minkälaisia teidän miehet

olivat/ovat kun saivat kuulla että niistä tulee isä? Meillä vasta lasta yritetään ja mies "huolehtii" koko ajan..jos kuukautiset edes päivän myöhässä, hän on ihan paniikissa jos ottaisin esim. oluen. :headwall: Joskus joillaan ollut sillee, että nainen ei saanu raskaus aikana edes siivota

 

Meillä ei vielä yhteistä lasta, mutta kaksi keskenmenoa. Hän on ihan oma itsensä, innosunut kylläkin ja kovasti huolissaan mun voinnista. Esim. Mene lepään, mä hoidan ruuan. Onko kaikki hyvin, tuonko sulle vettä, hieronko selkää. Hän on kyllä muutenkin todella huolehtivainen mutta nämä jäivät edellisestä mieleen.

 

=)

 

olen pahoillani keskenmenoistasi :'(

 

Ekan kohdalla oli todella huolehtivainen jne. Toisen kohdalla innostus vähän lopahti, vaikeaa kait, kun ei voi tuntea samalla tavalla asioita kuin odottava äiti omassa kehossaan. Sitten vielä pitkä piiiitkä raskauspahoinvointi kausi söi hieman sitä positiivisuutta, kun alkoi varmaan makaava mami ottaa aivoon kun ei mihinkään kyennyt, ei siivoomaan tai kokkaamaan.

 

Ihan normaalia elämää tuo mies on elellyt ja antanut mun elää. Esikoisen aikana kyseli, millon passitan hänet yöllä hakeen mulle suklaata huolttikselta (odotti raskaushimoja), mut en lähettänyt

 

Aika jännittynyt oli kun kuuli raskaudesta. Olihan se raskaus tietysti odotettavissakin 12 vuoden yhdessäolon jälkeen. Traktorihommiin lähti kun sai kuulla. Rehunajoon muistaakseni, kun ekasta oli kyse. Kolmannella kerralla menikin sitten jo rutiinilla.

 

kiva kuulla tuntuu että jos itte tässä nyt sen lapsen saa tuon miehenkanssa, niin siitä tulee aivan varmasti "liian huolehtivainen"

 

Mies on koko ajan ollut todella huolehtivainen, nyt vko 35+5. Koska olen jo viikosta 23 kärsinyt supisteluista, niin ei ole antanut edes imuroida, tai kantaa oikeastaan mitään. Ja jatkuvasti huolehtii esim. ulkona etten liukastu tms., mutta melko huolehtivainen hän kyllä oli ennen raskauttanikin. Aivan ihana mies. :heart:

Teille onnea vauvantekoon!

 

Hölmistyneen ja iloisen näköinen. Ja hieman peloissaan. Me oltiin 18 vuotta silloin. Itse olin tosi pelästynyt ja paniikissa.

 

ei aluks uskonu. nyt tokan uskoi vielä vähemmän. ei ainakaan hyppiny riemusta.