Mistä tiesitte, että ei enää lapsia?

[epäroivä]

Olen jo 35 ja mies täyttää 40. Meillä ei ole yhteisiä lapsia, mutta minulla on yksi aiemmasta suhteesta. En voi käyttää hormonaalisia ehkäisyjä (maksa-arvot kohoavat) eivätkä ne muutenkaan minulle sovi. Kierukasta tuli järkyttävät kivut ja vuodot. Kondomit ovat aivan *******!!! Sterilisaatiota mietin, koska en tällä hetkellä halua lapsia eikä mieskään. On stressiä työelämässä, se ainokainenkin lapsi sairastelee, ei tunnu siltä että koskaan enää jaksaisin vauva-aikaa. Vanhakin olen. Sitä vaan haluaisi nauttia parisuhteestaan. MUTTA. Miehellä ei ole biologisia lapsia jotenkin se asia kaivelee ja mietin, muuttuuko mielipide vuoden-parin päästä kun on ne viimeiset hetket lisääntyä. Mistä te tiesitte, että ette takuulla enää halua lapsia?? Kysyin mieheltä mitä hän tekisi jos MINÄ haluaisin lapsen, niin kuulemma sitten yrittäisi lasta kanssani. Tuokin vastaus kaivelee. ÄÄÄH. JOtenkin niin vaikea lyödä luukut kiinni ja ajatella, että "ei enää ikinä".

 

[astrolabe]

Synnytin viimeksi vuonna 2003. Tähän vuoteen asti olin varma, että se oli sitten siinä.

 

[Birgitte]

En suosittele sterilisaatiota, koska olet selvästi epävarma, eikä sellaista päätöstä tehdä jos mielessä on vähänkään epäilyn tuntua. Ymmärrän kyllä, että tilanteenne on hankala. Ehkäisy ei ole mikään maailman yksinkertaisin asia. Kondomin käyttö jatkuvana ehkäisynä ei ole kätevä keino, mutta lastakaan ei voi pyöräyttää vain 'siltä varalta, että joskus kaduttaa'. Sen voin sanoa aivan varmuudella, ettei kukaan voi koskaan TIETÄÄ, ettei koskaan tahdo lisää lapsia. Se tunne voi olla 100% varma monta vuotta, mutta sitten jokin niksahtaa, eikä enää saa päästään ajatusta vauvasta.

Itse olen kutakuinkin samanikäinen kuin sinä, minulla on kaksi lasta, elän parisuhteessa naisen kanssa, enkä moneen vuoteen ole tahtonut lasta. Päätin sen jo ennen kun nyt 5v. kuopus oli syntynyt. Kuinka ollakaan, nyt mieli on tehnyt temppujaan. Saatankin havahtua ajatukseen, että mitäs jos kuitenkin vielä kerran... Mitäs jos yrittäisin tyttöä. Eikä tämä edes ole niin yksinkertaista. Avovaimollani ei ole biologisia lapsia, hän on lesbo (ei bi niin kuin minä), mutta hänkin on aika-ajoin väläytellyt ajatuksiaan, kuinka tahtoisi joskus kokea raskauden. Tällä hetkellä vaan annamme tilanteen olla. Olemme tyytyneet siihen, että kaikki on liian monimutkaista. Silti toisinaan ajattelen, että se varmasti liittäisi meidät vielä tiiviimmin yhteen...

En voi kuin toivoa, että kaikki selviää parhain päin. Muista, että maailmassa on niin paljon suurempia ja vakavampiakin virheitä, joita ihmiset ovat tehneet kautta aikain. Päätös, johon tulet, ei ole maailmanloppu, vaikka se myöhemmin virheeksi osoittautuisikin.

 

["noo"]

Miksi ne kondomit on niin helvetistä? Voisko niihin vain tottua? Vaatii toki vähän asennetta. Mutta jos huolehtii, että niitä on aina saatavilla sängyn lähellä (tai missä sitten seksiä harrastattekaan), niin ei ne nyt niin kamalia ole. Vai?