Missä vaiheessa kannattaa epäillä, että lapsi on erityislapsi (ADHD tms)?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Alan olla väsynyt
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Alan olla väsynyt

Vieras
Meillä 2,5 v tyttö. Aina ollut todella aktiivinen, suorastaan pyörremyrsky. Heti kun oppi liikkumaan, olen saanut todellakin vahtia häntä, sillä hän keksii mitä kummallisimpia vaarallisia tempauksia. Keskittymiskyky on heikko, välillä tuntuu, ettei ollenkaan edes kuule mitä puhun. Yhteen asiaan jaksaa keskittyä todella lyhyen aikaa. En voi tehdä hänen kanssaan oikein mitään, esim. leipoa, askarrella tms, koska hän ei jaksa samaa asiaa montaa minuuttia.

Kotimme on aina kuin hurrikaanin jäljiltä, koska hän pyrkii jatkuvasti repimään tavaroita kaapeista ja hyllyistä ympäriinsä kielloista huolimatta. Jos jossain esineessä on tarra (tuoteinformaatiotarra esimerkiksi), hän kielloista huolimatta repii ne aina irti. Kaikki lelut ovat koko ajan suussa, vaikka itsekin hokee "Ei suuhun". Höpöttää koko ajan omiaan mistä ei saa mitään selvää. Pukeminen ulos lähtiessä tapahtuu aina raivoten tai itkien. Hoitotoimenpiteitä varten (vaatteiden vaihto, hampaiden pesu, vaipan vaihto) yrittää yleensä juosta karkuun, joskus heittäytyy lattialle niin että hänet on pakko kantaa väkisin.

Harrastuksissa (jumppa, muskari) hänet on todella vaikea saada tekemään sitä mitä pitäisi. Juoksentelisi vain omiaan ympäriinsä, kylläkin nauttii, mutta ei tee sitä mitä kuuluisi. Muita lapsia kohtaan on aina ystävällinen, äitiä ja isää ei.

Puhe on luultavasti hieman viivästynyt (sitä seurataan), motoriikka samoin. Meillä on neurologin aika tuosta puheesta ja motoriikasta muutaman kuukauden kuluttua. Miltä teistä kuulostaa, pitäisikö ottaa puheeksi tämä ylivilkkaus tai miksi tätä nyt kutsuisikaan siellä, vai kuulostaako ihan tavallisen vilkkaalta 2-vuotiaalta?
 
Meillä poika juuri samanikäinen ja tekee ihan samanlaisia juttuja.
Ja väsynyt olen minäkin. :(
Mutta se ero on, että poika puhuu selvästi ja jaksaa toisinaan keskittyä hyvinkin johonkin tiettyyn tekemiseen. Mutta kiipeilee jatkuvasti joka puolelle, eikä voi jättää pitkäksi aikaa vahtimatta, varsinkaan vieraissa paikoissa eikä ainakaan ULKONA. :/

Miten teillä, pysyykö tyttö hiljaa paikoillaan yhtään vai liikehtiikö levottomasti, eli onko ns.muurahaisia pöksyissä?
 
Diagnoosilla ei tee mitään, ellei ole todella räikeä tapaus.

Heittäisin ihan lonkalta, että 5-8-vuotiaana kannattaa neuropsykkarilla tutkituttaa, jos asia vaivaa. Ja tosiaan: epäillä voi koska tahansa.

* kolmen adhd/add-lapsen varmuudella ja adhd-aikuisena juttelen... Nuorin on vielä ilman "leimaa"*
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Rummuntekijä:
Diagnoosilla ei tee mitään, ellei ole todella räikeä tapaus.

Heittäisin ihan lonkalta, että 5-8-vuotiaana kannattaa neuropsykkarilla tutkituttaa, jos asia vaivaa. Ja tosiaan: epäillä voi koska tahansa.


Tokihan diagnoosi auttaa ja helpottaa esim. terapian saannissa ja vammaistuen saannissa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja lapinonni:
Yleensä ADHD.n yksi kriteeri on että toiminta on vaikeaa muuallakin kun äitin seurassa.
Eli minkälainen tyttö on tarhassa/mummolla, siis ilman omia vamhempia?

Ei oo ollut juuri ikinä hoidossa isovanhemmilaan ilman meitä. Mummun mielestä lapsi on todella vilkas kyllä.

Tarhassa ovat ihmetelleet, että eikö tyttö ymmärrä puhetta (kyllä ymmärtää oikeasti), kun ei tottele. Ovat sanoneet, että on hyväntahtoinen, mutta että ei todellakaan tottele kieltoja vaikka mitä tekisivät. Ja häviää yhtäkkiä itsekseen tutkimaan rakennusta, ilmeisesti muut lapset eivät näin tee kun siitä mainitsivat.

Tosin ei enää ole tarhassa, nyt vuodenvaihteessa otin kotihoitoon kun pikkusisarus syntyi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Rummuntekijä:
Diagnoosilla ei tee mitään, ellei ole todella räikeä tapaus.

Heittäisin ihan lonkalta, että 5-8-vuotiaana kannattaa neuropsykkarilla tutkituttaa, jos asia vaivaa. Ja tosiaan: epäillä voi koska tahansa.

* kolmen adhd/add-lapsen varmuudella ja adhd-aikuisena juttelen... Nuorin on vielä ilman "leimaa"*

Peesi. Yleensä vasta eskarissa aletaan lelton kanssa puhumaan, jos jotain olisi epäilynä.
 
En mä sillä diagnoosilla varmaan mitään muuta tekisikään, kuin että tietäisin itse, missä mennään. Tunnen itseni jatkuvasti niin epäonnistuneeksi kasvattajana, että olisi vaan helpompaa kuulla, että ne on tytön ominaisuuksia eikä mun syytäni. :(
 
nyt joku vika, jos joutuu käyttämään 2,5 v vaippaa..Siis häh? Meidän pojan pk:ssa on vain yhdellä tuon ikäisellä vaippa ja tämä tyttö on kehitysvammainen (itseasiassa pian 3 v)

Poika oli kolmesta lapsestani myöhäisin vaippojen käyttäjä ja hänkin on luopunut vaipoista 1v 9kk ja minä vaan yksinkertaisesti jätin vaipan pois, koska tuon ikäisellä käyttö täysin turhaa
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
En mä sillä diagnoosilla varmaan mitään muuta tekisikään, kuin että tietäisin itse, missä mennään. Tunnen itseni jatkuvasti niin epäonnistuneeksi kasvattajana, että olisi vaan helpompaa kuulla, että ne on tytön ominaisuuksia eikä mun syytäni. :(

Tutkituttaa voi, vaikka ei diagnoosia haluaisikaan. Meillä isommilla muksuilla on neuropsykkarin laatikossa viittä vaille valmiit diagnoosit, siltä varalta, että niitä joskus tarvitaan. Tarkoitus oli saada selko siitä, kuinka helpottaa arkea ja se saatiinkin.

Leima papereissa seuraa kauan ja heittää pitkän varjon...
 
Alkuperäinen kirjoittaja no on sillä:
nyt joku vika, jos joutuu käyttämään 2,5 v vaippaa..Siis häh? Meidän pojan pk:ssa on vain yhdellä tuon ikäisellä vaippa ja tämä tyttö on kehitysvammainen (itseasiassa pian 3 v)

Poika oli kolmesta lapsestani myöhäisin vaippojen käyttäjä ja hänkin on luopunut vaipoista 1v 9kk ja minä vaan yksinkertaisesti jätin vaipan pois, koska tuon ikäisellä käyttö täysin turhaa

No ei se ole niin helppoa, kun lapsen kanssa ei ole edes keskusteluyhteyttä. Omasi kenties osasivat jo puhua?

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja no on sillä:
nyt joku vika, jos joutuu käyttämään 2,5 v vaippaa..Siis häh? Meidän pojan pk:ssa on vain yhdellä tuon ikäisellä vaippa ja tämä tyttö on kehitysvammainen (itseasiassa pian 3 v)

Poika oli kolmesta lapsestani myöhäisin vaippojen käyttäjä ja hänkin on luopunut vaipoista 1v 9kk ja minä vaan yksinkertaisesti jätin vaipan pois, koska tuon ikäisellä käyttö täysin turhaa

No ei se ole niin helppoa, kun lapsen kanssa ei ole edes keskusteluyhteyttä. Omasi kenties osasivat jo puhua?

Onko teitä neuvottu käyttämään keskustelun apuna sellaisia kuvakortteja *löytyy jostain netistäkin*
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja no on sillä:
nyt joku vika, jos joutuu käyttämään 2,5 v vaippaa..Siis häh? Meidän pojan pk:ssa on vain yhdellä tuon ikäisellä vaippa ja tämä tyttö on kehitysvammainen (itseasiassa pian 3 v)

Poika oli kolmesta lapsestani myöhäisin vaippojen käyttäjä ja hänkin on luopunut vaipoista 1v 9kk ja minä vaan yksinkertaisesti jätin vaipan pois, koska tuon ikäisellä käyttö täysin turhaa

No ei se ole niin helppoa, kun lapsen kanssa ei ole edes keskusteluyhteyttä. Omasi kenties osasivat jo puhua?

Onko teitä neuvottu käyttämään keskustelun apuna sellaisia kuvakortteja *löytyy jostain netistäkin*

http://papunet.net/yleis/kommunikointikeinot/kuvat.html
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja no on sillä:
nyt joku vika, jos joutuu käyttämään 2,5 v vaippaa..Siis häh? Meidän pojan pk:ssa on vain yhdellä tuon ikäisellä vaippa ja tämä tyttö on kehitysvammainen (itseasiassa pian 3 v)

Poika oli kolmesta lapsestani myöhäisin vaippojen käyttäjä ja hänkin on luopunut vaipoista 1v 9kk ja minä vaan yksinkertaisesti jätin vaipan pois, koska tuon ikäisellä käyttö täysin turhaa

No ei se ole niin helppoa, kun lapsen kanssa ei ole edes keskusteluyhteyttä. Omasi kenties osasivat jo puhua?

Esikoiseni on kuuro ja puhuu siis erittäin huonosti vieläkin, 7 v. Hänellä ei ole kehitysvammaa vaan geneettinen korvan sairaus. Eli vastaus, ei puhunut sanan sanaa ja jätti vaipat 1v 6 kk, oli aikaisin. Jaksoin opettaa hanakammin, kun oli esikoinen, vaikka ton kuulojutun takia oli hankalaa
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No kuinka sitä arkea sitten voi helpottaa?

Mä toivon vain, että voisin kommunikoida lapseni kanssa kunnolla. :(

Hyvä neurologi osaa antaa vinkit, kuinka nimenomaan teidän tilanteessanne kannattaa toimia.

Omat muksuni ovat sen verran isompia, että esim. kalenterit, kännykkämuistutukset, listat jne eivät teillä vielä toimi.

Kuvasarjat ja kortit ehkä? Selkeä palkkiosysteemi? Kun on esim. iltatoimet hoidettu ok, saa tarran tms ja neljästä tarrasta jotain ekstraa?
 

Yhteistyössä