Missä iässä alkoi vauvanhoito / lapsenhoito huomattavasti helpottamaan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Missä iässä koit, että tulee helpotusta vauvan / taaperon hoitoon? Meillä tuntui olevan tuo 1 v 6 kk joku ihme rajapyykki. Sen jälkeen KAIKKI on sujunut paljon helpommin. Mitkä asiat koitte helpottavina?
 
Kun lapsi oppii ilmaisemaan itseään ja tarpeitaan puhumalla. Ja meillä se on tapahtunut kaikilla neljillä kerroilla suurin piirtein siinä 1 v. 4 kk- 1 v 6 kk välillä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
2kk eteenpäin helpotti meillä kun alkoi nukkumaan yöt läpeensä
eniten rasitti juuri kun öisin piti herätä

OH hoh!!!! Minkä ikäinen on nyt? Ihan oikeastiko alkoi 2 kk ikäisenä nukkuu kaikki yöt putkeen?? Heräämättä?

 
Meillä kans 2-3 kk:n ikäisenä helpotti, kun alkoi nukkumaan yöt. Siis heräsi toki syömään 1-2 kertaa yössä, mut nukahti heti syönnin jälkeen. Tätä ennen valvoi joka yö 3-5 asti, joten mua ei ne pari herätystä häirinny kuhan nukuttiin kuitenki yöllä eikä päivällä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
2kk eteenpäin helpotti meillä kun alkoi nukkumaan yöt läpeensä
eniten rasitti juuri kun öisin piti herätä

OH hoh!!!! Minkä ikäinen on nyt? Ihan oikeastiko alkoi 2 kk ikäisenä nukkuu kaikki yöt putkeen?? Heräämättä?

Meilläkin nukkunut yöllä 8h jo 2vko:n ikäisestä eteenpäin.
Välissä oli yksi viikko että kävi jo 22:lta nukkumaan, heräsi jo 5:deltä syömään ja nukkui 6:sta 10:neen.
Mutta nyt taas palattu siihen 22:30-6:30 rytmiin. Toivottavasti tää pysyy.
 
ei vieläkään oikein vaikka ukkeli on täyttämässä 2v. On ollut alusta asti liikkeessä eikä viihdy paikallaan. Koko ajan täytyy katsoa tai kieltää mitä tekee, ruokakaan ei maistu eikä osaa syödäkään itse eikä puhua kuin sanoja sanoo. Pottailu on ainut missä luulen että kohta onnistutaan. Muuten on kyllä rempsee kaveri :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Missä iässä koit, että tulee helpotusta vauvan / taaperon hoitoon? Meillä tuntui olevan tuo 1 v 6 kk joku ihme rajapyykki. Sen jälkeen KAIKKI on sujunut paljon helpommin. Mitkä asiat koitte helpottavina?

en näe että asia olisi noin, että se helpottaa. joillekin vauvat ovat helppoja ja itse lukeudun niihin. koen raskaaksi henkisen vastuun isommista lapsista. paljon vaikeita päätöksiä. Minusta siis vauva-aika on helpoin ja selvin. Isompana isommat murheet.
 
Tuossa pari kk sitten alko muuttua sikäli että 1,5v alkoi osoittaa omatoimisuutta asioissa eikä kaikkea enää tarvi tehdä puolesta. Osaa riisua housut ja kengät, tietää että roskat menevät roskiin jne, voi ohjata puhumalla tekemään asioita. Leikeissä ei kaipaa kokoajan apuun vaan ratkoo itse asioita, haluaa syödä ja juoda itse jne...toisaalta on rassaavaa kun ei puhu juurikaan ja kiukkua piisaa yrittäessään kertoa asiansa.
 
Ei se helpota ennenku ne osaa itte ja tekee itte käskemättä. Eli siinä kouluikäsiä.. sit rupee oleen voiton puolella ja jaksaa taas kattoo peiliin itteensäkin välillä... Pitää vissii nauttia ennenku taas on piru irti ku alkaa teini-ikä!
 
Meillä väheni kiukuttelut huomattavasti, eroahdistus loppui, hampaiden harjaus alkoi sujumaan, omatoiminen leikkiminen, ymmärrys asioista (roskat roskiin, roskista ei pengota, varovaisuus, ei suuna päänä mene mihinkään), syöminen alkoi kiinnostaa. kaikki tapahtui siinä 1 v 6 kk ikäisenä. täydet yöt alkoi nukkuu jo 1 vuotiaana.

Raskainta vauvavuodessa oli pätkäunet.
 
vauvavuosi on helpoin. rakastan imettämistä ja ihana katsella vauvan nukkumista.

Isompien lasten hoitaminen tietää pakosta niitä vieraita kersoja, nykyään on pakkososiaalisuus muotia. Pakosta ruoanlaittoa ja siivoamista, isommat lapset kun sotkevat mutta vauvat eivät.
 
vauvavuosi on helpoin. rakastan imettämistä ja ihana katsella vauvan nukkumista.

Isompien lasten hoitaminen tietää pakosta niitä vieraita kersoja, nykyään on pakkososiaalisuus muotia. Pakosta ruoanlaittoa ja siivoamista, isommat lapset kun sotkevat mutta vauvat eivät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nooo:
vauvavuosi on helpoin. rakastan imettämistä ja ihana katsella vauvan nukkumista.

Isompien lasten hoitaminen tietää pakosta niitä vieraita kersoja, nykyään on pakkososiaalisuus muotia. Pakosta ruoanlaittoa ja siivoamista, isommat lapset kun sotkevat mutta vauvat eivät.

isompien lasten hoitaminen tietää hiekkalaatikkoa tai leikkimistä ym. aikuiselle raskasta. jatkuvaa toistoa, tee niin tee näin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja nooo:
vauvavuosi on helpoin. rakastan imettämistä ja ihana katsella vauvan nukkumista.

Isompien lasten hoitaminen tietää pakosta niitä vieraita kersoja, nykyään on pakkososiaalisuus muotia. Pakosta ruoanlaittoa ja siivoamista, isommat lapset kun sotkevat mutta vauvat eivät.

Niin ne vauvat vaan kasvaa isoksi. Ei kantsi hankkii lapsia jos ne on muka hankalia isoina. Nykyään on muotia se et lapsia ei kasvateta. Lapset nyt vaan tietää sitä pakko ruoanlaittoa ja siivoamista.
 
Meillä on ollut suht helppoja lapsia (tai näin olen itse asian kokenut) aina kouluikään asti. Vasta sitten lapsen hoidosta on tullut haastavampaa... Silloin vahvistuu se oma tahto, vanhemmista irtaantuminen ja monet muut asiat. Eli koen, että mitä isompi lapsi, sen isommat haasteet. Meillä on aina vauva-ajat menneet helpolla (en ole kokenut valvomista ylitsepääsemättömän rankaksi, enkä stressannut turhista), samoin taaperoikä ja leikki-ikä. Mutta kouluikäisestä löytyy enemmän haastetta. Oikein mielenkiinnolla odotan, mitä tuokaan murrosikä tullessaan... :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja p:
Alkuperäinen kirjoittaja nooo:
vauvavuosi on helpoin. rakastan imettämistä ja ihana katsella vauvan nukkumista.

Isompien lasten hoitaminen tietää pakosta niitä vieraita kersoja, nykyään on pakkososiaalisuus muotia. Pakosta ruoanlaittoa ja siivoamista, isommat lapset kun sotkevat mutta vauvat eivät.

Niin ne vauvat vaan kasvaa isoksi. Ei kantsi hankkii lapsia jos ne on muka hankalia isoina. Nykyään on muotia se et lapsia ei kasvateta. Lapset nyt vaan tietää sitä pakko ruoanlaittoa ja siivoamista.

No siksihän se raskasta onkin kun itse kasvatan. Kyllähän täst ä helpollakin pääsee jos vaan jättää kasvattamiset koululle ja muille.

Anteeksi jos kerroin, että mielestäni vauvavuosi on helpointa. Monihan pakertaa graduja silloin, ei isompien lasten kanssa mitään graduja ehdi tehdä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gekkolisko:
Meillä on ollut suht helppoja lapsia (tai näin olen itse asian kokenut) aina kouluikään asti. Vasta sitten lapsen hoidosta on tullut haastavampaa... Silloin vahvistuu se oma tahto, vanhemmista irtaantuminen ja monet muut asiat. Eli koen, että mitä isompi lapsi, sen isommat haasteet. Meillä on aina vauva-ajat menneet helpolla (en ole kokenut valvomista ylitsepääsemättömän rankaksi, enkä stressannut turhista), samoin taaperoikä ja leikki-ikä. Mutta kouluikäisestä löytyy enemmän haastetta. Oikein mielenkiinnolla odotan, mitä tuokaan murrosikä tullessaan... :D

juuri näin.
 
Mä asettaisin kysymyksen toisinpäin. Vauva-aika oli niin helppoa! Ne söi ja nukkui ja tartti vaan pitää sylissä ja tissiä suussa. Mutta sitten½-vuotiaana ne huomas että juku! maailma on täynnä kivoja asioita! BVaan eivät osannu tehdä niille mitään, piti kokoajan viihdyttää jotenkin, ei enää riittäny sylissä pito.
Tosin toi ongelma oli vaan ekan kanssa, nuorempia oli aina ne vanhemmat viihdyttämässä tuossa hankalassa vaiheessa.
 

Yhteistyössä