Minua aikoinaan varoiteltiin perhepedistä ja nukuttamisesta,vaan kuinka kävikään...

[useamman äiti]

Ensin sanottiin älä anna nukkua perhepedissä. Ei ikinä opi omaan. Kaikki oppi omaan n.2,5v..
Sanottiin älä nukuta lasta. Ei ikinä opi nukahtamaan yksin. 5-6 v:nä kaikille riittänyt iltapusu ja hyvän yön toivotus..
Jokainen lapsi on oppinut, kun ovat olleet valmiita

 

[vicy]

Sama kokemus mulla. En ymmärrä kuka noita harhakäsityksiä oikein levittää, koska tuskin kukaan kouluikäinen nukkuu enää vanhempien välissä tai tarvii syliä nukahtamiseen...

 

["vieras"]

Aivan samaa mieltä, myös vielä imetyksen lopettamisen, tutin ja pottailunkin suhteen. Kaikki omana aikanaan, omalla painollaan.

 

[.....]

Kivat sulle, meillä nukkuu 4v vieläkin välissä, eikä tietoakaan että voisi jättää yksin. Huutaa ja tulee viereen vaikka keskellä yötä kun huomaa olevansa omassa sängyssään. Että eipä ne varoittelijat varmaan ihan väärässäkään ole.. kaikkien kohdalla.

 

[tohtori turhake]

Näin on.
Moni tuhlaa parhaimman vauva-ajan ja pikkulapsuuden stressaamalla moisista ja kiusaamalla lapsiaan.

 

["vieras"]

Mutta kun se lapsen pitäiskin olla heti-valmis paketti, joka toimii kuin ajatus...

 

[luulenpa että]

Sama kokemus mulla. En ymmärrä kuka noita harhakäsityksiä oikein levittää, koska tuskin kukaan kouluikäinen nukkuu enää vanhempien välissä tai tarvii syliä nukahtamiseen...

Varmasti jotkut kouluikäiset nukkuu vielä vanhempien vieressä.

 

[???]

Sama kokemus mulla. En ymmärrä kuka noita harhakäsityksiä oikein levittää, koska tuskin kukaan kouluikäinen nukkuu enää vanhempien välissä tai tarvii syliä nukahtamiseen...

Voi kuule kyllä nukkuu. Itse nukuin vielä kouluikäisenä äidin kanssa ja mieheni pikkusisko nukkui 8 vuotiaaksi vanhempien välissä yönsä.

 

[hyvä muisto]

Voi kuule kyllä nukkuu. Itse nukuin vielä kouluikäisenä äidin kanssa ja mieheni pikkusisko nukkui 8 vuotiaaksi vanhempien välissä yönsä.

Niin minäkin nukuin. Ihanan turvallista oli.

 

[lapset on erilaisia]

Näin on.
Moni tuhlaa parhaimman vauva-ajan ja pikkulapsuuden stressaamalla moisista ja kiusaamalla lapsiaan.

No justiinsa niin. Olen nyt kiusannut siis kuopustamme, joka on alunperin nukkunut pinnasängyssä kun on sinne ihan suosiolla jäänyt. Ei pelännyt 1,5 vuotiaanakaan pimeää makuuhuonetta, omaa sänkyä eikä yötä, eikä nukkumaanmenoa. Toisin kuin esikoisemme, joka vielä 4 vuotiaana kammoaa käydä nukkumaan ja heräilee öisin, pelkää pimeää ja yksin nukkumista. Kyllä mä koen kuitenkin onnistuneeni kuopuksen kohdalla paremmin tässä asiassa.

 

["vieras"]

Mullakin nukkuu 4-vuotias vieressä, eikä mulla ole sitä kiire siitä omaan sänkyyn siirrättää. Kaksi vanhempaakin ovat nukkuneet vieressä niin pitkään kuin ovat halunneet, mutta siirtyneet sitten itsekseen omaan sänkyyn.