M
Minäh
Vieras
A
"Anonyymi"
Vieras
Suomi24 treffit. Profiili oli aivan uskomattoman täydellinen, tosin ilman kuvaa. Ja kuvaa ei miehellä ollut, enkä sitä antanut minäkään. Ja minä en lähtenyt treffeille kun en tiennyt kuka siellä todellisuudessa oli.
Vuotta myöhemmin istuin kavereideni seurassa erään opiskelija-asuntolan grillikodalla ja vastapäätä istuu aivan hiton syötävän näköinen mies. Ja jotenkin siinä illan hämärtyessä päädymme juttusille ja tulee puhetta onko molemmat sinkkuja ja jostakin tulee puhetta suomi24:n treffeistä. Ja yllättäen selviääkin että olemme viestitelleet palvelussa vuotta aikaisemmin ja hänellä ei todellakaan ole edes kännykkäkameraa. Siitä sekasaunan jälkeen päädyin miehen luokse ja jotenkin meillä synkkasi heti. Ja yhdessä ollaan oltu vuodesta 2008
Vuotta myöhemmin istuin kavereideni seurassa erään opiskelija-asuntolan grillikodalla ja vastapäätä istuu aivan hiton syötävän näköinen mies. Ja jotenkin siinä illan hämärtyessä päädymme juttusille ja tulee puhetta onko molemmat sinkkuja ja jostakin tulee puhetta suomi24:n treffeistä. Ja yllättäen selviääkin että olemme viestitelleet palvelussa vuotta aikaisemmin ja hänellä ei todellakaan ole edes kännykkäkameraa. Siitä sekasaunan jälkeen päädyin miehen luokse ja jotenkin meillä synkkasi heti. Ja yhdessä ollaan oltu vuodesta 2008
J
"jep"
Vieras
Silloisen mieheni pikkujouluissa. oltiin erottu kyllä jo kuukautta aiemmin mutta lähdin seuraksi mukaan. Siellä tapasin nykyisen mieheni joka oli silloin töissä samassa paikassa. Illalla jo oltiin yhdessä ja siitä on nyt 12 vuotta menty parina.
N
"Nelli"
Vieras
Netistä pongasin mutta tavattiin myöhemmin baarissa parin viikon viestittelyn jälkeen.
Se riippuu niin siitä omasta "vaatimustasosta" mitä puolisosta etsii.
Minä etsin hyvää kumppania, joka miellyttää silmää ja kolahtaa täysillä muutenkin. + on täysjärkinen, suht fiksu ja huomioiva.
Suomi24 muuten oli paikkana. Mies pisti viestin. Kuva ei säväyttänyt eikä profiili mutta viesti kylläkin! Oli pienestä maalaiskaupungista, tarkoituksella muuttanut sinne pk-seudulta aikoinaan. Eli samanlainen rauhaa ja luontoa rakastava ihminen kuten itsekin olen.
Jos etsisin varakasta, kaupunkilaissielua niin en uskoisi netistä löytäväni. Suosittelen iltaelämää siihen ja yhteisiä tuttavia, harrastuksia jne.
Se riippuu niin siitä omasta "vaatimustasosta" mitä puolisosta etsii.
Minä etsin hyvää kumppania, joka miellyttää silmää ja kolahtaa täysillä muutenkin. + on täysjärkinen, suht fiksu ja huomioiva.
Suomi24 muuten oli paikkana. Mies pisti viestin. Kuva ei säväyttänyt eikä profiili mutta viesti kylläkin! Oli pienestä maalaiskaupungista, tarkoituksella muuttanut sinne pk-seudulta aikoinaan. Eli samanlainen rauhaa ja luontoa rakastava ihminen kuten itsekin olen.
Jos etsisin varakasta, kaupunkilaissielua niin en uskoisi netistä löytäväni. Suosittelen iltaelämää siihen ja yhteisiä tuttavia, harrastuksia jne.
T
Tulppaanikko
Vieras
Töissä.
Tai oikeastaan oltiin samassa työpaikassa useampi vuosi ja luulin miehen olevan joku hikipinko sihteeri kun jäi tekemään töitä vielä kun muun lähtivät. Ja vastaavasti oli jo töissä kun minä tulin töihin. Ruokatauollakin söi nopeasti ja sitten istui työpisteessään ja kahvillakaan en miestä nähnyt muuten kuin kuppitäydennystä hakemassa.
Sitten erään projektin tarjouslaskentaa vääntäessäni jäin ylitöihin ja kas kummaa, samainen mies istui jälleen omassa työpisteessään.
Siinä sitten ilta venähti melkein kymmeneen ja menin kysymään mitä mies niin pitkään työpisteessään tekee kun olin kotiin lähdössä ja samaa tarjouslaskentaa tehtiin. Ja jotenkin se homma vain siitä lähti että sille illalle grillille syömään ja seuraava yö valvottiin vähän muissa merkeissä Seuraavana aamuna kuitenkin palautettiin yhdessä tarjouslaskenta ja todettiin että oli näin paljon kätevämpi.
Ja työnjohtajat teetättäneet ilmeisesti hänellä paljon laskentatöitä tuplana. Ilmeisesti varmistaneet näin että tarjouksissa ei ole suuria virheitä kun useampi henkilö laskee.
Tai oikeastaan oltiin samassa työpaikassa useampi vuosi ja luulin miehen olevan joku hikipinko sihteeri kun jäi tekemään töitä vielä kun muun lähtivät. Ja vastaavasti oli jo töissä kun minä tulin töihin. Ruokatauollakin söi nopeasti ja sitten istui työpisteessään ja kahvillakaan en miestä nähnyt muuten kuin kuppitäydennystä hakemassa.
Sitten erään projektin tarjouslaskentaa vääntäessäni jäin ylitöihin ja kas kummaa, samainen mies istui jälleen omassa työpisteessään.
Siinä sitten ilta venähti melkein kymmeneen ja menin kysymään mitä mies niin pitkään työpisteessään tekee kun olin kotiin lähdössä ja samaa tarjouslaskentaa tehtiin. Ja jotenkin se homma vain siitä lähti että sille illalle grillille syömään ja seuraava yö valvottiin vähän muissa merkeissä
Seuraavana aamuna kuitenkin palautettiin yhdessä tarjouslaskenta ja todettiin että oli näin paljon kätevämpi.Ja työnjohtajat teetättäneet ilmeisesti hänellä paljon laskentatöitä tuplana. Ilmeisesti varmistaneet näin että tarjouksissa ei ole suuria virheitä kun useampi henkilö laskee.
A
"anonyymi"
Vieras
Suomi24 treffeissä tavattiin. Ja alkuun ihan mukavan oloinen mies, mutta parin vuoden yhdessäolon jälkeen paljastunut totaaliseksi ***pääksi, joka ajattelee vaan itseään, eikä omaa perhettään.
K
kiintolenkki
Vieras
[QUOTE="anonyymi";30712305]Suomi24 treffeissä tavattiin. Ja alkuun ihan mukavan oloinen mies, mutta parin vuoden yhdessäolon jälkeen paljastunut totaaliseksi ***pääksi, joka ajattelee vaan itseään, eikä omaa perhettään.[/QUOTE]
Eiköhän tämä päde ihan joka paikassa
Jotenkin sellainen tunne että nykyään ihmiset yrittävät karsia niitä epäonnistumisia baarissa sillä että hakevat seuraansa netistä. Kyllähän tuota itsekkin yritti juttusille ties kuinka monen miehen kanssa baarissa, mutta hyvin nopeasti miehet huomasivat miten kuljin siellä pöydästä toiseen ja ilmeisesti siinä vaiheessa moni siirtyi panovaihteelle ja sitten sitä tarjontaa vasta riittikin. Ja siinä vaiheessa oli parempi ottaa takkinsa ja vaihtaa baaria.
Oman miehen löysin aikoinaan niinkin yllättävästä paikasta kun autokorjaamolta. Vein auton huoltoon nykivän käynnin vuoksi ja vaadin saada puhua mekaanikolle asiasta. Nuori herrasmies pörröisine hiuksineen ja suurine laseineen asteli tiskin taakse ja jotenkin se vaan vei sanattomaksi. Ja tilannetta edesauttoi vielä se kun olin sanattomana tuijottamassa siinä, kysyy tämä nuori herra ottaisinko kahvia ja pullaa. Ja hänellä ei kuulema ollut kiire mihinkään koska hänen työpäivänsä loppuisi tasalta ja kello oli silloin jotain tyyliin kymmentä vaille. Siihen jäätiin istumaan ja alkuun hirmu vakavana yritin tiedustella autosta ja herra yritti parhaansa mukaan selittää ja piirteli jotain paperiinkin että olisin ymmärtänyt paremmin.
Mutta ei meilläkään mikään unelmaliitto ole. Molemmat viihtyvät omissa oloissaan ja vaikka puhutaankin paljon asiaa niin suhteesta ei juurikaan. Talousasiat ovat oikeastaan ainoat asiat mistä puhutaan suhteessa. Vaikka erittäin paljon yhdessä kuljetaankin ja harrastetaan. Lapsia olen toivonut kovasti ja mies on oikeastaan saanut asiaan sanottua että hänellä ei mitään niitä vastaan ole mutta en sen enempää tiedä miten aloitteen asiaan tekisin. Toisaalta pelkään romuttavani sen mitä meillä on sillä että minusta tulee samanlainen huutava vaimoehdokas kuin siskostani. Ja toisaalta pelkään taas että mies vetäytyy omaan kuoreensa ja jättää auttamisen niissä normaaleissa talousaskareissa mitä yleensä tekee. Ja vastaavasti taas pelottaa että en voi häntä auttaa hänen askareissaan.
Eiköhän tämä päde ihan joka paikassa
Jotenkin sellainen tunne että nykyään ihmiset yrittävät karsia niitä epäonnistumisia baarissa sillä että hakevat seuraansa netistä. Kyllähän tuota itsekkin yritti juttusille ties kuinka monen miehen kanssa baarissa, mutta hyvin nopeasti miehet huomasivat miten kuljin siellä pöydästä toiseen ja ilmeisesti siinä vaiheessa moni siirtyi panovaihteelle ja sitten sitä tarjontaa vasta riittikin. Ja siinä vaiheessa oli parempi ottaa takkinsa ja vaihtaa baaria.
Oman miehen löysin aikoinaan niinkin yllättävästä paikasta kun autokorjaamolta. Vein auton huoltoon nykivän käynnin vuoksi ja vaadin saada puhua mekaanikolle asiasta. Nuori herrasmies pörröisine hiuksineen ja suurine laseineen asteli tiskin taakse ja jotenkin se vaan vei sanattomaksi. Ja tilannetta edesauttoi vielä se kun olin sanattomana tuijottamassa siinä, kysyy tämä nuori herra ottaisinko kahvia ja pullaa. Ja hänellä ei kuulema ollut kiire mihinkään koska hänen työpäivänsä loppuisi tasalta ja kello oli silloin jotain tyyliin kymmentä vaille. Siihen jäätiin istumaan ja alkuun hirmu vakavana yritin tiedustella autosta ja herra yritti parhaansa mukaan selittää ja piirteli jotain paperiinkin että olisin ymmärtänyt paremmin.
Mutta ei meilläkään mikään unelmaliitto ole. Molemmat viihtyvät omissa oloissaan ja vaikka puhutaankin paljon asiaa niin suhteesta ei juurikaan. Talousasiat ovat oikeastaan ainoat asiat mistä puhutaan suhteessa. Vaikka erittäin paljon yhdessä kuljetaankin ja harrastetaan. Lapsia olen toivonut kovasti ja mies on oikeastaan saanut asiaan sanottua että hänellä ei mitään niitä vastaan ole mutta en sen enempää tiedä miten aloitteen asiaan tekisin. Toisaalta pelkään romuttavani sen mitä meillä on sillä että minusta tulee samanlainen huutava vaimoehdokas kuin siskostani. Ja toisaalta pelkään taas että mies vetäytyy omaan kuoreensa ja jättää auttamisen niissä normaaleissa talousaskareissa mitä yleensä tekee. Ja vastaavasti taas pelottaa että en voi häntä auttaa hänen askareissaan.
