Minkälaiseksi kuvittelisit elämäntilanteeni menneisyyteni perusteella?

[N87]

Kiinnostaisi tietää millaiseksi ajattelette minun nykyisen elämäntilanteeni lapsuuteni, nuoruutenii ja kasvatukseni perusteella.

-2 vanhempaa sisarusta, iltatähti
- Vuotiaasta asti päiväkodissa, sitä ennen äiskän kanssa töissä
- Sain olla kotona ensimmäisestä luokasta asti yksin välillä pitkiäkin aikoja, esim äiti lähti 8 töihin ja minä kouluun kymmeneksi, tai tulin koulusta kotiin 12 ja äiti klo 17.
-Ei viikkorahaa, ei palkkiota kotitöistä, ei pakkoa tehdä kotitöitä. Rahaa sai pyydettäessä ja selitettäessä miksi.
-Isin pikku prinsessa, isä paljon töissä muualla ja siksi helposti manipuloitavissa.
-Nukkumaanmenoaika ala-asteella klo 20-21, yläasteella klo 22. Arkisin, viikonloppuisin sai valvoa yläasteella niin pitkään kuin huvitti.
- Ei kotiintuloaikoja, vanhempien tiedettävä mihin mennään ja kenen kanssa, taksirahaa sai, jos tiedossa oli esim. kotibileet tai festarit naapurikaupungissa.
-Ei saanut juoda tai polttaa, mutta vaikka mitä tapahtuisi, kotiin oli tultava
-Ei tarvinnut mennä kesätöihin, halutessaan sai auttaa vanhempia firman asioissa ja auton käyttöoikeutta vastaan mielellään ajella enemmänkin asioilla.


Minkälaiseksi siis voisit kuvitella elämäntilanteeni ja luonteeni nyt, 22-vuotiaana?

 

[hmm]

no musta noi kaikki sun kuvailut sopii niin sataan erilaiseen ihmiseen ts. ovat aika normeja, että niiden perusteella vaikea veikata.

 

[joku]

no eipä toi sun lapsuus nyt niin kummoselta/erikoiselta vaikuta, et nyt jotenkin sen erikoisempi olisit...mun mielestä...

 

[4n äiti]

veikkaan, että ensimmäiset kunnon vaikeudet elämässäni tulevat olemaan kovia. koska olet aivan pumpulissa kasvanut tuon kuvauksen perusteella. valmiuksia kriisitilanteisiin siis tuskin on. mutta elämä kyllä koulii. ja aseta kunnon tavoitteet, vaikka olet jo paljon saanutkin.

 

[ap]

Niin no, tässä on pointtina se, että omia vanhemmuuden ratkaisuja perustellaan siten että lapsesta tulee tietynlainen kun kasvatetaan tietyllä tavalla.
Esim. aikainen päiväkotiinvienti -> häiriintyneet kiintymyssuhteet / kyky sosiaaliseen kanssakäymiseen,
ei pidä tehdä töitä rahan eteen ->heikko käsitys rahan arvosta yms...

 

[hmm]

Niin no, tässä on pointtina se, että omia vanhemmuuden ratkaisuja perustellaan siten että lapsesta tulee tietynlainen kun kasvatetaan tietyllä tavalla.
Esim. aikainen päiväkotiinvienti -> häiriintyneet kiintymyssuhteet / kyky sosiaaliseen kanssakäymiseen,
ei pidä tehdä töitä rahan eteen ->heikko käsitys rahan arvosta yms...

ok. no miten sä analysoisit sun kiintymyssuhteita, kykenetkö sä näkemään käytöksesi kovinkin objektiivisesti?

 

[hmm]

Niin no, tässä on pointtina se, että omia vanhemmuuden ratkaisuja perustellaan siten että lapsesta tulee tietynlainen kun kasvatetaan tietyllä tavalla.
Esim. aikainen päiväkotiinvienti -> häiriintyneet kiintymyssuhteet / kyky sosiaaliseen kanssakäymiseen,
ei pidä tehdä töitä rahan eteen ->heikko käsitys rahan arvosta yms...

ok. no miten sä analysoisit sun kiintymyssuhteita, kykenetkö sä näkemään käytöksesi kovinkin objektiivisesti?

höh, no ei väkisin.

mikä tässä oli nyt ap pointti?

 

[musta]

Musta kuullostaa ihan siltä et oot elänyt kivan ja turvalllisen lapsuuden ja nuoruuden, joka on mahdollistanut kasvun tasa-painoiseksi aikuiseksi. Olettaisin myös et osaat omien lastesi kanssa toimia aika samoin kun sun kohdalla on toimittu, olla reilu ja huolehtivainen äitinä.

Mulla itsellä ihan onnellinen lapsuus, kamala nuoruus ja aika erilainen koti-ilmapiiri(tiukka kasvatus) ja ihan ok mustakin on tullut, mut en omien kokemuksieni ja kaiken näkemäni jälkeen usko et kovat kokemukset automaattisesti kasvattais ja jalostais tai auttais kohtaamaan vaikeuksia.
Mä kyllä ymmärrän arvostaa paljon pieniä asioita joita moni ei ehken arvosta, mut pääsääntöisesti uskon et kivan ja tavallisen lapsuuden ja nuoruuden eläneet on saaneet ne parhaat eväät myös aikuisuuteen.
Ole siis tyytyväinen omaan elämääsi!

 

[ap]

Niin no, tässä on pointtina se, että omia vanhemmuuden ratkaisuja perustellaan siten että lapsesta tulee tietynlainen kun kasvatetaan tietyllä tavalla.
Esim. aikainen päiväkotiinvienti -> häiriintyneet kiintymyssuhteet / kyky sosiaaliseen kanssakäymiseen,
ei pidä tehdä töitä rahan eteen ->heikko käsitys rahan arvosta yms...

ok. no miten sä analysoisit sun kiintymyssuhteita, kykenetkö sä näkemään käytöksesi kovinkin objektiivisesti?

höh, no ei väkisin.

mikä tässä oli nyt ap pointti?

No tuskin kukaan pystyy olemaan 100% objektiivinen oman itsensä suhteen. Minulla on vanhempini, varsinkin äitiini, todella läheiset välit. Toisaalta, minulla on paras olla pitkässä parisuhteessa, mikä tietenkin voi kertoa jonkinasteisesta läheisriippuvaisuudesta. Tämähän ei välttämättä ole lainkaan sidoksissa aikaiseen hoitoon menemiseen, vaan ehkä myös siihen tiiviiseen yhteyteen jossa olen koko elämäni elänyt.

Tätä asiaa nyt vain lähdin miettimään, kun monet muodostavat niin ehdottomia mielipiteitä lasten tulevaisuudesta tietäessään jonkin pienen kasvatuksellisen yksityiskohdan perusteella.

 

[ap]

Musta kuullostaa ihan siltä et oot elänyt kivan ja turvalllisen lapsuuden ja nuoruuden, joka on mahdollistanut kasvun tasa-painoiseksi aikuiseksi. Olettaisin myös et osaat omien lastesi kanssa toimia aika samoin kun sun kohdalla on toimittu, olla reilu ja huolehtivainen äitinä.

Mulla itsellä ihan onnellinen lapsuus, kamala nuoruus ja aika erilainen koti-ilmapiiri(tiukka kasvatus) ja ihan ok mustakin on tullut, mut en omien kokemuksieni ja kaiken näkemäni jälkeen usko et kovat kokemukset automaattisesti kasvattais ja jalostais tai auttais kohtaamaan vaikeuksia.
Mä kyllä ymmärrän arvostaa paljon pieniä asioita joita moni ei ehken arvosta, mut pääsääntöisesti uskon et kivan ja tavallisen lapsuuden ja nuoruuden eläneet on saaneet ne parhaat eväät myös aikuisuuteen.
Ole siis tyytyväinen omaan elämääsi!

Olet kyllä oikeassa siinä, että ainakin pyrin olemaan omien lasteni kanssa äitini kaltainen. Edelleenkin minä ja sisareni soitamme ensimmäisenä äidille jos tapahtuu jotain merkittävää/raskasta. Minulla on toive siitä, että omat lapseni voisivat luottaa ehdottomaan tukeeni yhtä vahvasti kuin minä olen voinut luottaa äitiini. Hassua, vaikka nykyisin tietää, ettei äiti ole mikään yli- ihminen ja kaikentetävä, silti aina hädän tullessa äiti on se, jolle soitetaan.. =)