Kyllä lapset vain näyttävät suosivan ikäisiään kavereita, mitä pienemmistä lapsista kyse sitä suurempi ero on lasten leikeissä ja ihan verbaalisessa sekä fyysisessä kehityksessäkin. Meillä kanssa tyttö leikkii ikäistensä ja vanhempien ja nuorempien kanssa (noin 1,5v-2v säteellä), ja jos tytön isommalle kaverille tulee ikäistä seuraa meidän tyttö saatetaan tuupata pois (jos eivät sitten leiki kolmestaan) ja vastaavasti näin käy tytön 1,5v nuoremmalle kaverille jos tulee tytön kanssa samanikäisiä pihalle. Olen kyllä sitten sanonut isommille että pitää leikkiä kaikkien kanssa ettei yksi joudu pois, se on toiminut ihan hyvin (veiraille en tietty sellaista voi sanoa mutta omalle kyllä). Voisitko puhua poikasi kaverin äidin kanssa, jos pojatkin leikkisivät isommalla joukolla?
Lasten kaverit ovat kyllä kätevimmin saatavilla niin kun löytyvät lähinaapurustosta ja jos siellä ei ole (muita) samanikäisiä niin se hankaloittaa asiaa. Puistossa kyllä varmasti tutustuisitte uusiin kavereihin ja sitten äidit voivat keskenään sopia vierailuja toisten luokse (jos äiditkin onnistuvat ystävystymään). Onko omilla ystävilläsi samanikäisiä lapsia, menisitte kyläilemään?
Meillä on tosi hyvä säkä ollut sen suhteen että paritaloalueellamme on tosi paljon samanikäisiä lapsia, ja aina riittää kavereita meidän 5 veelle (nuorempi vasta kohta 2, sillä ei niin vielä kavereita ole, kunhan siskoaan peesaa). Mutta molien kavereideni lapsilla on tilanne että saadakseen lapselle ikäistä seuraa joutuu kyllä aina kylään/puistoon lähtemään.
Eskarissa/koulussa lapsi sitten saa ihan omia kavereita, joiden luona voi käydä leikkimässä, mutta se ei vielä oikein kolmevuotiaalta onnistu. Eli kyllä niitä kavereita sitten tulee kun aika on kypsä.
