi kaltainen juttu.

Minua vain kauhistutti se, että suojasi käsillään niin. Hätkähdin asiaa niin, että unohtui itseasiassa se koko kiukku pojan tekemää asiaa kohtaan ja aloin selvittämäänkin sitä miksi poika teki niin.

 

[hö]

Sitähän sanotaan että huutaminen on melkee yhtää paha ku lyöminen! Ihan turhaa korottaa ääntä ja pelotella lasta, tiukka ääni voi olla, mutta ei kovempi.

 

[jill]

Meillä myös lapsi suojasi päätään kun suutuin, ja asiaa selviteltyämme (siihen meni kauan) selvisi, että hän suojasi korviaan kun korotin ääntäni. HIljenin..ainakin hetkeksi

 

[tasamaan tallaaja]

Lapset ovat herkkiä myös kehon kielelle. Aikuinen tykittää asiat ylhäälätä päin, jolloin koko sanoma korostuu. Vihainen aikuinen vierellä voi tuntua uhkalta ihan vain kokoeron vuoksi. Kun laskeutuu lapsen tasolle, niin pelottavuus häviää. Muutenkin viestit menee paremmin perille kun laskeutuu samalle tasolle.

 

[ap]

Sitähän sanotaan että huutaminen on melkee yhtää paha ku lyöminen! Ihan turhaa korottaa ääntä ja pelotella lasta, tiukka ääni voi olla, mutta ei kovempi.

Jaaha, vai niin. Joka tapauksessa joskus on tilanteita, kun se ääni vain korottuu. Tänäänkin poika siis kiusasi 1v siskoaan ja minulla särki päätä niin en vain enää jaksanut sitä ettei tottele ja tälläisissä tilanteissa se ääni vain vähän nousee. En kuitenkaan jaksa millään uskoa, että siitä on haittaa, jos joskus korottaa ääntään enemmän. En ainakaan tunne yhtään äitiä ja isää joka ei näin tekisi. Ainakin kaikki kaverit sanovat, että heillä huudetaan välillä. Eihän se hienoa ole eikä siitä mitään hyötyä ole, mutta ihmisiä tässä vain ollaan. Onhan sitä kaikkia hienoja ohjeita siitä miten puolisonkin kanssa kuuluu riidellä rakentavasti jne, mutta moniko muista aina ne hienot ohjeistukset.

 

[ap]

Lapset ovat herkkiä myös kehon kielelle. Aikuinen tykittää asiat ylhäälätä päin, jolloin koko sanoma korostuu. Vihainen aikuinen vierellä voi tuntua uhkalta ihan vain kokoeron vuoksi. Kun laskeutuu lapsen tasolle, niin pelottavuus häviää. Muutenkin viestit menee paremmin perille kun laskeutuu samalle tasolle.

Totta tuo ja pyrinkin siihen, että laskeudun lapsen tasolle. Nyt vain jouduin samalla nostamaan sen 1veen lattialta syliini ja lohduttelemaan häntä enkä heti päässyt sinne samalle tasolle. Sitten kun perästä siinä puhuimme siitä kaikesta tapahtuneesta ja asiasta niin olin laskeutuneena lapsen tasolle.

 

[niin]

Lapset ovat herkkiä myös kehon kielelle. Aikuinen tykittää asiat ylhäälätä päin, jolloin koko sanoma korostuu. Vihainen aikuinen vierellä voi tuntua uhkalta ihan vain kokoeron vuoksi. Kun laskeutuu lapsen tasolle, niin pelottavuus häviää. Muutenkin viestit menee paremmin perille kun laskeutuu samalle tasolle.

Näinpä. Itse kukin meistä aikuisista voisi joskus kuvitella, miltä mahtaisi tuntua, kun vieressä tykittäisi tekstiä vihaisena ja kovaan ääneen itseä puoli metriä pitempi henkilö... kyllä varmaan tuntuisi pelottavalta ja uhkaavalta tilanteelta.

 

[masamiettijä]

Kyseessä saattaa olla primitiivinen, automaattinen suojautumisreaktio uhkaa vastaan. Toisaalta olen kuullut kun joku lapsi on väittänyt, että häntä on lyöty, vaikka todellisuudessa on moitittu, huudettu, tai puhuttu painokkaasti. Eli lapsesta voi olla vaiketa erottaa henkistä ja fyysistä uhkaa toisistaan. Hänestä saattaa tuntua samalta, kuin häntä lyötäisiin.

 

[Kowalski]

Mun poika toimii samoin, kun hän jää kiinni pahanteosta. Nostaa kätensä suojaksi. Tekee sitä myös joskus, kun olen ottamassa häneltä lakkia pois, ja toimin ehkä liian vikkelästi (siis käteni lähestyy hänen päätään).

Kai se on vaan joku automaattinen itsesuojelumekanismi joka toimii. Eikä ole hakattu lapsi...

Näin äitinä se tuntuu joskus hieman pahalta: ajatteleeko lapsi tosiaan, että voisin häntä lyödä

 

[vieras]

Mun poika toimii samoin, kun hän jää kiinni pahanteosta. Nostaa kätensä suojaksi. Tekee sitä myös joskus, kun olen ottamassa häneltä lakkia pois, ja toimin ehkä liian vikkelästi (siis käteni lähestyy hänen päätään).

Kai se on vaan joku automaattinen itsesuojelumekanismi joka toimii. Eikä ole hakattu lapsi...

Näin äitinä se tuntuu joskus hieman pahalta: ajatteleeko lapsi tosiaan, että voisin häntä lyödä

Tuohan on ihan selvä merkki että jotain uhkaavuutta on kärsinyt. Ei meillä ainakaan yksikään lapsista säiky minun nopeita liikkeitä tuolla tavalla. Lapsiraukat.

 

[Kowalski]

Tuohan on ihan selvä merkki että jotain uhkaavuutta on kärsinyt. Ei meillä ainakaan yksikään lapsista säiky minun nopeita liikkeitä tuolla tavalla. Lapsiraukat.

Juujuu :xmas: . Eipä meilläkään tuo isompi säiky, pienempi säikkyy aika ajoin.

On kyllä saanut siskoltaan köniinsä (ja sisko häneltä ), johtuneekohan siitä. Ja onhan tuo päiväkodissakin joskus pataansa saanut.