Minusta ei enää ikinä tule onnellista... :'(

[Ahdistunut työtön kotiäiti]

Mun elämästä on tullut helvettiä. Ulkoisesti kaikki on kunnossa: on avomies, lapset ja omakotitalo. Mutta sisältä olen ihan rikki. Olen noidankehässä, josta en pääse ulos: työttömyys ja ylipaino ja rahaongelmat on kypsytelleet mulle hitaasti mutta varmasti masennuksen. Nyt se masennus on laukaissut mulle vielä jonkin paniikkihäiriön ja saan ihan hulluja ahdistuskohtauksia ihmisten ilmoilla, työhaastatteluissa ja lasten toilailujakin seuratessa. Äskenkin olin pyörtyä tuonne ulos, kun kaikki lapset karkasi salaa naapurin pihalle enkä tiennyt onko ne kunnossa. Vielä sittenkin kun ne oli taas kotona, oli vaikea hengittää ja rintaan sattui. Olin vihainen itselleni ja lapsille. Vihaan itsessäni sitä miten usein puhun lapsille ja tuntuu etten osaa kasvattaa lapsiani niin kuin haluaisin. Tämä kaikki taas masentaa... Näitä samoja ratoja mulla ajatukset tallaa päivästä toiseen nykyisin. Ahdistuskohtausten tullessa tuntuu ettei kuolema ole kaukana... En osaa enää iloita yhtään mistään elämässäni vaikka aihetta olisi. Tekisi mieli itkeä omaa surkeutta. Kadun monia päätöksiäni elämässäni... Haaveilen ihan erilaisesta elämästä...

 

[ap]

äkkiäpä putoaa... Osaisko joku auttaa mua? Neuvoa.. En osaa lähteä mihinkään apua kyselemään...

 

[ap]

No haistakaa tekin paska.

 

[veiras]

Mulla vähän sama juttu ton työttömyyden kanssa. kaikki hehkuttaa et nyt on työvoimapula tietyillä aloilla ja mulla molempien alojen tutkinnot ja ei töitä..Tsemppiä!

 

[vieras]

Älä nyt heti suutu.

Kyllä susta vielä joku päivä onnellinen tulee. Onko sulla mitään rentoutumispaikkaa tai -mahdollisuutta? Liikunta tms.?

 

[Mankell]

Varmasti monella on samantapaisia tuntemuksia, mutta masennuksessa ja paniikkihäiriössä tämä palsta ei vois sinua hirveästi auttaa. Puhu tKssa tai neuvolassa, tarvitset varmaan apua. :hug:

 

[veiras]

missä päin asustelet voitais vaihtaa kuulumisia jos likellä

 

[autan]

sen minkä tästä koneelta käsin pystyn, eli varaat heti lääkäriin ajan ja vaadit paniikkihäiriöön lääkitykset. sillä pääsee jo aika pitkälle, kunhan lääkkeet alkaa vaikuttamaan.

 

[vieras]

Mulla on vähän samanlaista välillä. Sitten taas tulee hyvä jakso, mutta saattaa muutama viikko mennä just tolleen. En itsekään tiedä mikä siihen auttaisi, välillä on vaan ihan maassa. Lapsien tähden jaksan.

 

[minä]

No haistakaa tekin paska.

Helpottiko?
Vaikeaa se on itse kullakin välillä,mutta pakko vaan jaksaa lasten takia eteenpäin.
Auttaisiko keskusteluapu esim psykologilla?

 

[Nainen]

Otappa AINAKIN kerran viikossa aikaa itsellesi. Mies hoitaa lapsia ja lähdet vaikka vain pitkälle rauhalliselle kävelylle, joka ei maksa mitään. Voit esim. ottaa yhteyttä terveyskeskukseen ja sitä kautta ohjaavat sinut jollekkin ammattiauttajalle, jotta masennus ja paniikkihäiriö saadaan hallintaan.
Rahahuolet on minullakin kovat, vaikkei ole edes omaa asuntoa! Tsemppiä kovasti ja tee jotain asialle..

 

[Istafra]

Tuota liikuntaa ehdottaisin minäkin siihen painonhallintaan. Tee pari kertaa viikossa kunnon lenkki YKSIN. Yleensä ne ikävimmät tunteet häviävät sinne lenkkipolun varrelle ja samalla fyysinen kunto nousee. Älä kerralla yritä parantaa KAIKKIA kokemiasi epäkohtia, vaan anna itsellesi aikaa.

 

[anniinnna]

minäkin olen työtön, 22-vuotias ja ihan väärään ammattiin aikoinaan valmistunut.
nyt olen yrittänyt etsiä töitä, mutta ei vaan tuota tulosta vaikka työkokemusta on sentään n. 2vuotta.... eri aloilta... minuakin masentaa ja vituttaa suorastaan tämä tilanne mutta en ole antanut sen lannistaa itseäni. Nyt luulen että vielä tälläviikolla soittavat uudesta paikasta. toivottavasti.


nyt sun pitäis tehdä niin, että jos on niin paha olo ettet tule toimeen kertakaikkiaan ilman apua, haet apua terveyskeskuksesta, ne lähettää sut sitte eteenpäin. tarpeenmukaan saat myös masennuslääkkeitä, ettei tarvi kärsiä.

Sitten otat itseäsi niskasta kiinni, alat hakemaan kunnolla töitä tai haet työvoimakoulutukseen työkkärissä!!! Mikä ala sit kiinnostaakin...
Töitä saa aina jos vaan oikeasti kunnolla yrittää ja soittaa vielä kaikki paikat läpi kun on laittanut hakemuksen.

Ja ylipainosta... netistä saa takuulla vinkkejä miten pudottaa painoa turvallisesti, mutta koitahan aluksi esim. lenkkeillä, ja touhuta lasten kanssa, siinähän se menee...
ja vaihda pullat ja muut rasvaiset välipalat kevyisiin, esim. hedelmät....?

 

[rauhoitutaan nyt aluksi.]

mites olis ensin lääkäriin jos sieltä saisi keskustelu apua ja ehkä jos todella tarvitset niin mietoa lääkitystä. Sen jälkeen kun alkaa olla pää vähän paremmassa jamassa niin hankkimaan joku työpaikka, aloita vaikka osa-aikasena, kaupan kassa, siivooja tms. Niin sitten alkaa se elämä helpottua kun tulee vähän enemmän rahaa.

 

[Silmukka-]

Onko sinulla ystäviä?

 

[Vieras]

Mulla samanlaisia tunteita. Käyn nykyään psykologilla ja saan muutenkin apua. Hanki sinäkin.
Vituttaa vaan kun mä opin jo elämään näiden paniikkokohtausten kanssa ja hallitsemaan ne mutta nyt taas kotona olleessa ne on palanneet.

 

[vieras]

Joo, tosiahdistuksessa tää palsta ei ole paras paikka saada vertaistukea, on huomattu Mutta jos yhtään helpottaa niin et ole ainut. Mullakaan ei ole koulutuksesta huolimatta töitä. Vuoden verran olen etsinyt ja pitäis muuttaa toiselle puolen maata, että sais edes pätkän.

Ekana ehdotan kanssa lääkitystä paniikkihäiriöön, sellanen on olemassa. Sit toisekseen, älä suunnittele etukäteen liian tarkkaan tulevaa!