Mistä leikki-ikäisten tyttöjen ilkeys oikein tulee??

[Mielensä pahoittanut]

Mikä ihme siinä on kun tuntuu, että tytöillä on jo hyvin varhaisessa vaiheessa toi " ei me leikitä sun kaa" -vaihe päällä? Seurasin tänään 3v tyttöni ja kahden muun tytön (4v ja 5v) leikkejä pihalla ja aika uskomatonta tekstiä sieltä suusta tuli. Tyttöni on innoissaan kun saa leikkiä kavereiden kanssa ja kuulin kun hän pyysi ystäviään mukaan johonkin leikkiin. Vastaukseksi hän sai: ei me haluta tulla ja sit tuli jotain mistä en saanut selvää ja sen jälkeen ...tai mä lyön sua" SIIS WHAT??? Kyllä tuli paha mieli tyttöni puolesta ja annoinkin palautetta tytöille. Mikä siinä on, että kolme tyttöä ei vaan toimi?? Pitää olla joko kaks tai neljä, muuta tulee aina syrjintää, ei taida pojilla olla näin...

 

[tytönjapoikienmamma]

Inhottavaa...

 

["heh"]

juu, pojat eivät ikinä sano tuossa iässä että "lyön sua""

heh, ei kuule oo pojat sen kummempia. jos jotain niin pahempia.

 

[Anatolia]

Kyllä 3 tytön ryhmä voi toimia loistavasti. Ei voi yleistää, että tytöt nyt vaan ei osaa olla kolmistaan ja se siitä.

3 v tyttö voi olla 4 v ja 5 v tyttöjen mielestä ihan vauva, ja siksi häntä ei haluta leikkiin. Ei se kiusaamaan oikeuta, mutta pitää mun mielestä myös ymmärtää se, jos isommat ei aina tahdo pikkuisia mukaan - heillä on oikeus leikkiä isompien juttuja joskus, vaikka se pikkuinen kovasti haluaisikin heistä leikkiseuraa.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Noin pienet lapset eivät osaa leikkiä hyvin useamman kuin yhden kanssa. Neljän leikissä on ne kaksi paria.

4vee tahi 5vee ei osaa käsitellä vielä näitä ystävyyssuhteita, ajatelkaa miten surkeita ihan iso osa aikuisistakin on vuosien harjoittelun jälkeen. Niin karulta kuin se tuntuu, niin aina ei minusta tarvitse leikkiä kolmannen kanssa. Se ei ole syrjintää, jos sitä ei joskus halua tehdä. Se on syrjintää, jos systemaattisesti tekee niin.

 

[tytönjapoikienmamma]

Jaa, niin, tyttö oli kyllä tosi pieni ja on voitu kokesa, että ei 3v sovi leikkiin...olsin mennyt ohjaamaan 3v muualle (ts. leikkinyt itse lapseni kanssa). Toisaalta en halua pitää normaalina tuollaista "lyön sua" Tai "ei me leikitä..." se ei kuulu kaikien lasten persoonaan todellakaan...

 

["heh"]

siis että näiden isojen pitäisi ottaa pieni 3v leikkiin ja jos eivät halua aina, niin kiusaavat.

ei nekään osaa omaa turhautumistaan sanoa ja sitten voi tulla tuo "lyön sua". ei ne kato oo aikuisia vielä vaikka ovat vuoden tai kaksi vanhempia kuin sun omas, ja eivät ole mitään piruja vaikka eivät tilanteita saisi ratkottua muuten kuin tuolla "lyön sua"

ja joo, pojatkin sanovat noin. ja eivät pelkästään sano, vaan lyövätkin, jos ei 3 mahdu leikkiin.

 

["vieras"]

Ja kun ikää tulee lisää, niin pahemmaksi menee vaan. Voi meidänkin teiniä kun ei meinaa enää jaksaa elää. Niin vaikeaa "kavereiden" kanssa.

 

[se ikävä täti]

Ei tarvitse ottaa pienempiä leikkiin mukaan, eikä kaikkien kaveri tarvitse olla, mutta kyllä jotkut lapset yksinkertaisesti on ilkeitä ja inhottavia. Meidän puistossa käy itsekseen muutamia 5-7-vuotiaita mukuloita, jotka aina alkavat kiusata pienempiä. Nimittelevät pienempiä, estävät näiden leikkimiset, kieltävät joihinkin telineisiin menemisen jne. Ja minä muuten sanon näille kersoille, että täällä muuten on tapana antaa kaikkien leikkiä rauhassa. Kaveri ei tarvitse olla, mutta kiusata ei saa. Just tänään sanoin yhdelle tosi ilkeälle pojalle, että jos se kiusaaminen ei lopu, niin me lähdetään yhdessä hänen kotiinsa keskustelemaan vanhempiensa kanssa siitä, miten puistossa käyttäydytään.

 

["Tikku"]

Itse olin muksuna kykenemätön leikkimään (tai edes hengailemaan) isommassa porukassa yläasteelle asti. Eli ihan normaalia tuo on. Lapsia pitää opastaa ja hienovaraisesti opettaa leikkimään useamman ihmisen kanssa, mutta pakottaa ei voi. Muistan vieläkin mikä hylkimisreaktio tuli kun minut ja bestikseni kahdeksanvuotiaina yritettiin pakottaa ottamaan leikkiin mukaan naapurin tyttö. Ajatus oli hyvä, mutta vaikutus oli täysin päinvastainen kuin oli toivottua. Olimme lapsia, toimimme kuten lapset toimivat.

 

["mimi"]

Mikä siinä on että jollain on aina jotain tyttölapsia vastaan?? Tytöt sitä, tytöt tätä.. Eiköhän se kuule ole ihan lapsesta kiinni, eikä SUKUPUOLESTA. (+kasvatus!)
Hohhoijaa..

 

[Saraldo]

Mä elän tuota tilannetta joka päivä. Tässä lähistöllä asuu varmaan parikymmentä muksua, ikähaarukka 6-12/13. Mun 7-vuotias pyörii yleensä toisen 7v. kanssa sekä muutaman 9-vuotiaan kanssa. Ja joka hiton ilta mä kuuntelen samoja virsiä. "Toi sanoi ettei ole enää mun kaveri." "No niin kun toi alkoi leikkiä sen ja sen kanssa ja sitten ne jätti mut yksin ja mä en enää halunnu olla niitten kaa." "Toi löi mua." "No ite alotit, kysy vaiks silt ja silt." "Toi haluaa aina määrätä." "No kun ei mua koskaan kuunnella eikä mun kanssa leikitä jne jne." :headwall: Ja sano siihen sitten jotain kun ei itse ole ollut paikalla näkemässä!

Mut siis... tytöt osaa olla hankalia. Ainakin meidän lähitalojen tytöt on. Mukaanlukien omani. Ehkäpä ne 4-5-vuotiaat pitivät sitä kolmevuotiasta liian pienenä heidän leikkeihinsä. Mutta siitä huolimatta ketään ei saa uhata lyödä. Mäkin olisin läksyttänyt ne tytöt tuollaisesta.

 

[Deleted member 70007]

Välillä voi leikkiä kaksistaankin, mutta se ei tarkoita että aina. Jos tuolla ei ole kuin 3 lasta, niin voi kertoa että on ikävää jättää yksi yksinään. Tosin muille ei sanota tai mä lyön sua. Siihen tulee todellakin puuttua.

 

[Saraldo]

[QUOTE="mimi";26464444]Mikä siinä on että jollain on aina jotain tyttölapsia vastaan?? Tytöt sitä, tytöt tätä.. Eiköhän se kuule ole ihan lapsesta kiinni, eikä SUKUPUOLESTA. (+kasvatus!)
Hohhoijaa..[/QUOTE]

Mä taas olen vahvasti sitä mieltä, että tää on suurimmaksi osaksi sukupuolisidonnaista. Mä olen ollut hankala, mun tyttöni on hankala, samoin siskoni ja varmaan kaikki naispuoliset mitä tunnen. Kun kysyin mieheltä, että miten te muksuina poikaporukoissa ratkoitte tilanteet, vastaus oli että riideltiin hetki ja mentiin sitte pelaamaan jalkapalloa. Ja kyllä me tuota tyttöä kasvatetaan. Me käydään päivittäin keskusteluja siitä, miten porukassa toimitaan jne jne. Ja joka päivä ne opit unohtuu siinä kohtaa, kun adrenaliini alkaa virrata.

 

[Mielensä pahoittanut]

Joo, siis tietysti isommilla on oikeus leikkiä keskenään mutta he olivat olleet jo jonkin aikaa kaikki kolme siinä leikkimässä. Meidän neiti ei siis tullut tilanteeseen yhtäkkiä ulkopuolisena. Miten siinä tilanteessa oikein voi sanoa toiselle, että ei ne tytöt nyt haluakkaan sun kanssa leikkiä, mennään me muualle...? Oli miten oli, niin mun mielestä tuollainen lyömisellä uhkailu ei kuulu normaaliin leikkiin. Ei ainakaan meillä hyväksytä tuollaista puhetta, olkoonkin vielä noin nuoria.

 

[Nalkuttava Talonmies]

Miten siinä tilanteessa oikein voi sanoa toiselle, että ei ne tytöt nyt haluakkaan sun kanssa leikkiä, mennään me muualle...?

Ei teidän tarvitse mennä muualle, kyllä sinä sen tiedät. Mutta jos kerran he ovat jo leikkineet pienemmän kanssa, on heillä myös oikeus tehdä muutakin. Ei se tarkoita, että kerran jos leikkii, niin pitää leikkiä ikuisesti tai siihen asti kunnes te lähdette.

Aikuisen ei todellakaan kannata mieltänsä pahoittaa tälläisestä - millaisen esikuvan sinä annat omalle lapsellesi? tässä riittää toteamus, että nyt isommat menevät leikkimään jotain muuta leikkiä ja te teette asiaa X. Sellaista on elämä. Niin minäkin sanon omalleni.

Rumasta kielenkäytöstä voi hyvin huomauttaa, mutta ei siitä tarvitse vetää syvällisä johtopäätöksiä. Varsinkaan kun ne lapset eivät ihan kamalan ilkeitä lopulta olleet vaan leikkivät tosiaan pienemmän kanssa jonkin aikaa.