Missä iässä taaperon kanssa elämä helpottaa?

Eli meillä 1vuotias joka vauva aikansa huusi aamusta iltaan ja oli täysin kanniskeltava ympäri kämppää ja viihdytettävä 8kuiseksi. Nyt on 1vuotiaana saanut jalat alleen ja kaikki kielletty kiinnostaa. Heittää kaiken minkä käsiinsä saa, repii tavarat hyllyistä,laatikoista, kiipeilee tuoleille ja siitä keittiönpöydille joten tavaroiden nostaminen ei auta. Ruuat viskoo lattialle mutta ei enää suostu okein syötettäväksikään. Nyt on keksinyt vessanpöntöt ja viskoo sinne kaiken minkä ehtii, esikoinen unohtelee ovia auki ja ihan mahdoton vahtia molempia yhtäaikaa. Lapsi vihaa sitä että istahdan sohvalle ja huuto alkaa samantien +tissille vinkuminen. Pureminen, hiuksista repiminen yms ovat myös in. Muutenkin on todella kiukkuinen koko ajan ja pitää siivoukset ja ruuanlaitot hoitaa lapsi sylissä... Omalta pihalta karkaa, repii kukat yms ja leikkipuistossa haluaisi tietenkin niihin liukumäkiin ja telineisiin mihin ei vielä voi mennä ja taas huudetaan. Tätä rumbaa kestää noin 12h päivässä eikä edes öitään nuku vielä ja olen aika uuvuksissa. Meillä esikoinenkin oli pienenä vilkas mutta en muista miään tälläistä.. en kehtaa edes hoitoln viedä kun on niin raskas hoidettava. Milloin teillä on taaperot ruennut vähän järkiintymään ja elämä helpottamaan?

 

Mulla 2v 4kk poika ja ei sillä oo mitään järkeä päässä. Siis meinaan sitä että jatkuvaa vahtimistahan se on ainakin vieraissa paikoissa ja sitä että ei ymmärrä vielä vaaraa. Tänään kielloista huolimatta tarras kiinni sähköaitaan ja sätkythän siitä tuli. Liekö ois sen verran viisastunut nyt ettei koske toista kertaa..

 

No suosittelen ette teette asunnon turvalliseksi, tuolit pois pöydän luota tai kumolleen pöydän alle, lapsilukot kaappeihin jne. Sitä
En ymmärrä miksei lapsi voi mennä liukumäkeen, kiipeilytelineisiin tuskin vielä osaa kiivetä joten ei haittaa vaikka sinne yrittäisikin. 1vuotias voi ihan hyvin syödä itse sormin, tai lusikalla jos osaa, eikai sitä väkisin kannata syöttää. Ruokaa vain pieni määrä eteen jotta ei mee paljon lattialle..
1,5 vuotiaana yleensä lelut alkaa kiinnostaa ja saattaa leikkiäkin hetken, toki uhma painaa kovaa vauhtia päälle..

Jos imetyksestä tuntuu oöevan vaan riesaa niin se ehkä kannattaa lopettaa?

 

[QUOTE="Vieras";28709574]No suosittelen ette teette asunnon turvalliseksi, tuolit pois pöydän luota tai kumolleen pöydän alle, lapsilukot kaappeihin jne. Sitä
En ymmärrä miksei lapsi voi mennä liukumäkeen, kiipeilytelineisiin tuskin vielä osaa kiivetä joten ei haittaa vaikka sinne yrittäisikin. 1vuotias voi ihan hyvin syödä itse sormin, tai lusikalla jos osaa, eikai sitä väkisin kannata syöttää. Ruokaa vain pieni määrä eteen jotta ei mee paljon lattialle..
1,5 vuotiaana yleensä lelut alkaa kiinnostaa ja saattaa leikkiäkin hetken, toki uhma painaa kovaa vauhtia päälle..

Jos imetyksestä tuntuu oöevan vaan riesaa niin se ehkä kannattaa lopettaa?[/QUOTE]

Tätä peesaan. Tehkää nyt ensimmäisenä kotinne sellaiseksi, ettet joudu lasta vahtimaan koko ajan kotonakin. Säästyy molempien hermot! Lapsilukot kaappeihin, portit kiellettyihin paikkoihin ja särkyvät koriste-esineet jos sellaisia on niin tilapäisesti sivuun. Niin lapsi saa touhuta rauhassa, samoin sinä.

Peesaan myös kirjoittajaa siinä, että minusta 1-vuotias voi hyvin alkaa harjoitella kiipeämistä, liukumista yms. Taitojen karttuessa ei tarvi olla niin huolissaan koko aikaa. Ja jos teillä on oma piha, niin aita ympärille ja tarpeeksi mielekästä tekemistä. Hiekkalaatikko? Keinu puuhun? Palloja? Kaivuri, traktori, ym. mielekkäitä leluja? Pieni liukumäki?

 

Ihan järjettömiä teidän penskat kyllä. Oma taaperoni oli kiltti ja järki päässä. En osaa neuvoa kyllä kun lapsi on kasvatettu ihan päin jotain.

 

[QUOTE="Vieras";28709574]No suosittelen ette teette asunnon turvalliseksi, tuolit pois pöydän luota tai kumolleen pöydän alle, lapsilukot kaappeihin jne. Sitä
En ymmärrä miksei lapsi voi mennä liukumäkeen, kiipeilytelineisiin tuskin vielä osaa kiivetä joten ei haittaa vaikka sinne yrittäisikin. 1vuotias voi ihan hyvin syödä itse sormin, tai lusikalla jos osaa, eikai sitä väkisin kannata syöttää. Ruokaa vain pieni määrä eteen jotta ei mee paljon lattialle..
1,5 vuotiaana yleensä lelut alkaa kiinnostaa ja saattaa leikkiäkin hetken, toki uhma painaa kovaa vauhtia päälle..

Jos imetyksestä tuntuu oöevan vaan riesaa niin se ehkä kannattaa lopettaa?[/QUOTE]

Tavaraa on yritetty karsia minimiin mutta jostain hän vaan sitä aina löytää.. ja tosiaan ruokaa yritänkin laittaa aina vain vähän, mutta yleensä kippaa ne heti kättelyssä pois lautselta ja lautanen heitetään nurinpäin lattialle. Ja tuosta ulkoilusta meillä esim on isohko liukumäki /kiipeilyteline puistossa johon pääsee kyllä kiipeämään portaita mutta ei voi päästää häntä yksi niin korkealle ja itse on vaikea siellä olla kun muitakin lapsia on siinä..

Ja imetyksen haluaisin mielelläni lopettaa mutta olen aivan liia uupunut kuuntelemaan viikko tolkulla sitä huutoa. Meidän epäonnistunut unikoulu kesti kuukauden ennen kun itseltä loppui voimat ja palattiin tissi suussa nukkumiseen. Eli lapselta löytyy temperamenttia todella paljon.

Tiedän kyllä että tämä vaihe helpottaa, mutta aika on tainnut jo kullata esikoisen taapero-vuodet..

 

Jos uhma alkaa pian, niin taitaa olla aika menoa ja meininkiä lähelle 3v ikää. Jos taas uhma alkaa myöhemmin, niin tuossa puolitoista-kaksivuotiaana saattaa olla muutaman kuukauden seesteisempi vaihe välissä.

Esim. 2v ei vielä ymmärrä vaaraa eli ei osaa kunnolla varoa putoamista, sen kun mennä koheltaa. 3v yleensä osaa. Ihan normaalilta kuulostaa lapsenne

 

[QUOTE="vieras";28709621]Ihan järjettömiä teidän penskat kyllä. Oma taaperoni oli kiltti ja järki päässä. En osaa neuvoa kyllä kun lapsi on kasvatettu ihan päin jotain.[/QUOTE]

No sanoppa muuta. Meille jo eräs yksityinen lastenlääkäri suositteli unikoulua kun lapsi oli niin huonosti kasvatettu jo 2kuisena ettei nukkunut kun muutamia minuutteja kerrallan. Jos joskus vielä vauva meille tulee niin pistän kyllä unikouluun ja opetan käyttäytymään laitoksella.

 

No meillä on ollut aika helppo tuo esikoinen, mutta kyllä se hankalin ikä oli 1-2v kun ei vielä järkeä päässä, aika vähän pystyy neuvottelemaan mistään ja silti valitettavasti pääsee liikkumaan melkein mihin tahansa.
2v:nä tuo alkoi helpottaa ja 2,5v oli jo tosi kiva ikä.
Mäkin sanoisin, että muokkaa kodista sellainen että pystyt edes vähän rentoutumaan, hitto teippaa vaikka kiinni kaapit jos ei muuta!
Ei sitä kukaan pysy selväjärkisenä jos koko ajan pitää perässä kulkea vahtaamassa joten ymmärrän hyvin väsymyksesi.

Tsemppiä, toivottavasti helpottuisi pian!

 

Meillä on 1 v 10 kk ja on jo helpottanut paljon Just 1 v oli pahin ikä meillä, oli just tuollaista kun kuvasit. Imetyksen lopettaminen oli suuri helpotus ja vauva myös söi paremmin sen jälkeen, ei enää vain viskonut ruokaa.

Vaikka nyt on jo selvää uhmaa, niin silti mielestäni nyt on helpompaa. Lapsi ymmärtää enemmän puhetta ja osaa jonkin verran jo itse sanoa mikä vituttaa, ei tarvitse vaan kirkua joka asiaa.

 

No meillä on ollut aika helppo tuo esikoinen, mutta kyllä se hankalin ikä oli 1-2v kun ei vielä järkeä päässä, aika vähän pystyy neuvottelemaan mistään ja silti valitettavasti pääsee liikkumaan melkein mihin tahansa.
2v:nä tuo alkoi helpottaa ja 2,5v oli jo tosi kiva ikä.
Mäkin sanoisin, että muokkaa kodista sellainen että pystyt edes vähän rentoutumaan, hitto teippaa vaikka kiinni kaapit jos ei muuta!
Ei sitä kukaan pysy selväjärkisenä jos koko ajan pitää perässä kulkea vahtaamassa joten ymmärrän hyvin väsymyksesi.

Tsemppiä, toivottavasti helpottuisi pian!

Peesi tälle Voimia kamalasti vaan.

 

Pystytkö rajaamaan lasten oleskelua esim. turvaporteilla? Itse rajasin usein leikkialueeksi keittiö+olohuone, jossa pystyin pitämään silmällä lapsia samalla kun tein ruokaa tai puuhasin muuta.

Mitä tulee ruoan viskelyyn, niin meillä tehtiin niin, että ensimmäisen heiton jälkeen annettiin varoitus ja seuraavasta pois pöydästä ja ruokailu loppui siihen. Aika nopeasti meillä kaikki lapset ovat oppineet, että pöydässä ei kannata pelleillä jos meinaa saada jotain suuhunsa. Raaka peli, mutta joskus on vaan pakko...

Sama koskee puremista, lyömistä, potkimista, tukasta repimistä. Heti pois sylistä ja napakka kielto. Imetyksen lopettaisin tuossa tilanteessa välittömästi myös.

 

No näin ensialkuun suosittelen kuulosuojaimia kaikille, joille lapsen jatkuva kiukuttelu on hermostuttavaa. Tajusin ne vasta tässä lapsen ollessa 3. Hiljentää äänet kun tuntuu että pitäisi päästä rauhoittumaan. Itselläni auttaa huomattavasti kun on vähän yliherkkä kuulo. Lapsi rauhoittuu helpommin kun vanhempi on rauhallinen. Kai niitä voi olla täysinkin hiljentäviä mutta itselleni riittää tälläiset normaalit.

Eli osta sellaiset, jos et muuten jaksa lapsen itkua kun haluaisit hetken vaikka katsoa tv:tä. Kun äitiä ei saa huudolla toimimaan, lapsi ymmärtää ettei ole järkeä huutaa. Jos lapsi repii hiuksista, ottaisin syliin, lapsesta tukeva ote ja sanoisin, että hiuksista ei saa repiä, äitiä sattuu. Päästä lapsi hetken päästä pois ja toista jos repiminen jatkuu. Huoneeseen vieminen tai jäähy voi toimia myös, mutta meillä jäähy ei toimi vaan menee tähän kiinni pitämiseen siinä jäähypaikalöa ja samalla hirveä itkupotkuraivari, joten meillä se toteutetaan sitten suosiolla äidin sylissä.

Meillä on loppunut mm. Sylkeminen.

Aina määrätietoisesti kotiin sisälle jos lapsi juoksee karkuun vaikka pihalta/leikkipaikalta. Toki varoitus tai kaksi on hyvä antaa ja tällöin on pidettävä lapsesta kiinni, mentävä kyykkyyn lapsen tasolle, katsottava silmiin ja sanottava mitä käy jos juoksee karkuun. On myös hyvä selittää lapselle että miksi kaikki on kiellettyä esimerkiksi karkuun juoksemisessa se että se on vaarallista ja lapsi voi jäädä auton alle, joutua sairaalaan ja silloin sattuu.

Ette ole ihan näissä vaiheissa 1 vuotiaan kanssa, mutta tuosta se alkuopetus alkaa ja mitä paremmin sen tehnyt, sitä helpompaa se on.

äidin rauhallisena pysyminen ja periksiantamattomuus tärkeintä. Väsyttävää, mutta jos haluaa arjen joskus helpottavan, on jaksettava. Adhd tapauksille on sitten olemassa ihan lääkkeetkin, jotka auttavat rauhoittumaan. Se tutkitaan vasta 4 vuotiaana eikä 1 vuotiaasta voi tuollaisia edes arvailla, mutta helpotukseksesi sanon että kaikkeen on apua.

Rutiinit ovat monelle perheelle helpotus. Lapsi tietää millon mennään ulos, millon syödään, millon nukkumaan tms. Kannattaa siis kokeilla. Lapselta on myös hyvä kysyä ottaako maito vai piimää eikä suostua lapsen vaatimuksiin saada sitä mehua liikuttelemalla. Ylipäätään sokeri tekee lapsesta vilkkaamman joten sitä kannattaa välttää ja pysyä niissä hedelmissä tai todella laimeassa mehussa enintään kerran päivässä. Vesi on hyvä opettaa janojuomaksi.

lapselle voi olla rankkaa rutiineista poikkeamista jos äiti aina lukee sadun ja kerran ei luekaan. Kannattaa siis tehdä mahdollisimman selkeä ohjelma päivälle, jos haluaa elämän sujuvan hyvin.

 

Kiitos kaikille vinkeistä ja tsempeistä!! Meillä esikoinen oli tosiaan myös vilkas mutta tämä pikku kaklonen on aivan hyper-aktiivinen häneen verrattuna..

Tavaraa yirtän nostella ylös ja sulkea ovia, portaissa on portti jne mutta esim. kun sisko 4v unohtaa sulkea portin niin tämä poika on välittömästi portaissa ja yläkerran vessanpönttö on hetken päästä täynnä tavaraa.. välillä on myös vaan helhelpompi antaa lapsen pistää eteinen sekaisin että saa itse tehtyä jonkun asian.. omat lelut ei tosiaan kiinnostu yhtään mutta ehkä hän parin kuukauden päästä alkaa jo niidenkin päälle ymmärtämään.. sekin vielä että lapsi ei tosiaan kestä yhtään että istun vaikka sohvalla, huutaa, hyppii päällä,repii hiuksista yms jos näkee että istahdan..

 

Kiitos kaikille vinkeistä ja tsempeistä!! Meillä esikoinen oli tosiaan myös vilkas mutta tämä pikku kaklonen on aivan hyper-aktiivinen häneen verrattuna..

Tavaraa yirtän nostella ylös ja sulkea ovia, portaissa on portti jne mutta esim. kun sisko 4v unohtaa sulkea portin niin tämä poika on välittömästi portaissa ja yläkerran vessanpönttö on hetken päästä täynnä tavaraa.. välillä on myös vaan helhelpompi antaa lapsen pistää eteinen sekaisin että saa itse tehtyä jonkun asian.. omat lelut ei tosiaan kiinnostu yhtään mutta ehkä hän parin kuukauden päästä alkaa jo niidenkin päälle ymmärtämään.. sekin vielä että lapsi ei tosiaan kestä yhtään että istun vaikka sohvalla, huutaa, hyppii päällä,repii hiuksista yms jos näkee että istahdan..

No entä jos pyydät lasta mukaasi sohvalle, teette jonkun lorun/laululeikin siinä sylikkäin tai luette kirjaa jos jaksaa sellaisesta kiinnostua. Ehkö se sitten huomion saatuaan lähtee jatkamaan omia hommiaan eikä koe tarvetta repimällä yms saada sitä huomiota.

Joku kertoi lopettanensa imetyksen niin että teippas nännit piiloon haavateipillä ja ilmoitti vaan että tissi on rikki