Minkä ikäisenä vielä rattaissa?

Kuinka isoina teidän lapsenne ovat vielä istuneet rattaissa? Minä pähkäilen täällä että jokohan rattaat vois myydä pois. Lapsi täyttää kesällä neljä ja jospa jo oppis polkemaan pyörällä sen verran että lyhyemmät matkat mentäis niin ja pitemmät matkat istuis mun pyörän kyydissä. Viime kesänä harjoteltiin vähän polkemista mutta ei kyllä jaksanu pitkiä matkoja polkea.. Näin talvella ollaan liikuttu vaan pulkalla.. Miten muilla?

 

Meillä esikoisella 2v:nä laitettiin rattaat varastoon. Liikuttiin kävellen/bussilla ja vähän isompana ajeltiin pyörällä, kun äiti käveli.

Toinen syntyi, kun isompi oli 3,5v. ja nyt kun hän on 1,5v. mietin, myynkö rattaat. Meillä tykätään kävellä (ja tottakai istua pulkassa), lisäksi apuna on kantoreppu, jos matka on kovin pitkä.

 

Meillä käytetään sateenvarjorattaita 3 vuotiaalla pojalla....

 

Meillä poika on nyt reilu pari vuotias ja mä en osaa kuvitellakaan miten joskus kun ei enää rattaat oo käytössä nii saan kaupankamat kulkemaan. On kyllä kätevä kauppakassi, valitsin aikanaan noi rattaat kun niissä on tosi iso ja tukeva, sellanen laatikkomainen alapussi. Siin on joku painorajakin, hyvin kyllä on kestäny vaik hirveet määrät oon roudannu kamaa niissä.

Oon kans miettiny, että ainaki siihen saakka että oppii pyöräilee nii varmaan käytän kovastikin rattaita. Kesällä ollaan menty mun pyörällä, mut ei siinäkä paljon saa tavaraa kaupastakaan tuotua. Ehkä sit muut jutut vois mennä aikanaa nii että muksu pyöräilee tai on mun takana tai miten vaan, mutta rattailu rajottuis kaupanreissuun. Vielä ei ainakaan ole tullut sitä uhmaa pojalle, että sieltä pitää poies väkisellä päästä. Oon joka kerta kuitenki jos vähänkä on ollu aikaa niin jääny pihalle sit vielä tai matkan varrella kesällä puistoilemaan.
Rattaat on niin ihanat ku saa tavaraa kulkemaan ja pitkätkin välimatkat sujuu rattoisasti vaik välillä pysätäänkin.
Huoh, en varmaa halua luopua rattaista ikinä.. .

 

Esikoinen lopetti rattaissa istumisen vajaa 3v:nä kun kuopus synty ja kävelemistä oltiin opeteltu jo vajaa 2v:nä paljon. Nyt kuopus täyttää keväällä 3v. ja isot rattaat joutaa pois, jätetään vaan matkarattaat hätävaraksi, kävellä kyllä jaksaa, mutta se on sitten eri asia viitsiikö ja mennäänkö samaan suuntaan.

 

Viimeisiä kertoja varmaan käytettiin, kun poitsu oli 3,5-vuotias ja silloinkin vain, jos oli pidempi kävelymatka tiedossa. Vuoden verran rattaat lojuivat käyttämättöminä varastossa ja vihdoin saimme ne myytyä pari viikkoa sitten...

 

Poika kohta 4vee ja yhä meillä on sekä matkarattaat ja yhdistelmät. Talvella tosin on käytetty eniten pulkkaa.

Oikeastaan vähän ongelmia tulossa. Jos nyt periaatteesta luopuisi rattaista, niin mitä ihmettä tehdään sitten keväällä kävelylenkkien kanssa. Jos me ukon kanssa lähdettäisiin vaikka 8km lenkille, niin ei tuo lapsi sitä vielä kävele. Viime kesänä meni 4km pyörälenkki, mutta siitä on vielä aika matka 8 kilsaan. Varmaan pidämme toiset rattaat ja jatkamme perheen yhteisiä kävelylenkkejä. Muksu kävelee niin paljon kuin haluaa ja jaksaa ja tulee sitten rattaiden kyytiin. Eihän ne rattaat kuitenkaan tarkoita sitä, että siellä vain istutaan.

Miten te rattaattomat pääsette pitkille kävelylenkeille vai oletteko luopuneet niistä kokonaan?

 

Meillä esikoinen "luopui" rattaista vähän yli kaksivuotiaana, sitä ennenkin rattaissa istuminen oli ollut jonkin aikaa yhtä vääntöä, koska ei halunnut niissä istua, vaan käveli mieluummin. Siirtyi seisomalaudalle kun kuopus syntyi isomman ollessa 2v3kk ja siinä meni sitten seuraavan vuoden, kunnes lautakin jäi aika pitkälti pois käytöstä. Poika nyt 4v3kk ja oppi viime kesänä ajamaan pyörällä ilman apupyöriä ja syksyllä käveltiinkin aika paljon niin että poika pyöräili. En voisi enää kuvitellakaan isompaa rattaisiin, on tottunut kävelemään pienestä pitäen ja jaksaakin kävellä jo melko pitkiä matkoja-ensi kesänä aletaan siirtyä kohta 2-vuotiaan kuopuksenkin kanssa siihen että kävelee aina kun mahdollista tai sitten ajelee pikkupyörällä.

Pitkiä kävelylenkkejä varten ei rattaita tarvita, koska ei sellaisia lasten kanssa tehdä. Lasten mukana ollessa ulkoillaan lasten tahdilla ja hikilenkit tehdään sitten erikseen.

 

2 vuotiaana rattaat on jätetty pois. Nyt tyttö on 4v. ja jaksaa kävellä 4-5km ja se riittää hyvin. Harvoin sitä sen enempää tulee kerralla käveltyä. Pyörällä sitten voikin tehdä pidempiä lenkkejä.
Meillä kauppakassit menee pyörän kyydissä hyvin. 1 kassi istuimeen, toinen etukoriin ja kolmas sarveen. Talutan siis pyörää. Talvella taas pulkkaan mahtuu hyvin.

 

Lähtekää itse pyöräilemään ja lapsi kyytiin istuimeen. Yhden kanssa onnistuu.

 

Siis ehkä ei talvella kovin hyvä, mutta keväällä, syksyllä ja kesällä.

 

Meillä 3 v ja alle 1 v olivat vielä vähän aikaa sitten tuplissa, kun maalla tein pitkiä lenkkejä. 3 v kuitenkin liian pitkä jo niihin, kun 100 cm. Hankala istua. Myyn varmaan ne kohta pois.

 

Me pyöräiltiin viime kesänä tosi paljon. Yleensä aamupäivällä oltiin rattailemassa ja kaupanreissut ja iltapäivällä sit päikkäreiden jälkeen fillarilla. Kyllä pyörälläkin on kiva pysähdellä puistoihin yms. Mut meillä toi hyvä, että poika viihtyy aivan loistavasti rattaissa.

Olen paljon miettiny kakkosen kohdalla jos siunaantuu, että miten ihmeessä pääsen liikkeelle entiseen tapaan. Stressaan jo perhekerhoa ja kaikkea. Mut nää on näitä ajatuksia joita ei takuulla mieti sitten kun sen aika on. Tuntuu vaan, että lähipiirissä on niitä äitejä kun on jumittuneet täysin kotiin jos pari pientä lasta. Pelkään ihan sairaasti sitä omalla kohdalla. Vaik sitte kuitenkin tiedän, etten jumittais. Mutta..minkäs sitä ajatuksilleen tekee. Kyllähän yhden kanssa on niin tavattoman helppoa olla päivät pitkät liikenteessä ja tehdä vaikka mitä. Vaik ehkä sekin on luonteesta kiinni, jotkuthan kyllä jumittaa yhdenkin kanssa.

 

Esikoiselta lähti rattaat 1 v ja 8 kk, kun pikkusisko synty. Pikkusisko tais pitää vähän pidempään kun lähti niin myöhään kävelemään. Mun mielestä rattaat on taaperoita varten, mutta meillä kuljetaankin paljon autolla.

 

Meillä tuo poitsu oli alle 2v kun ei enään viihtynyt rattaissa, käveli. nyt siis 3v, mennyt kesästä asti sitten pidemmät matkat pyöräillen (se ohjaustanko kyllä aikuisella siinä), sekä pyörän kyydissä, istuimessa.

 

Poika jätti rattaat pois 2,6 vuotiaana. Ikää nyt 3,6 vuotta eikä todellakaan tulisi mieleenikään enää ottaa rattaita jokapäiväiseen käyttöön. Paljon helpompaa kun ei tartte niitä lykkiä, Kävelee pidempiäkin matkoja ihan omilla jaloilla.
Ratttaat ovat olleen käytössä marraskuussa Tallinnan risteilyllä ja ehkä otamme ne
mukaan ensi syksynä etelään. Sinne etelään ne romut sitten jääkin.