Minkä takia kukaan äiti ei koskaan puhu minulle kerhossa ja vastaavissa?

Ei ollut ensimmäinen kerta kun tapahtui. Kukaan ei koskaan puhu minulle,ei aloita keskustelua. Ja jos minä aloitan juttelemisen niin ha vain vastaavat lyhyesti ja lähtevät poispäin.

Miksi niin tapahtuu? Ja miksi en keksi kiinnostavia aiheita kun näköjään olen tylsä.

Vastatkaa!

 

Minustakin on tuntunut tuolle, mutta ei tunnu enää... en tiedä miksi.

 

No ei voi tietää kun ei tunne sua Mä ainakin yleensä juttelen kaikkien kans

 

No sitä en osaa selittää jos avaat keskustelun ja toinen lähtee. Mutta joskus voi olla vaikea avata keskustelua sellaisen kanssa, joka loogisesti ajateltuna saattaa olla yksinäinen, mutta lähettää kehonkielellään viestiä, ettei ole kiinnostunut. Katsoo esim aina poispäin jos itse katsoo sinnepäin. Voi johtua ujoudesta. Myös käsien puuskassa pitäminen on kuulema torjuvaa, en itse koe mutta olen kuullut.

 

Samoin täällä... Olen tullut tulokseen ,ettei töissä käyvä äiti ole heidän mielestään mitään??? Minusta on ihanaa olla töissä ja jaksaa lapsiakin ihan eri tavalla, kuin jos oisin edelleen kotiäitinä. Nykyään haen lapsen kerhosta vain pikaisesti enkä edes koita haastella muiden kanssa mitään!!!! Itseppähän menettävät oikeesti hyvän tyypin kaveruuden!!!

 

No en mäkään mitään kauhean syvällisiä keskusteluja noissa kerhoissa ja muskareissa ole saanut aikaiseksi, vaikka olen aika übersosiaalinen ihminen... Ja aika harvoin kukaan tulee keskustelua aloittamaan, suomalaiset on kuitenkin aika ujoja. On siinä sellainenkin pointti puolustukseksi, että itsellä ainakin on niin vilkkaat lapset, etten voi ihan hirveän pitkäksi aikaa syventyä keskustelemaan muiden äitien kanssa, kun pitää toisella silmällä valvoa kakaroita. Monella varmaan sama juttu. Myös kerhoissa on eroja, jos keskustelukumppaneita siis enemmän kaipaat niin kannattaa käydä katsomassa eri kerhoissa.

 

mulla samaa vikaa mutta sitkeesti yritän aina tunkee jonku muun yksinäisen tykö höpöttään...kyllä se siitä.