Mä tykkään pitkistä ja hoikista, sopivan lihaksikkaista miehistä. Ei saa olla vatsakas. Tukka mielellään tumma, ryhti hyvä. Katseessa varmuutta ja leikkisyyttä. Sellainen, joka ei pyytele anteeksi sitä, että on kuka on, eli on itsevarman oloinen, mutta ei kuitenkaan mikään macho tai itseriittoinen. Pehmomies, ei kova jätkä. Kasvot symmetriset, suora nenä, ei pottunokka. Parta saa kasvaa, mutta siisti. Siloposket ei innosta (siis parta saa olla ajettu pois, mutta jos se ei kasva kunnolla, en innostu). Miehekkäät kädet. Urheilullinen kroppa. Jos ei ole koskaan lenkillä tai salilla käynyt, ei innosta, jo ryhti ja hartioiden asento kertoo tästä. Toisaalta pelkkää hauista ja penaa treenannutkaan ei innosta yhtään enempää kuin sohvaperunakaan.
Alapää saa olla kohtuullisen hyvin varusteltu normaali, karvoitus siistitty. Kainalokarvat ajellut, ei mustia karvatukkoja tursuamassa kainaloista. Perskarvat ajeltu (reijän ympäriltä). Peppu pyöreä ja lihaksikas, ei veltto eikä leveä. Ei miestissejä, vaan timmit rintalihakset, ei tarvii olla mitenkään suuret rintalihakset, kunhan ne on. Liian suuret on äklöt. Rinnassa saa olla vähän karvaa, mutta ei apinamaisesti sentään, kuitenkin niin ettei rintakarvojen määrä ole laskettavissa tuosta vaan. Kulmakarvat siistit, ei yhteenkasvaneet. Nenäkarvat ei saa näkyä ulos nenästä. Siistit, puhtaat hampaat, hammaslankaa käytetty.
Pukeutuminen siistiä. Ei hopparityyliä eikä mitään nahkaliivejä. Ei liian lyhyitä tai löysiä housuja. Hiukset siistit, ei ohentuneet, ei kalju eikä siilitukka. Ei tennissukkia eikä lenkkareita muuten kuin lenkillä (tennissukkia ei edes lenkillä). Ei meikkiä (joillekin tosin sopii). Hiukset kammatut, ei tyynynkuvaa takaraivolla.
Itsestään huoltapitävä peruskomea mies riittää aivan hyvin, en kaipaa kiiltokuvaa.