Mistä iloa ja tahtoa liikkumiseen?

[liian läski ihmiseksi]

Olen entinen koulukiusattu ja varsinkin liikunnantunneilla sain kuulla huonoudestani sekä opettajalta että muilta. Olen reilusti ylipainoinen (164cm ja 70kg) ja haluaisin laihtua. En vain osaa liikkua.

Ryhmäliikunta kammoksuttaa... en osaa ja minulle nauretaan. Ei ole varaa hienoihin vaatteisiin tai kalliisiin varusteisiin. Kuntosalista sama juttu. Tai melkein mistä vaan.

Lenkkeilykään ei auta sillä en jaksa juosta yhtään. Kävellä vain mutta se ei kai auta mitään? Olen surkea läski joka pelkää muita ihmisiä eikä saa edes takapuoltaan ylös penkistä.

Miten sinä olet löytänyt liikunnan ilon? Minulle se tuo vain hikeä ja päänsäryn ja tuskaa. Hyvältä ei ole tuntunut koskaan.

 

[Lerppu]

Ryhmäliikuntatunneilla ei kenelläkään ole aikaa vahdata, miten ne muut tekee tai miltä näyttää... Hienoja varusteita siellä ei tarvita ja jokainen osaa liikkua sen minkä osaa, se riittää. Valitse alkuun vaikka joku helppo perusjumppa, jossa ei tarvitse opetella askelsarjoja.

Niin, ja liikunnasta pitääkin tulla hikeä, heh!

 

["vieras"]

Iloa ei vielä ole löytynyt mutta vastenmielisyys on jo kadonnut.

Mulla 165 cm / 78 kg, tilanne nyt -5 kg. Se rauhallinenkin kävely on parempi kuin sohvalla istuminen, niin mä olen sen itselleni perustellut. Pikkuhiljaa nopeutat kävelytahtia, ja vaikka 1 kk päästä kun kukaan ei näe, hölkkäät hetken ja sit taas kävelyä jne.

Tsemppiä!

 

[versatile]

No et sä kyllä maailman läskein ole noilla mitoilla! Ylikiloja kyllä, mutta ei vielä mitenkään katastrofaalisesti. Ryhmäliikuntatunnille mun mielestä riittää että on jonkinlaiset sisäkengät ellei kyseessä ole joku pilates tai vastaava missä niitä ei tarvita. Ei siellä kukaan muuten kyttää mitenkään. Itsekin olen joskus ollut ihan vanhoissa verkkareissa ja t-paidassa vaikka paremmatkin varusteet löytyy. Ja se ettei kävely auta mitään on ihan roskapuhetta! Varsinkin kun yrittää pitää reipasta vauhtia niin kyllä siinä kaloreita kuluu ihan mukavasti.

Mulla auttaa siihen että tulee lähdettyä jonnekin on se, että menen jonkun kaverin kanssa yhdessä (lenkille, kävelylle, salille) niin on kivempi kun voi jutella samalla. Samoin jumppiin missä käyn on varattava paikka etukäteen, joten sinne on sit mentävä eikä voi muuttaa enää illalla mieltään. Sen vielä lisään tähän loppuun että niissä jumpissa missä käyn on näkynyt ihan kaiken ikäistä ja kokoista eikä siellä ole ketään tuijoteltu vaikka ei pysyis edes askelissa. Tsemppiä!!!