Minkä ikäsen jätätte yksin nukahtamaan illalla?

  • Viestiketjun aloittaja minttuli
  • Ensimmäinen viesti
minttuli
Meil on vauva nukkunut makuuhuoneessa (pinniksessä kylläkin) koko ekan vuoden, illalla on menty nukkumaan äiti ja vauva yhtä aikaa. Mietin, et minkä ikäsenä lapsi on jo sen verran iso, et sen voi jättää yksin sänkyynsä nukahtamaan? Jos siis on tottunu siihen, et joku on nukahtaessa vieressä. Eihän tollanen vähän yli vuoden ikänen mitään selittelyjä vielä ymmärrä :( Ihmettelee varmaan vaan, miks äiti yhtäkkiä hylkää. Ainakin siihen malliin huutaa kauhuissaan perään, jos sen sinne sänkyyn jättää hereille ja yksin...
 
Meillä on nukahdettu yksin heti synnytyslaitokselta lähtien, eikä nukkumaanmeno ole ollut ikinä ongelmallista. Ennemminkin ongelmana on, jos ollaan vieraassa paikassa yötä, eikä siellä ole tuttua sänkyä.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Minä olen jättänyt ihan vauvasta asti.
No meil on menny vauvan terveysongelmien kans eka vuosi, nukahti/nukku tosi huonosti. Nyt vasta on päästy parempiin uniin, kun vauva voi paremmin. Aikaa ei takasin saa, joten nyt etin sitä seuraavaa sopivaa ajankohtaa...
 
Esikoisen noin kymmenkuisesta lähtien, keskimmäinen tais olla puolen vuoden jommin kummin puolin ja kuopus kans samaa ikää....nykyään kaikki nukahtavat omaan tahtiin samassa huoneessa, ketään ei tarvitse siis nukuttaa, lapsilla ikää 5v, 2v 7kk ja 1v 3kk.
 
mami
No ihan syntymästään asti on laitettu illalla sänkyyn ja jätetty yksin nukkumaan/nukahtamaan eikä oo IKINÄ ollut mitään ongelmia nukahtamisessa/nukkumisessa. Miksi oot alunperin totuttanut siihe, että meet mukaan makkariin?
 
m
Tapoja on monia. Meidän 3v nukahtaa niin että isi tai äiti yhä istuu vieressä. Nukahtaa tosin aina alle viiden minuutin, yleensä parissa minuutissa joten ei olla koettu ongelmaksi "nukuttamista".
 
opetin 10kk ikäisenä,n.40 min kiukkusi ekana iltana,kävin muutaman minuutin välein laittamassa takas makuulleen ja vähän silittämässä,sen jälkee sujui hyvin ja yöheräilyt vähenivät entisestä 5-7 kerrasta 0-3 kertaan.
 
äitee kolmelle
meil on kaikki kolme vähä alle 6kk ikäsenä oppinut nukahtaan itsekseen omaan sänkyyn omaan huoneeseen. sitä ennen nukahti yleensä pullolle/tissille ja vein sit omaan sänkyyn. en oo ikinä opettanu nukuttamiseen.
 
Muistelen, että alle kolmevuotiaina on nuo isommat alkaneet jäädä huudattamatta omiin sänkyihinsä nukkumaan.. Pienin on nyt vuoden, eikä vielä mitään kiirettä pidetä. :heart: Lapsen tahtiin on meillä menty, lapsen pompotteluihin ei olla lähdetty ikinä mukaan (jatkuvaan sängyn vierellä ramppaamiseen tai liian pitkiin nukutusrituaaleihin).
 
beeta
riippuu aivan lapsesta. Toinen lapsemme tykkää yksin olosta ja leikkimisestä ja hän sanoi jo vähän alle 2vuotiaana, että mä meen nyt nukkumaan. Ei tarvii kertoo satua, osaan jo nukkua itse. Se oli siihen minä itse kauteen kuuluvaa juttua. Eli siitä lähtien on aina menny itsekseen nukkumaan omaan huoneeseen.

Toinen lapsi taas on aivan toista maata. Eikä vielä 5vuotiaanakaan jää yksin nukahtamaan vaan pelkää kaikkea. Ja saa aivan hillittömät itkut jne. jos joutuu jäädä yksin huoneeseen, vaikka ovikin jäisi auki. eli hän haluaa nähdä aikuisen nukahtaessaan.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja maranooka:
Muistelen, että alle kolmevuotiaina on nuo isommat alkaneet jäädä huudattamatta omiin sänkyihinsä nukkumaan.. Pienin on nyt vuoden, eikä vielä mitään kiirettä pidetä. :heart: Lapsen tahtiin on meillä menty, lapsen pompotteluihin ei olla lähdetty ikinä mukaan (jatkuvaan sängyn vierellä ramppaamiseen tai liian pitkiin nukutusrituaaleihin).
Mites teillä sit nukutetaan?
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja mami:
No ihan syntymästään asti on laitettu illalla sänkyyn ja jätetty yksin nukkumaan/nukahtamaan eikä oo IKINÄ ollut mitään ongelmia nukahtamisessa/nukkumisessa. Miksi oot alunperin totuttanut siihe, että meet mukaan makkariin?
Oman jaksamisen takia. Ja vauvan terveyden seuraamisen. Enkä kadu yhtään, ihan oikee ratkasu meille.
 
höh
Meillä 2,5v. nukutetaan niin, että istun/mies istuu sängyn vieressä läppäri tai kirja sylissä, pojalla turvallisempi olo, kun on joku vieressä. Voin jatkaa ainakin muutaman vuoden vielä hyvin... miksi pienen lapsen pitäisi osata nukahtaa yksin? Ei tunnu luonnolliselta. Eri asia tietty, jos nukahtaa ihan tyytyväisenä yksin itkemättä.
 
Meillä
parani nukkuminen kun opetin itse nukahtamaan,ihanaa kun ei enään tarvii kaiket yöt kökkiä pinniksen laidalla,vaan saa nukkua.Tuskinpa on lapsellekaan pahaksi nukkua yöllä sen sijaan että herää 30min. välein huutamaan äitin (isä ei kelvannut) takas sängynlaidalle notkumaan.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja Meillä:
parani nukkuminen kun opetin itse nukahtamaan,ihanaa kun ei enään tarvii kaiket yöt kökkiä pinniksen laidalla,vaan saa nukkua.Tuskinpa on lapsellekaan pahaksi nukkua yöllä sen sijaan että herää 30min. välein huutamaan äitin (isä ei kelvannut) takas sängynlaidalle notkumaan.
No meil menee onneks niin, et kun on viimein nukahtanu, niin sit kans nukkuu aamuun asti. Tai jos herää yöllä, ei tartte enää äitiä tai isää nukuttamaan, tarkistaa, et ollaan paikalla ja jatkaa unta :):)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja maranooka:
Muistelen, että alle kolmevuotiaina on nuo isommat alkaneet jäädä huudattamatta omiin sänkyihinsä nukkumaan.. Pienin on nyt vuoden, eikä vielä mitään kiirettä pidetä. :heart: Lapsen tahtiin on meillä menty, lapsen pompotteluihin ei olla lähdetty ikinä mukaan (jatkuvaan sängyn vierellä ramppaamiseen tai liian pitkiin nukutusrituaaleihin).
Mites teillä sit nukutetaan?
Köllöttelen lapsen vieressä viitisen minuuttia. Lapsi on ollut joko omassa sängyssä tai vieressä (alle parivuotiaina on isommat siirtyneet kainalosta nukkumaan omiin sänkyihinsä). Ihan perinteiset unilaulut ja silittelyt siinä samalla jos lapsi siitä rauhoittuu.

Kun lapsi on sitten ollut "valmis" nukahtamaan itsekseen on jätetty lapsi myös nukahtamaan omaan sänkyynsä. Valmiilla tarkoitan sitä, että lapsi kykenee tiedostamaan meidän vanhempien olemassaolon vaikka hän ei meitä sillä hetkellä näekään. Usein vieläkin (isommat lapset ovat 8v. & 5v.) jätän vieläkin lastenhuoneen oven raolleen, koska muksut kokevat sen jotenkin turvalliseksi.

On meillä käyty nämä "pompotteluvaiheet" myös läpi, yhdessä vaiheessa lapset huutelivat vettä vähän väliä iltaisin.. Ja joskus lapset tahtoivat ihan muuten vain kertoilla asioitaan vielä hyvän yön toivotusten jälkeen. Nämä tavat vain opetettiin pois kärsivällisesti (ja joskus ärsyyntyneenä vähemmän kärsivällisesti ;)) ja johdonmukaisesti.
 

Yhteistyössä