Missä asennossa olet synnyttänyt?

Mä synnytyin selällään sängyssä jalat oli niissä tuissa (tuki) (mitä gynen tarkastuksissa).
Oli hyvä asento kun ei tarvinut itse pitää jalkoja ylhäällä ja nykiä sukista.

Ponnistusvaiheessa yritin myös seisaaltaan ja kyljeltään ponnistella. Kamalaa.

Ja avautumisvaiheessa olin sängyssä selällään koko ajan, en liikkunut mihinkään.

 

esikoinen: puoli istuva asento + jalkatuet, ensin kyllä kokeiltiin kyljellään mutta ei siitä mitään tullu. Ponnistus 60 min, mutta ei silti niin paha
Kakkonen: Ensin kokeiltiin seisaallaan tällaiseen kävelytelineeseen nojaten mutta huusin heti tuskissani : sänkyy, sänkyyn ja lopulta puoli-istuva asento ja ponnistus 8 min ja kivulias kokemus kuten koko synnytys.
Seuraavaa mahdollista synnytystä en halua edes ajatella kun liian tuoreessa muistissa vielä tuo pikku kakkosen raju, käynnistettysynnytys.
Mutta silti kannatti, onhan nuo lapsoset niin ihania

 

Esikoisen puolitoistatuntisen ponnistusvaiheen aikana ehdin kokeilla monta asentoa... Puoli-istuva/selällään olo oli kaikkein kauheinta, kivut kovenivat ja reidet kramppasivat. Kontillaan en saanut mitään voimaa ponnistuksiin. Suurimman osan ajasta olin kyljelläni, mikä oli aika ok, mutta ei juuri tuottanut tulosta. Lopulta pääsin jakkaralle, missä sain hyvin voimaa ponnistuksiin ja oikean suunnan niille ja lopulta poikakin sitten syntyi, siinä jakkaralla.

Seuraavalla kerralla toivon myös pääseväni jakkaralle, mutta myös muut pystyasennot kiinnostavat. Voihan se olla, että seuraavalla kerralla vaikka se kontillaan olo tuntuukin hyvältä. Selinmakuulle mua ei saa kuin pakottamalla...

 

Kiitos vastauksista! Nostelen tätä kun aihe kiinnostaa edelleen.

 

Vielä jakkarasta: Ensin mies oli vähän liian kaukana takana ja tuntui, että jouduin nojaamaan takaviistoon, mikä tuntui tosi huonolta. Kun komensin lähemmäksi ja oikeastaan nojaamaan selkääni, niin että saatoin "puskea" selkääni häntä vasten ponnistaessa, asento oli paljon parempi.

Yhdellä tutullani vauva tuli jakkarasynnytyksessä ulos vähän liian vauhdilla ja tuli pahoja repeämiä. Hänellä ei ollut mitään kivunlievitystä, mikä osaltaan ehkä vaikeutti pidättelyä, kun ei vielä olisi saanut ponnistaa. Ainakin hän itse aprikoi näin jälkikäteen.

Yksi luonnonkansojen käyttämä asento on se, että synnyttäjä seisoo kahden tukihenkilön välissä, niin, että voi vaikka roikkua heidän olkapäihinsä tukien. Mielestäni tuntuu hyvältä asennolta, mutta itse olen vaan niin pitkä ja iso, että kätilöt kaatuisi ketoon, jos niissä kovin alkaisin roikkua