Mistä itsesyyllistävät pakkoajatukset pohjimmiltaan voivat johtua?

[pakkoajatuksista kärsivä]

En vain ole keksinyt mitään, vaikka olen asiaa paljon pohtinut. Syyllistän itseäni jatkuvasti asioista, enimmäkseen täysin turhista...aina on joku asia, josta jaksan jopa viikko- tai kuukausitolkulla piinata itseäni. Tätä on jatkunut noin 3 vuotta, joskus on pitkiä taukoja, ettei ole pakkoajatuksia lainkaan. Mitään syytä näille ajatuksille en keksi. Olen muuten todella iloinen ja onnellinen, hyvän itsetunnon omaava nuori nainen. Takana hyvä lapsuus rakastavan perheen ja suvun ympäröimänä, paljon ystäviä ja muuta sosiaalista verkostoa. Mitään "oikeita" vastoinkäymisiä en ole koskaan kokenut. Eli ei ainakaan huonosta itsetunnosta tai mistään huonosta kohtelusta tms. johtuvaa. Mulla on muuten hyvä itsetuntemus, mutta tähän asiaan en löydä ratkaisua. :/

 

[ap]

Psykologia tai psykologiasta tietäviä paikalla..?

 

[äitylix]

Riippuu, kuinka vakavia itsesyytökset / pakkomielteet ovat..
Kannattaa joka tapauksessa käydä juttelemassa jollekin, vaikka tk:n lääkärille asiasta. Voihan olla, että ei ole mitään mutta voi myös olla alkava oire.. mitä aiemmin haet apua (jos näin olisikin), sitä parempi.

 

[ap]

Riippuu, kuinka vakavia itsesyytökset / pakkomielteet ovat..
Kannattaa joka tapauksessa käydä juttelemassa jollekin, vaikka tk:n lääkärille asiasta. Voihan olla, että ei ole mitään mutta voi myös olla alkava oire.. mitä aiemmin haet apua (jos näin olisikin), sitä parempi.

Mulla on ollut jonkinlaisia pakkoajatuksia/obsessioita jo 5 vuotta, noita itsesyyllistäviä kolmisen vuotta. Olen muutenkin aika neuroottinen ihminen..mulla on esim. fobioita, mutta ne eivät ole mitään verrattuna näihin pakkoajatuksiin. Joskus kärsin hämähäkkifobiasta, mutta iän myötä se on onneksi hälvennyt. Nämä pakkoajatukset iskivät muhun 14-vuotiaana eli pahimmassa murrosiässä. Kyseessä on lievä mielenterveyden häiriö, mutta silti kiinnostaisi, mistä nämä tällaiset ajatukset voisivat johtua. Osaan onneksi jonkin verran psyykata itseäni ja olen keskustellut läheisteni kanssa näistä asioista. Tilasin tällä viikolla kirjan: Kerrasta poikki; vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista (itsehoito-opas) Toiv. se auttaisi.

 

[ap]

Olen kyllä huomannut, että olen melko perfektionistinen kaikissa eettisissä ja ihmissuhteisiin liittyvissä asioissa, eli taidan vaatia itseltäni niissä vähän liikoja. Olen tosi herkkä/kiltti ihminen ja ajattelen/pohdin yleensäkin liikaa asioita, joten en ole kovin yllättynyt, että sain nämä pakkoajatukset riesakseni.

 

[äitylix]

Tulee tässä mieleen että sinun kannattaisi käydä ainakin keskustelemassa fiiliksistäsi psykologin juttusilla. Hän osaisi peilata fiiliksiäsi ja herättää oikeanlaisia kysymyksiä ilmaan..
Hyvä, että olet itse tarttunut asiaan ja tiedostat sen. Siitä se "paraneminen" kuitenkin aina lähtee.. =)
Kuinka vanha olet ? 25-30..?
On myös olemassa lääkkeitä lievittämään (ainakin alkuun tueksi) oireita, kunnes pääsee tilanteeseen itse niskan päälle.
Terveysasemasi lääkäri voi tehdä sinulle lähetteen psyk.poliklinikalle. Kannattaa siellä käydä, että tulee varmuus diagnoosista.
Toivottavasti tilaamasi kirja auttaisi ainakin alkuun, joskus niissä voi olla yllävänkin yksinkertaisia mutta toimivia vinkkejä. Toivottavasti löydät itsellesi tukea ja apua :hug:

 

[äitylix]

yllävänkin= yllättävänkin B)

 

[samanlainen]

niin toivoa sopii että kirjasta on apua. itse en ole kirjoja tms kokeillut, mutta mitä enemmän yritän "hallita" ajatuksiani, sitä voimakkaammiksi ne muodostuvat. valitettavasti.

 

[ap]

Tulee tässä mieleen että sinun kannattaisi käydä ainakin keskustelemassa fiiliksistäsi psykologin juttusilla. Hän osaisi peilata fiiliksiäsi ja herättää oikeanlaisia kysymyksiä ilmaan..
Hyvä, että olet itse tarttunut asiaan ja tiedostat sen. Siitä se "paraneminen" kuitenkin aina lähtee.. =)
Kuinka vanha olet ? 25-30..?
On myös olemassa lääkkeitä lievittämään (ainakin alkuun tueksi) oireita, kunnes pääsee tilanteeseen itse niskan päälle.
Terveysasemasi lääkäri voi tehdä sinulle lähetteen psyk.poliklinikalle. Kannattaa siellä käydä, että tulee varmuus diagnoosista.
Toivottavasti tilaamasi kirja auttaisi ainakin alkuun, joskus niissä voi olla yllävänkin yksinkertaisia mutta toimivia vinkkejä. Toivottavasti löydät itsellesi tukea ja apua :hug:

Olen vasta 19-vuotias, täytän tänä vuonna 20 Ajattelin ensin itse yrittää päästä näistä eroon, välillä on onnistunut melko pitkiksikin ajoiksi. Jos en ala saada näitä ajatuksia kuriin, menen viimeisenä keinona sitten psykologin juttusille. Lääkkeitä en usko tarvitsevani. Luulen, että psykologin kanssa keskustelu auttaa, mikäli en itse pääse näistä eroon.

Olen vain useista lähteistä lukenut, että näillä pakko-oireilla yritetään yleensä jotenkin peittää jotain muuta ahdistusta/ongelmaa ja kääntää huomio siitä pois. Olen kovasti yrittänyt kaivella mieleni sopukoita.

 

[ap]

niin toivoa sopii että kirjasta on apua. itse en ole kirjoja tms kokeillut, mutta mitä enemmän yritän "hallita" ajatuksiani, sitä voimakkaammiksi ne muodostuvat. valitettavasti.

Mulla se tietoinen hallinta yleensä auttaa ainakin jonkin verran. Pyydän välillä myös esim. ystäviäni vakuuttamaan mulle jostakin asiasta, että murehdin sitä turhaan..joistain asioista on ollut toki aihettakin tuntea syyllisyyttä, mutta syyllistyn silti vähän liian rajusti. Enkä aina meinaa erottaa, milloin syyllisyys on turhaa, raja on melko häilyvä toisinaan. Olen huomannut, että pakenen pakkoajatuksiani esim. tv:tä katselemalla, valitettavasti joskus myös materian hankkimisella tai esim. herkuttelulla :/ Yritän jotenkin lohduttaa itseäni ja saada ajatukset muualle. Aika usein ikäänkuin siirrän asian käsittelyä kauemmas ja kauemmas, yritän touhuta kaikenlaista, jottei tarvitsisi ajatella asioita. :/ Onneksi mulla on nämä oireet nyt vuoden sisällä alkaneet jo hieman helpottaa.