Minusta yleensä ei tykätä

["cecilia"]

Oliskohan jollain ideoita, mikä voi olla vikana sellaisessa ihmisessä, josta ihmiset ei yleensä tykkää. Olen itsessäni sen jo jollakin tavalla kyllä hyväksynyt, että se vain on mun elämää, enkä yritäkään enää kamalasti olla mitään muuta kuin olen. Silti monesti huomaan että mietin ja koitan selvittää tätä mysteeriä. Minua ei ole oikein koskaan hyväksytty sellaisena kuin olen, en vain itse saa millään kiinni että mikä minussa on vikana. Joitakin hyviä ystäviä minulla on, mutta yleensä ensi tai toiselta tai aika moneltakaan näkemältä en herätä ihmisissä mitenkään myönteisiä mielikuvia. Joskus olen oikein kovastikin yrittänyt ihan kielikeskellä suuta olla sellainen, että minusta tykättäisiin. Yrittänyt kuunnella, olla mukana keskustelussa sopivasti, puhua sopivasti, mutta ei liikaa, olla ystävällinen, nauraa jutuille ja hymyillä. Mutta kyllä sekin on rasittavaa koko ajan olla veitsenterällä, että tykkääkö tuo nyt vai ei. Perusluonteeni on kiltti, olen ihmisille ystävällinen, en koskaan piikittele tai tahallani loukkaa ketään.

 

["öö"]

Eli haluat kokoajan miellyttää muita? Sairastunut kiltteyteen?

 

[joo tuota]

2 ja 3 rivi sen sanoo.

 

[a.p.]

No ei mua haittaa, jos joku ei tykkäis, mutta kun se on ihan niin että yleensä ihmiset ei tykkää. Ihan kuka tahansa, ja niin on aina ollut. Täytyyhän sitä alkaa sitten uskoa, että vika on minussa, eikä ihmisissä.

 

[a.p.]

2 ja 3 rivi sen sanoo.

jaa siis sekö, että olen asian jo hyväksynyt?

 

["Vieras"]

Jos sinulla kuitenkin muutama hyva ystava on ja tama ei hairitse paivittaista elamaasi kovin paljon en olisi huolissani. Osa ihmisista vain tulee juttuun useampien ihmisten kanssa kuin toiset, mutta se ei silti tarkoita etta heilla olisi sen enemman hyvia ystavia, jotka ainakin itselleni on tarkeampia kuin hyvanpaivan tutut.
Olen itse hieman kuvaamasi tapainen, mutta johtunee suurelti omasta luonteestani ja siita etta olen melko valikoiva ihmisten suhteen keihin tutustun ja vaikka perus kohtelias pyrin olemaan kaikille, en silti tule hyvin juttuun kuin harvojen ihmisten kanssa. Kaikista ei voi tykata, mutta sita ei tarvitse ilmaista. Niin javiela semmoisen luonnottoman 'seuranhaun' moni huomaa ja kokee oudoksi.

 

["öö"]

jaa siis sekö, että olen asian jo hyväksynyt?

Se on silleen jännä juttu ihmisten keskuudessa että ihmiset vaistoavat ja huomaavat tietynlaisen "liian yrittämisen, kiltteyden " jne...Räpistelijät jää sivuun. Mutta mulla on hyviä uutisia! Toivoa ei ole menetetty, vaan asioille voi, ja pitääkin tehdä jotain!

Kerroppas nyt luonteestasi

 

[pertsa ja kilu]

sulla on liian iso pää.

 

[a.p.]

Itseäni tämä ei nyt kamalasti haittaa. Osaan olla yksin ja olen ollut yksin PALJON. Se ei minua oikeastaan pelota, enkä koskaan ole ollut mikään tuppautuja. Olisi vain mukana, jos voisi tuntea että tulee hyväksytyksi porukassa sellaisena kuin on, vaikka ei sitten sen suurempia ystävyyssuhteita syntyisikään. Enemmän tätä taitaa haitata miestäni, kun hänen kauttaan tietysti elämään on tullut taas uusia ihmisiä, jotka taas jostain syystä eivät tunnu pitävän minusta. Hankalaahan se on, kun tottakai ystävät ovat taas miehelleni tärkeitä. Usein meillä onkin nykyään vapaa-ajan menot erikseen. En oikein jaksaisi enää väkisin yrittää, vaan mieluummin teen jotain jossa itse viihdyn ja annan miehen mennä omia menojaan.

 

[a.p.]

sulla on liian iso pää.

onneks ei liian pieni

 

["öö"]

Itseäni tämä ei nyt kamalasti haittaa. Osaan olla yksin ja olen ollut yksin PALJON. Se ei minua oikeastaan pelota, enkä koskaan ole ollut mikään tuppautuja. Olisi vain mukana, jos voisi tuntea että tulee hyväksytyksi porukassa sellaisena kuin on, vaikka ei sitten sen suurempia ystävyyssuhteita syntyisikään. Enemmän tätä taitaa haitata miestäni, kun hänen kauttaan tietysti elämään on tullut taas uusia ihmisiä, jotka taas jostain syystä eivät tunnu pitävän minusta. Hankalaahan se on, kun tottakai ystävät ovat taas miehelleni tärkeitä. Usein meillä onkin nykyään vapaa-ajan menot erikseen. En oikein jaksaisi enää väkisin yrittää, vaan mieluummin teen jotain jossa itse viihdyn ja annan miehen mennä omia menojaan.

Mutta muista että mitä teetkin; tee se pää pystyssä! Äläkä miellyttäen muita, tai muiden mielipiteiden mukaan!

 

[a.p.]

[QUOTE="öö";25848456][/B]

Mutta muista että mitä teetkin; tee se pää pystyssä! Äläkä miellyttäen muita, tai muiden mielipiteiden mukaan![/QUOTE]

Niin, tuohon olen yrittänyt päästä, mutta kyllähän ne toisten mielipiteet ja viestit jotenkin kuitenkin vaikuttaa. Kyllä siitä aina vähän paha mieli tulee, kun huomaa ettei taaskaan kelpaa. Mutta onneksi nyt kelpaan edes itselleni.

 

[Tätä tarkoitiin]

onneks ei liian pieni

jaa siis sekö, että olen asian jo hyväksynyt?

sulla on liian iso pää.

Tämä.

 

[a.p.]

Tämä.

Todella selvää...

 

[kuulostaa tutulta]

Kuulostaa ihan minulta jokin aika sitten. Voi olla, ettei sinusta ehkä useimmat pidä. Voi olla, että tuo ei ihan pidä paikkaansa, ettei sinusta yleensä pidetä. Oli miten oli, niin mitä sitten, vaikkei sinusta moni pitäisi? Sinä et voi sille mitään, ettei sinusta pidetä sellaisena kuin olet. Et tarvitse ympärillesi sellaisia ihmisiä, jotka eivät pidä sinusta omana itsenäsi. Tuo, että mietit asiaa ja sitten yrität olla jotain muuta, kuin olet, tekee sinusta oudon. Se paistaa "kaivolta kotia" jos esität jotain. Lopeta yrittämästä, rentoudu ja ole se mitä olet. Helpottaa elämää kummasti.

 

["öö"]

Niin, tuohon olen yrittänyt päästä, mutta kyllähän ne toisten mielipiteet ja viestit jotenkin kuitenkin vaikuttaa. Kyllä siitä aina vähän paha mieli tulee, kun huomaa ettei taaskaan kelpaa. Mutta onneksi nyt kelpaan edes itselleni.

Ei vaikuta, kun on siinä pisteessä että ei anna vaikuttaa Älä ole ihmisten käytösten - mielipiteiden uhri! Ja pääset kasvamaan niin että oikeasti muiden mielipiteillä oo vitunkaan väliä

 

["vieras"]

Tuo, että mietit asiaa ja sitten yrität olla jotain muuta, kuin olet, tekee sinusta oudon. Se paistaa "kaivolta kotia" jos esität jotain.

Näin. Ja ihmiset vaistoavat sen, että kaipaat heiltä "oikeanlaista palautetta" ja sellaisten seurassa tulee vaivautunut olo.

 

["vieras"]

Mistä sä aapee tiedät, että susta ei pidetä? sanooko ne?

Jos oot vaan yliherkkä?

 

[a.p.]

[QUOTE="vieras";25848517]Mistä sä aapee tiedät, että susta ei pidetä? sanooko ne?

Jos oot vaan yliherkkä?[/QUOTE]

No ei nyt suoraan kukaan ole sanonut, paitsi joskus teininä. Aikuiset nyt on hienovaraisia, mutta kyllä sen tuntee ja näkee. Ja kyllä mä senkin näen, jos joku taas "tykkää" minusta. Voin kyllä olla herkkäkin ja joskus tulkitsen väärin asioita. Mutta tuskin mä aina voin erehtyä. Kyllä sen näkee ilmeistä, eleistä, mulle ei puhuta, mun sanomisiin ei oikein tartuta tai vastataan vaan lyhyesti.

Mutta nuo asiat mitä olette kirjoittaneet, voihan se niinkin olla että minä olen jotenkin hankala muille ihmisille. Siis tahtomattani tai tietämättäni. Että lähetän jotain epätoivoisia viestejä, tai että näytän jotenkin teeskentelijältä. En tiedä, enkä ole sitä pystynyt tähän mennessä ratkaisemaan.

 

[murr]

oletko koskaan kysynyt keneltäkään, että onko asia oikeasti noin? tai peräti syytä siihen? jos susta oikeasti ei pidetä, niin ihmisillä varmaan on usein myös selitys olemassa.

mutta kyllähän se siltä vaikuttaa ,että jos kukaan ei tykkää, niin vika on mittalaitteissa. aina nyt kai kuitenkin joku tykkää, vaikka murisisit niille.

 

[a.p.]

oletko koskaan kysynyt keneltäkään, että onko asia oikeasti noin? tai peräti syytä siihen? jos susta oikeasti ei pidetä, niin ihmisillä varmaan on usein myös selitys olemassa.

mutta kyllähän se siltä vaikuttaa ,että jos kukaan ei tykkää, niin vika on mittalaitteissa. aina nyt kai kuitenkin joku tykkää, vaikka murisisit niille.

En ole kyllä kysynyt, enkä tiedä oikein keneltä tällaista voisi kysyä että saisi rehellisen vastauksen. Ehkä mieheltä, mutta voi olla että hänkin sanoisi vain jotain mitä luulee että minä haluaisinkin kuulla.

Mutta olenkohan minä sitten aina ollut teeskentelijä ja sellainen josta paistaa jotain jo kauas... muistan esim. parikin leiriä lapsuudessa, joilla jäin sitten lopulta jotenkin yksin. Yhdenkin leirin lopussa vaihdeltiin osoitteita ja lupailtiin kirjoitella. Mun osoitetta kukaan ei oikein tuntunut haluavan. Tuon tapaisia tulee mieleen vaikka kuinka paljon, jos vähän muistelen. Esim. päiväkerhosta, jolloin olin noin 4 v. Voiko lapsi osata teeskennellä?

 

["Joopanoo"]

No mulla on kyllä aivan sama tilanne ollut koko elinaikani. Ja tosiaan en välttämättä ole ehtinyt edes puhua, kun saan jo inhottavaa käyttäytymistä osakseni. Ilmeisesti ulkonäköni on jokseenkin ärsyttävä? Mene ja tiedä.

 

[HP]

Ehkä sä vaan pyörit hullujen ja kusipäiden kanssa tai sitten oot itse sellanen. Selvitä ite kumpaan kategoriaan kuulut.

Mustapa ei tykätä koskaan; olen hullu ja kusipää, hullujen ja kusipäiden seurassa =)

 

[La Paset]

Minun on taas huomautettava, että en koskaan lue muiden kommentteja, ennen omiani, syystä, etten halua vaikutteita niistä. Luen kyllä, omien pöpinöitteni jälkeen.
Huomaan, että olet luonteeltasi kaltaiseni. Herää kysymys, kun astut huoneeseen, onko ulkoinen olemuksesi kunnossa?
Ovatko hiuksesi hoidetut, kauniisti laitetut? Minun mieheni ihastui ensinäkemältä kauniisiin, paksuihin hiuksiini, jossa leikkaus oli kohdillaan.
Miten pukeudut? Vaatteiden ei tarvitse olla kalliita, kunhan ne ovat tyylikkäitä ja asiallisia.

 

[Tän kyllä huomasin]

Minun on taas huomautettava, että en koskaan lue muiden kommentteja, ennen omiani, syystä, etten halua vaikutteita niistä. Luen kyllä, omien pöpinöitteni jälkeen.
Huomaan, että olet luonteeltasi kaltaiseni. Herää kysymys, kun astut huoneeseen, onko ulkoinen olemuksesi kunnossa?
Ovatko hiuksesi hoidetut, kauniisti laitetut? Minun mieheni ihastui ensinäkemältä kauniisiin, paksuihin hiuksiini, jossa leikkaus oli kohdillaan.
Miten pukeudut? Vaatteiden ei tarvitse olla kalliita, kunhan ne ovat tyylikkäitä ja asiallisia.

Olis ehkä kannattanut!