Minunko moka...

[Senni Tonnika]

yli kuukausi sitten kysyin mieheltä, et sopiiko, et sinä ja sinä viikonloppuna pikkusisko tulee meille, jotta saadaan aloitettua vanhojentanssipukua. Sopii, sanoi mies. Useampana iltana juteltiin ja aina sanoin, et sit silloin ku pikkusisko tulee ym. ym., eli mies oli hyvin tietoinen viikonlopusta jolloin sisko tulee. Sinä iltana ku sisko oli tulossa mies mienas viiä miun auton, ni sanoin, et ei onnistu ku pitää sisko hakea asemalta. "ai tänäänkö se on tulossa? Oisit voinu vähän aiemmin sanoa!"

Pari viikkoa sitten puhuttiin, et käyn 5 kertaa ratsastamassa ku sain lahjakortin. Ainoat tunnit joille voisin mennä ois to- ja pe-iltoina. Miehellä Krav Maga to-iltaisin, joten ainut päivä jolloin pääsisin ois perjantai. Noh..mies oli sit sopinu seuraaville perjantaille iltatöitä, ja kun kysyin, et mites miun ratsastus, ni ei kuulemma ollu muistanu koko asiaa.

Eilen illalla kerroin, et pennut rupes syntymään ja kerroin ekan pennun syntytarinan, ku oli hieman mutkikas ja mies kyselikin asiasta ja, et monta on jo syntyny ym. Puolen tunnin päästä kysyi, et jokos se kasvattaja on viestiny, et onko pentuja syntyny. Ärähin, et eikö hitto kuuntele ku vielä itse kyselee asiasta. Sanoi vaan, et mie oisin muka siskolleni asiasta puhunu tai tänne palstalle, mutten hänelle.

Tänä aamuna lähdin alakertaan ja mies jäi heräilemään pojun kanssa. Näytin vaatenipun ja sanoin miehelle, et laita nää pojulle sit päälle. Alas tulivat, ni poju oli boksereissaan. Kysyin, et miksei laittanut niitä vaatteita, ni ei kuulemma tienny, et mitä piti laittaa. Sanoin kertoteeni ja näyttäneeni, ni mie kuulemma muistan väärin.

Ja sit asia kääntyi niin, et noi kaikki edellisetkin asiat on menny niin, et mie oon miettiny, et pitäis miehelle sanoa noista, mut en sit oo muistanutkaan ja nyt sit muka muistan kertoneeni, vaikken oikeesti ole, sillä hän ei ole kuullut mitään.

Juuh Kuulemma puhun niin paljon, ettei hän aina jaksa kuunnella ja mie en muista, et mitä oon ja mitä en oo kertonu...pitää vissiin olla pari päivää ihan hiljaa ja katsoa, et mitä tapahtuu...

 

[chef]

Meilläkin on vähän tuontyylistä...noihin aikatauluongelmiin auttaa yhteinen seinäkalenteri, muihin en ole vielä keksinyt toimivaa apukeinoa :saint:

 

[Pamppelsson]

Mulla menis niin hermo tollaseen.

 

[Senni Tonnika]

Meilläkin on vähän tuontyylistä...noihin aikatauluongelmiin auttaa yhteinen seinäkalenteri, muihin en ole vielä keksinyt toimivaa apukeinoa :saint:

Meillä on kalenteri ja sinne aina kirjoittelen, mut mies ei sitä muista ikinä selailla

 

[chef]

Meilläkin on vähän tuontyylistä...noihin aikatauluongelmiin auttaa yhteinen seinäkalenteri, muihin en ole vielä keksinyt toimivaa apukeinoa :saint:

Meillä on kalenteri ja sinne aina kirjoittelen, mut mies ei sitä muista ikinä selailla

Tää on kyllä jo aika paha

 

[Senni Tonnika]

Mulla menis niin hermo tollaseen.

Tää on nyt ihan suht uus juttu..viimesen parin viikon aikana ilmaantunu ja tänä aamuna käytiinkin vika jupakka asian suhteen ku tuli nuo pojun vaatejutut...

 

[Minerva McGarmiwa]

Juuh niin tuttuu. Pitäis aina vetää joku viidakkorumpu esiin ja takoo sitä vartti et mies tietää et nyt olis syytä kuunnella :headwall:
Pk:n vanhempain illasta olis esim lappu jääkaapin oves, luki kalenterissa seinällä ja sanoin ajan ja silti mies muisti alkamisajan väärin. No mä ehdin just ja just paikalle.

 

[Pamppelsson]

Mulla menis niin hermo tollaseen.

Tää on nyt ihan suht uus juttu..viimesen parin viikon aikana ilmaantunu ja tänä aamuna käytiinkin vika jupakka asian suhteen ku tuli nuo pojun vaatejutut...

Ok, no sitten
Onko miehellä töissä stressiä tms joka vie kaiken keskittymisen?

 

[emma]

Onkohan miehes ihan terve?

 

[Senni Tonnika]

Onkohan miehes ihan terve?

jaa-a...kyl se tuos yks ilta ku noista asioista puhuin, ni epäili, et sillä vois olla päässä jotain vikaa...tai sit se vaan johtuu siitä, et mie puhun niin helevetin paljon päivittäin ja kaikkien kanssa, ni en kuulemma voi mitenkään muistaa, et kelle oon mitäkin puhunu..

 

[Heavyfreak]

Juuh niin tuttuu. Pitäis aina vetää joku viidakkorumpu esiin ja takoo sitä vartti et mies tietää et nyt olis syytä kuunnella :headwall:
Pk:n vanhempain illasta olis esim lappu jääkaapin oves, luki kalenterissa seinällä ja sanoin ajan ja silti mies muisti alkamisajan väärin. No mä ehdin just ja just paikalle.

Samalta se tuntuu välillä tääläki, tuntuu et eka täytyy posauttaa äijää pesismailalla ohtaan että tajua kiinnittää huomionsa..

Mut joo, se on harvapäinen äijä ja aina paljo asioita vaiheessa.

 

[toinen]

Meilläkin on vähän tuontyylistä...noihin aikatauluongelmiin auttaa yhteinen seinäkalenteri, muihin en ole vielä keksinyt toimivaa apukeinoa :saint:

Meillä on kalenteri ja sinne aina kirjoittelen, mut mies ei sitä muista ikinä selailla

Mä pistän vielä paremmaksi. Mun mies ei JAKSA kuulemma katsella sieltä kalenterista. Eli kaikki suunnitelmat menee meillä aina uusiksi ja joka toinen päivä laitan miehelle viestiä töihin et muista hakea lapsi hoidosta yms koska mies ei vaan JAKSA katsella sitä kalenteria.

 

[mie]

Jotenki kuulostaa kauheen tutulta. Varsinki ne jutut mitkä oot sattunu illalla kertoon ennen nukahtamsista tuuppaa unohtuu melkeen aina.

 

[vieras]

Onkohan miehes ihan terve?

Sama mulla tuli mieleen, dementia alzheimer tms voi tulla nuorellekin. Noista 1 tai 2 erillistä olis vielä normaalia mutta KAIKKI ei oikein kuulosta hyvälle.

Tai sitten miehen mielestä sun asiat ei ole niin tärkeitä että vaivautuisi ajattelemaan.

 

[vieras]

Meilläkin on vähän tuontyylistä...noihin aikatauluongelmiin auttaa yhteinen seinäkalenteri, muihin en ole vielä keksinyt toimivaa apukeinoa :saint:

Meillä on kalenteri ja sinne aina kirjoittelen, mut mies ei sitä muista ikinä selailla

Pistä miehen kännykän kalenteriin ja sinne aina sopivasti vielä hälytyksiäkin =)

 

[Wide]

Kai mies osaa vaatteet lapselle pukea vaikka niitä ei olisi esillä edes..
Mä puhun(kuulemma) kans paljon ja mies ei aina kyllä muista kaikkea.
Voin myöntää että on ärsyttävää!

 

[vieras]

Meillä mies on knas kiireinen ja ON paljon asioista joita sen on pakko muistaa, mun jutut jää vähemmälle. Mutta mä olen myös ilmoittanut että jos sopii päällekkäisyyksiä niin menee itse / hoitaa itse/ ottaa lapset mukaan koska minä kirjoitan omat menoni omaan työkalenteriin, omaan käsilaukkukalenteriin, yhteiseen keittiökalenteriin JA hänen kalenteriinsa. Jos se ei riitä niin voivoi, en ala joka asiaa soittamaan ennen h-hetkeä paitsi ne 3 tositärkeää vuodessa.

 

[Senni Tonnika]

Kyl se muista koiramme leikkauspäivän (toissapäivä ), mut ei sitä, et miulla oli se sekä seuraava päivä kesälomaa. Luuli, et oon normisti töissä.

Täytyy vissii passittaa se lääkäriin kohta, jollei muutosta tuu. KOkeilen kyl ensin tuota parin päivän hiljaisuutta ja kirjoittelen vaan tärkeät asia kalenteriin, ni katsokoon sieltä..

 

[IhanaValo]

:hug: Voi kun kuulostaa tutulta...Mie saan olla repimässä pelihousujani aina ku mies on niin hajamielinen, tai sitten sitä ei kiinnosta/ei jaksa kuunnella :/
Ja mie kun tarvitsisin sitä olemaan miun apumuisti, kun oma pääkin on niin hatara... |O

 

[Saraldo]

Meillä on ihan sama juttu! Vaikka mä sanoisin jostain asiasta sata kertaa, niin kun asia tulee ajankohtaiseksi, en ole kuulemma koskaan asiasta maininnutkaan :headwall: . Meillä on myös seinäkalenteri, johon kirjoittelen tapahtumia, mutta ei hän kuulemma aina muista sitä katsoa. Ja mä olen nimenomaan painottanut, että jos se kerran lukee kalenterissa, niin turha vinkua, etten ole muka mitään sanonut.

 

[Senni Tonnika]

Meillä on ihan sama juttu! Vaikka mä sanoisin jostain asiasta sata kertaa, niin kun asia tulee ajankohtaiseksi, en ole kuulemma koskaan asiasta maininnutkaan :headwall: . Meillä on myös seinäkalenteri, johon kirjoittelen tapahtumia, mutta ei hän kuulemma aina muista sitä katsoa. Ja mä olen nimenomaan painottanut, että jos se kerran lukee kalenterissa, niin turha vinkua, etten ole muka mitään sanonut.

=) Hyvä etten oo ainut! =) Tai siis hyvä ja hyvä...pahahan tuo on, et nuo miesten retaleet ei meitä vaimoja jaksa kuunnella...

 

[sama]

Täällä on kans hajamielinen mies.
Usein kyllä paljastuu kans että on niin uppoutunut omiin juttuihinsa ettei ole kuunnellut yhtään mitään mitä olen sanonut.
Niinpä olen aina alkanut varmistamaan asiat niin että hänen pitää toistaa mitä olen hänelle juuri sanonut jos on joku merkityksellinnen asia
Ärsyttävää se kyllä on ja saa mies usein sitten kuullakin siitä.
Toisaalta, itsellä on vähän samoja oireita jos on työssä kiirettä ja stressi, eli menee muisti kapasiteeti sitten yli eikä pysyt enempää pyörittämään tuolla päässään.

 

[pelottava pontso]

Joku aika sit oltiin johokii lähössä, perillä ei oo lähellä automaattia, ja rahaa piti saaha mukaan.
Kotona sanoin ukolle että pitää käydä sit automaatilla. Joo.
Autoon kun mentiin, sanoin taas et käydään sit sit automaatilla. Joo joo.
Matkaa oli vielä n. 100m automaatille kun sanoin taas et siihe automaatille sit. Joo joo joo.

Ukko ajo ohi. Ei pysähtyny automaatille. En v*ttuillessani enää sanonu mitään, olinhan viimesen 15 minutin aikana sanonu 3 kertaa.

Päästiin perille ja miä sit pokkana jäin autoon istumaan. Ukko siin tiuskii et: no et sie nyt sit tuukkaa kun tänne asti piti tulla?
-Joo no kun ei oo sitä rahaa niin mitä sinne menee, kun sisällekään ei pääse.
Siitäkös ukko riemastu,
-Miks hitossa et voinu sanoa et pitää käydä automaatilla |O
-Niin joo en sanonukkaa kotona enkä autossa, enkä ees vähän ennen automaattia etkä siäkää vastannu joka kerta että joo joo.

Tultiin kotiin. Lähin sit kävellen lasten kanssa automaatille ja menin muksujen kanssa jätskille, kun ei sit mentykkää sinne mihin meinattiin!

 

[Timppa]

Juuh Kuulemma puhun niin paljon, ettei hän aina jaksa kuunnella ja mie en muista, et mitä oon ja mitä en oo kertonu...pitää vissiin olla pari päivää ihan hiljaa ja katsoa, et mitä tapahtuu...

Tämä on ihan yleinen vika naisissa. Mutta aika moni mies sen antaa anteeksi jos nainen näin nätisti asian myöntää ja pyytää vielä anteeksi.

 

[Saraldo]

Joku aika sit oltiin johokii lähössä, perillä ei oo lähellä automaattia, ja rahaa piti saaha mukaan.
Kotona sanoin ukolle että pitää käydä sit automaatilla. Joo.
Autoon kun mentiin, sanoin taas et käydään sit sit automaatilla. Joo joo.
Matkaa oli vielä n. 100m automaatille kun sanoin taas et siihe automaatille sit. Joo joo joo.

Ukko ajo ohi. Ei pysähtyny automaatille. En v*ttuillessani enää sanonu mitään, olinhan viimesen 15 minutin aikana sanonu 3 kertaa.

Päästiin perille ja miä sit pokkana jäin autoon istumaan. Ukko siin tiuskii et: no et sie nyt sit tuukkaa kun tänne asti piti tulla?
-Joo no kun ei oo sitä rahaa niin mitä sinne menee, kun sisällekään ei pääse.
Siitäkös ukko riemastu,
-Miks hitossa et voinu sanoa et pitää käydä automaatilla |O
-Niin joo en sanonukkaa kotona enkä autossa, enkä ees vähän ennen automaattia etkä siäkää vastannu joka kerta että joo joo.

Tultiin kotiin. Lähin sit kävellen lasten kanssa automaatille ja menin muksujen kanssa jätskille, kun ei sit mentykkää sinne mihin meinattiin!

Just tuollaista se meilläkin on. Ja sitten jos mies jostain syystä muistaakin kääntyä sinne automaatille, niin sitten alkaa se "onko pakko jankata samaa koko ajan, kyllä mä sinne muistan kääntyä". Hmm... miksköhän jankkaan samaa...