Minkä ikäisestä alkaen muistat lapsuutesi tapahtumia?

Hyvä kun muistat. Traumat oli varmaan sitä laatua, että niistä voit syyttää sitten kaikkea elämässäs (ja varmaan niin teetkin)

 

Mulla on kaksi pientä muistikuvaa ikävuosilta 2-3. Toisessa kävelin äidin kanssa hämärässä mummolan eteisessä, pidin äitiä kädestä kiinni. Äidillä oli vaaleat kiharat hiukset, hame ja saappaat. Äiti avasi tuvan oven, jossa oli kolme miestä tekemässä remonttia. Yksi heistä oli isäni

Toinen muistikuva oli mummolan pihasta, kun se oli niin täynnä lunta että en päässyt eteenpäin ja mummolan koira tuli luokseni. Äiti yritti houkutella tulemaan eteenpäin, mutta en päässyt ja lopulta hän tuli auttamaan.

 

[QUOTE="ulla";25299312]Hyvä kun muistat. Traumat oli varmaan sitä laatua, että niistä voit syyttää sitten kaikkea elämässäs (ja varmaan niin teetkin)[/QUOTE]
Jos mua tarkotat niin ei tuosta mitään traumoja jäänyt. Elämä on just nyt parasta, kun tulee toinen lapsenlapsikin :heart:

 

Olenko ihan alien, kun en ymmärrä, miten joku voi kuvitella muiden välittävän heidän kaksvuotiasmuistoistaan. Tai toisaalta onko ihmiset oikeasti niin tolloja, että onnellisena samaistuvat, kun joku kertoo nähneensä kaksvuotiaana lehmän???

 

[QUOTE="ulla";25299339]Olenko ihan alien, kun en ymmärrä, miten joku voi kuvitella muiden välittävän heidän kaksvuotiasmuistoistaan. Tai toisaalta onko ihmiset oikeasti niin tolloja, että onnellisena samaistuvat, kun joku kertoo nähneensä kaksvuotiaana lehmän???[/QUOTE]

Olet aamunäree

 

Olet aamunäree

En. Lähdin 17 h sitten Thaimaasta enkä ole nukkunut sitten. Agroilen täällä mielelläni. Ihmiset ovat vaan niin tyhmiä, ettei rajaa

 

[QUOTE="ulla";25299346]En. Lähdin 17 h sitten Thaimaasta enkä ole nukkunut sitten. Agroilen täällä mielelläni. Ihmiset ovat vaan niin tyhmiä, ettei rajaa[/QUOTE]

On täällä tyhmempiäkin juttuja ollut kuin tämän viestin vastaukset. Ehkä joistakin on vain mukava vastata tähän kyselyyn, jos muistikuvat ovat heille itselleen mukavia.

 

Jep! Mutta mulle ihan käsittämätöntä että a) ihmiset kuvittelee olevansa niin kiinnostavia, että jakavat mitättömimmätkin tapahtumat toisille, ja varsinkin b) että ilmeisesti löytyy ihmisiä, jotka oikeasti ovat näistä a-tyypeistä kiinnostuneita.
Mua saa haukkua ties miksi no-liferiksi. Tää on mun mielestä vaan oudosti kiehtovaa, mutta etenkin pelottavaa: miten itsekkäitä, ilkeitä ja tyhmiä tavalliset ihmiset ovatkaan.

 

Minä ainakin muistan selvästi muuton, joka tapahtui kun olin 1v 4 kk. Muistan mm. sen, että äitini harmitteli sitä, että uudessa asunnossa on ikkunat korkeammalla kuin vanhassa. Muistan kuinka seisoin ikkunan edessä ja en nähnyt uuden asunnon ikkunoista mitään. Samoin muistan kuinka odotin vanhassa asunnossa hoitajan ja siskoni kanssa, kun äitini ja muut ihmiset veivät tavaroita uuteen asuntoon. Tästä ei ole valokuvia, ihan itse olen asian muistanut.

Ihmettelen sitä, että monelle tuntuu olevan mahdoton ymmärtää, että joillakin muisti kehittyy hieman aiemmin kuin tavallisesti.

 

[QUOTE="ulla";25299352]Jep! Mutta mulle ihan käsittämätöntä että a) ihmiset kuvittelee olevansa niin kiinnostavia, että jakavat mitättömimmätkin tapahtumat toisille, ja varsinkin b) että ilmeisesti löytyy ihmisiä, jotka oikeasti ovat näistä a-tyypeistä kiinnostuneita.
Mua saa haukkua ties miksi no-liferiksi. Tää on mun mielestä vaan oudosti kiehtovaa, mutta etenkin pelottavaa: miten itsekkäitä, ilkeitä ja tyhmiä tavalliset ihmiset ovatkaan.[/QUOTE]

Kylläpä sulla on paha olla. Kuulostat todella katkeralta ihmiseltä.

 

Ihmettelen sitä, että monelle tuntuu olevan mahdoton ymmärtää, että joillakin muisti kehittyy hieman aiemmin kuin tavallisesti.

Jos kaikki asiasta tehdyt tutkimukset väittävät toista, niin hieman hankalaa se on uskoa mielummin kaksplussalaisia. Mistä sinäkin voit olla varma etteikö tuo muisto olisi kehittynyt myöhemmin kuulluista tarinoista? Tietävätkö ihmiset oikeasti näin vähän aivojen toiminnasta?

 

2 vuotiaana muutettiin samassa talossa toiseen rappuun. muistan kun "autoin", kannoin kirjahyllyn tukia kuin halkoja eli noin 30 cm puisia osia, varmaan yksi siis sylissä! oli vissiin iso asia pienen elämässä! muutamia muistoja papasta, joka kuoli kun olin alle 4v - ja sitten muuten just jotain 3-4 vuotiaasta.

 

Jos kaikki asiasta tehdyt tutkimukset väittävät toista, niin hieman hankalaa se on uskoa mielummin kaksplussalaisia. Mistä sinäkin voit olla varma etteikö tuo muisto olisi kehittynyt myöhemmin kuulluista tarinoista? Tietävätkö ihmiset oikeasti näin vähän aivojen toiminnasta?

Ei ole kehittynyt myöhemmin, koska itse muistan sen ja olen muistanut siitä asti. Eikä minulle ole edes kerrottu tarinoita tuosta muutosta vaan itse tosiaan muistan kuinka seisoin siinä ikkunan edessä.

 

Ei ole kehittynyt myöhemmin, koska itse muistan sen ja olen muistanut siitä asti. Eikä minulle ole edes kerrottu tarinoita tuosta muutosta vaan itse tosiaan muistan kuinka seisoin siinä ikkunan edessä.

Tottakai sitä voi muistaa. Ei noiden mukaviisaiden kommenteista kannata välittää. Eivät vaan tiedä asian oikeaa laitaa.

 

[QUOTE="Vieras";25300009]Tottakai sitä voi muistaa. Ei noiden mukaviisaiden kommenteista kannata välittää. Eivät vaan tiedä asian oikeaa laitaa.[/QUOTE]

Niin eihän psykologit, psykiatrit ja neurologit tiedä muistista mitään. Mielummin kannattaa uskoa omia täysin subjektiivisia kokemuksia. Asiaa on tutkittu ja noin varhaisten muistojen uskotaan olevan mahdottomia mm. sen takia, että hippokampus ja amygdala eivät ole vielä kehittyneet ja ne ovat elintärkeitä muistojen muodostamisen kannalta ja koska kielelliset kyvyt eivät ole vielä kehittyneet kunnolla. Tuossa muutama hyvä linkki, josta voit lukea lisää asiasta.

ScienceDirect - Current Opinion in Neurobiology : Human emotion and memory: interactions of the amygdala and hippocampal complex

http://brainmind.com/TraumaAmnesia.html

BrainConnection.com - Gone But Not Forgotten? The Mystery Behind Infant Memories - Page 1

 

[QUOTE="ulla";25299352]Jep! Mutta mulle ihan käsittämätöntä että a) ihmiset kuvittelee olevansa niin kiinnostavia, että jakavat mitättömimmätkin tapahtumat toisille, ja varsinkin b) että ilmeisesti löytyy ihmisiä, jotka oikeasti ovat näistä a-tyypeistä kiinnostuneita.
Mua saa haukkua ties miksi no-liferiksi. Tää on mun mielestä vaan oudosti kiehtovaa, mutta etenkin pelottavaa: miten itsekkäitä, ilkeitä ja tyhmiä tavalliset ihmiset ovatkaan.[/QUOTE]

"Tavalliset ihmiset" Kukahan se tässä ylentää itsensä ja kuvittelee olevansa jotain niin erinomaista. Sun jutuista huokuu halveksunta meitä "tavallisia" tallaajia kohtaan. Tiedän pari tyyppiä, jotka ovat kuin sinä. Besserwissereitä, jotka pyöriskelevät omassa paremmuudessaan. Kukaan ei heitä jaksa, paitsi ehkä se sanoin alistettu puoliso. Mutta sehän ei tietysti haittaa, koska se oma ylivertainen seura on paras.

 

En tiedä minkä ikäinen olin joidenkin varhaisten muistojeni aikaan, mutta muistan joitain pätkiä ajalta kun asuimme ensimmäisessä kodissani. Toiseen muutettiin kun oli 5v, joten noiden muistojen aikaan olin varmaan 3-5 -vuotias. Muutoin minulla on huono muisti. Muistan tosi vähän lapsuudesta ja kouluiästäkin. Yhdellä lapsuudenajan ystävälläni on joku supermuisti. Muistaa paljon ja tarkasti tapahtumia. Aina tavatessamme muistelee jotain ala-asteen tapahtumia, joista mulla ei ole mitään muistikuvaa.

 

Viisivuotiaasta alkaa omat muistoni.

 

N. Kolmen vanhasta alkaa hajanaisia juttuja muistua....

Mun mies ei muista juuri mitään ajasta ennen yläastetta. Minusta outoa. Ja jos jotain muistaakin niin väärin. Sillä on ollut monia luuloja asioista mutta sitten tullut ilmi ettei se asia ollut niin mennytkään.

 

Muistan kaksivuotiaasta muutamia yksittäisiä tapahtumia. Neljävuotiaasta muistan jo koko vuoden, en tietysti pilkulleen, mutta hyvin paljon, enemmän jopa kuin joistain aikuisvuosista.

 

N. Kolmen vanhasta alkaa hajanaisia juttuja muistua....

Mun mies ei muista juuri mitään ajasta ennen yläastetta. Minusta outoa. Ja jos jotain muistaakin niin väärin. Sillä on ollut monia luuloja asioista mutta sitten tullut ilmi ettei se asia ollut niin mennytkään.

Onko miehelläsi ollut traumaattinen lapsuus? Muistamattomuus hyvin yleistä silloin. Tietysti mahdollista muutenkin. Muisti on kuitenkin hyvin yksilöllinen.

 

Viisivuotiaasta alkaa omat muistoni.

Mullakin enimmät muistot siitä alkaen, vain pari aiempaa ikävuosilta 2-3.