Minua piinataan

Erosin miehestäni. En kestä hajoittavaa riitelyä, en sitä että vahingossa loukkaan häntä ja hän antaa loukkauksia kymmenen kertaa pahempana takaisin vaikka yritän selittää etten tarkoita, en kestä pienistä asioista syntyviä isoja ongelmia jotka väsyttävät henkisesti niin pahasti että riidat ovat vain itkua ja ajattelua siitä olisiko parempi olla yksin, en kestä huutamista jota olen pienestä tytöstä asti pelännyt niin että tärisen. Haluan suhteen jossa riitely on aivan toisenlaista, jossa kumpikin ovat tasapainoisia.
Päädyin eroon, sanoin että en näe muuta vaihtoehtoa. Sain mieheltä itsemurha viestejä, sanoi tappavansa itsensä ja kertoo viiltäneen jo toiseen ranteen auki. Aamulla herättyäni olin saanut 150 viestiä, joista puolet oli syyttelyä, puolet sitä kuinka hän ei jaksa ja haluaa pois tästä maailmasta. On itkenyt kuulemma koko yön ja koittanut kymmenen minuutin välein soittaa puhelimeeni joka on öisin kiinni.
Itse haluaisin antaa olla, sopia ettemme ole enään ja erota surullisina mutta sovussa, niin sovussa ettei toista häiritä tai ahdisteta. Tiedän että mies on tulossa tänne raivoamaan kun pääsee tai itkemään perääni. pelkään todella että hän tekee itselleen jotain mutta jos ilmoitan hänen vanhemmilleen hän soittaa minulle uhkauspuhelun ja raivoaa joka pelottaa minua. Olen aivan hädissäni tälläkin hetkellä, joka kerta kun puhelimeen tulee viesti mahaani sattuu ja sydän rupeaa hakkaamaan, minua pelottaa.

Mitä ihmettä mä teen? :'(

 

Otan osaa,piina voi jatkua vuosikausia niinkuin minulla.

 

clivia: oikeasti? tämähän on henkistä väkivaltaa. olo on ihan kamala. eihän näin voi tehdä toiselle. ei se ole enään normaalia jatkaa piinaamista vuosikausia??!

 

en halua enään kuulla kuinka hän tappaa itsensä ja miten hän tappaa.. ja pelkään että hän tulee tänne raivoamaan.. tai itkemään perääni. mielessäni pyörii ihan sairaita ajatuksia jopa siitä että hän ei kestä menettämistäni tai sitä että joskus olen jonkun toisen kanssa, hän mustasukkaisuutensa/omistushalunsa takia tulee ja tekee minulle jotain. Saatan ylireagoida mutta pelottaa ihan oikeasti... ja etenkin se että hän tappaa itsensä ja mun elämä on silloin pilalla
Missä vaiheessa tollanen piinaaminen ei oo enään normaalia? jos se jatkuu yli kuukauden onko syytä tehdä asialle jotain ja ainakin todeta että terve mies ei ole kyseessä?

 

narsisti siellä hajoaa, kun prinsessa valtakuntineen on häipynyt.

 

Jos teillä ei ole lapsia, niin laita tiedot salaiseksi(postissa ja maistraatissa)ja muuta. Siis jos ei ensijärkytyksen jälkeen ex-miehesi jätä sua rauhaan.
Jos lapsia niin sit toi onkin jo vaikeempi homma.

 

Älä vaan anna sen takia periksi että se syyllistää sut tolla uhkailulla. Sä et ole vastuussa siitä, aikuisesta ihmistä. Rankkaa toi on, tiedän kokemuksesta mutta helpottaa ajan mittaan.

 

ei ole lapsia onneksi.. olemme kovin nuoria vielä. (täysi-ikäisiä mutta nuoria)

 

en halua enään kuulla kuinka hän tappaa itsensä ja miten hän tappaa.. ja pelkään että hän tulee tänne raivoamaan.. tai itkemään perääni. mielessäni pyörii ihan sairaita ajatuksia jopa siitä että hän ei kestä menettämistäni tai sitä että joskus olen jonkun toisen kanssa, hän mustasukkaisuutensa/omistushalunsa takia tulee ja tekee minulle jotain. Saatan ylireagoida mutta pelottaa ihan oikeasti... ja etenkin se että hän tappaa itsensä ja mun elämä on silloin pilalla
Missä vaiheessa tollanen piinaaminen ei oo enään normaalia? jos se jatkuu yli kuukauden onko syytä tehdä asialle jotain ja ainakin todeta että terve mies ei ole kyseessä?

Sairashan tuo on.Mun erosta on 7 vuotta ja hullummaksi menee.

 

Sinä olet 18v, poika 20v.. Nuoruuden kipuiluja. Ilmoita vanhemmille ja anna olla. Näitä tulee ja menee.

 

en halua enään kuulla kuinka hän tappaa itsensä ja miten hän tappaa.. ja pelkään että hän tulee tänne raivoamaan.. tai itkemään perääni. mielessäni pyörii ihan sairaita ajatuksia jopa siitä että hän ei kestä menettämistäni tai sitä että joskus olen jonkun toisen kanssa, hän mustasukkaisuutensa/omistushalunsa takia tulee ja tekee minulle jotain. Saatan ylireagoida mutta pelottaa ihan oikeasti... ja etenkin se että hän tappaa itsensä ja mun elämä on silloin pilalla
Missä vaiheessa tollanen piinaaminen ei oo enään normaalia? jos se jatkuu yli kuukauden onko syytä tehdä asialle jotain ja ainakin todeta että terve mies ei ole kyseessä?

Sinun ei missään nimessä tarvitse sietää tuollaista. Voit aivan hyvin sanoa sen ex-miehellesi ja vaihtaa vaikka numeroa, jos viestit eivät lopu. Vaikka et olekaan vastuussa aikuisen ihmisen tekemisistä, niin ehkä voisit kuitenkin ottaa yhteyttä johonkin hänen kaveriinsa (tai vaikka niihin vanhempiin) ja pyytää tätä vaikka käymään ex-miehesi luona kylässä tsekkaamassa, että hän on kunnossa. Pääasia on se, että ex-miehesi on ymmärrettävä, että eropäätöksesi on peruuttamaton ja hänen on sitä kunnioitettava.

Itse en sietäisi tuollaista hetkeäkään ja olisin yhteydessä tarvittaessa vaikka viranomaisiin, jos ei viesti- ja puheluterrori loppuisi. Kyse ei ole siitä, että sinun pitäisi vihata ihmistä, jonka kanssa on yhteistä historiaa yms., vaan siitä, että tilanne ei saa jäädä ikään kuin roikkumaan avoimeksi. On miehen itsensäkin kannalta sitä parempi, mitä pikemmin hän tiedostaa eron olevan todellisuutta. Toipuminen voi alkaa vasta tämän jälkeen.

Voimia sinulle ja uskallusta ajatella myös itseäsi!

 

Lähestymiskielto ja säästä viestit. Itsarilla tuo vain uhkailee ja koukuttaa sinua, älä avaa ovea tai vastaa puheluihin ja viesteihin. Soita poliisit tarvittaessa.

Toisaalta voisit eksälle soittaa apua kun itsarilla uhkaa ja kerro sen vanhemmille.

 

ihan kamala olo.. tekis mieli olla toisen kanssa kun se rakastaa mua noin paljon..

 

on niin kamalaa kun mies itkee ja soittelee ja on aivan kamalassa kunnossa. Sillä ei todellisuudessa ole ketään. Hänen äitinsä tuki oli tämä :"Tälläistä sattuu, koita miehistyä äläkä ole nolo!"
ajatelkaa 4 vuoden jälkeen "tälläistä sattuu, koita miehistyä äläkä ole nolo" tuntuu tosi pahalta. Mies kysyi että saahan soittaa illalla kun tarvtisee tukea eikä sitä muualta saa..

mulla on niin paha olla

 

Voi sua neitihöpö..

 

Tajusin todella että suhteemme ei toimi.. minä toimin väärin - hän toimii väärin... = riidat paisuvat ongelmiksi ja kumpikin kärsivät.. en näe enään tietä ulos kun niin monta kertaa on yritetty, olen monta kertaa yrittänyt muuttaa toimintamalleja mutten kykene. ja nyt tuli nämä miehen itsemurha uhkaukset ja väite että toinen ranne on jo auki.. pelkään todella että hän tappaa itsensä..
en voisi tuollaisten puheiden jälkeen seurustella normaalisti miettisin että onko mies todella itsetuhoinen ja noin helposti hajoava tai tasapainoinen.

 

ihan kamalaa kun pelkää että tulee vastaan joku huonompi mies eikä kannata päästää tätä menemään :'(

 

elämä on kurjaa.. ja varsinkin pilalla jos hän tappaa itsensä :'(

 

Mulla on ex joka yhdessä ollessa hallitsi mua itsemurha-uhkauksillaan. Kun lopulta sain erottua jatkoi hän reilun 5 vuotta pommitusta. Ne oli juuri öisiä soittoja ja viestejä "mä tapan itteni, mä rakastan sua, mulla ei ole elämää ilman sua, kerro mun äidille että mä rakastan sitä eikä tää on sen vika..." jossain vaiheessa mulla paloi hermot ja sanoin et ihan vapaasti vaan mutta voisitko tehdä sen hiljaa kun mä oon menossa aamulla töihin.

Kun aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa tilanne paheni: mielettömiä rakkauskirjeitä (esim 10 A4:sta molemmin puolin täynnä) rupesi tippumaan postiluukusta (parin ekan kirjeen jälkeen lakkasin avaamasta kuoria, edes ensimmäistä kirjettä en lukenut edes puoliksi), ex kävi kyttäilemässä nykyisen miehen pihassa, uhkasi tehdä vahinkoa miehen koneille (mies maanviljelijä), uhkasi hakkaavansa miehen, lähetteli miehelle viestejä joissa käski jättää minut rauhaan.... Tässä vaiheessa jätin (jätimme) miehen täysin huomioitta ja n puolen vuoden kuluttua hän jätti meidät rauhaan löydettyään "uuden rakkauden"

Laita y-viesti jos haluat keskustella enemmän.

 

Anna Marina.. voivoi,, toivottavasti mulla ei oo tollanen kohtelu..
Olin tosiaan saanut yli 100 viestiä aamulla. yksi pisti erityisesti silmiin :"oot hyvä tappamaan ihmisiä"
ei huh huh

 

eikai ihminen voi olla tasapainossa kun puhuu tollasia? vai onko tosiaan sitten 20 vuotias vielä niin epäkypsä ettei ymmärrä..? ja saattaa vielä kasvaa?

 

Kuule, ihan oikeesti: joo, jamppahan on nuori, mutta toisaalta selkeesti läheisriippuvainen ja kaikki ei ole kotona. Saattaapi olla jotain psykoosin tms. poikasta puhkeamassa hänellä?

Puhalla vaan peli reippaasti poikki ja jatka elämääsi. Ei missää nimessä kannata ainakaan ottaa tätä "hullua" takaisin nurkiin riehumaan ja tekemään siun elämästä yhtä myrskynsilmää. Usko, elämä on liian lyhyt siihen!

Teet kuten täällä onkin jo neuvottu eli yhteystiedot salaiseksi ja ilmoitus tarvittaessa poliisille. Jonkin nootin voit tietty laittaa aluksi ton jampan vanhemmille, mutta se sitten siitä jutusta.

Älä tuhlaa elämääsi jonkun toisen kasvun odotteluun, ei ihmiset perusluonteeltaan mihinkään muutu, jos eivät sitten ihan oikeesti hae ammattiapua ja silloinkin sen tasapainon saavuttamiseen menee hyvässäkin tapauksessä vuosia. Tällä kaverilla on joo, traumaa varmaan trauman päälle, mutta kelläpä ei olis? Ei niitä läheisten niskaan voi kaataa, se vaan ruokki narsistin kuvaa itsestään maailmannapana.

Jatka elämää eteen, ei taakse päin! :hug:

 

Linnea75: kiitos tuesta :hug:

haluaisi kovasti pistää iän piikkiin tämän mutta toisaalta sitten taas...

 

Nou hätä. Tilanne parempi. Juteltiin ja sanoin että en halua enään tuollaisia viestejä. hän uskoi ja jätti mut rauhaan. fiksu mies

 

Asiasta toiseen, koskiko tämä kenties sinua

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1433607