Minkä ikäisenä lapsi alkoi syömään itse?

Meillä mari 1½v haluaa nyt syödä itse.
Välillä antaa auttaakin,mutta muuten haluaa syödä itse.

 

poju 1v3kk välillä yrittää itse.

 

No meillä pääasiallisesti tyttö 1v5kk syö ite, välillä pitää avustaa mutta melkein se on niin että jos ei anna ite syödä niin tyttö ei syö mitään. Pojat oli laiskempia lippaamaan ite, että kakkosta 3v pitäs lipata vieläkin.

 

Alle vuoden ikäisenä annaettin lusikkaa käteen, ja ehkä sinne suuhun jotakin välillä menikin. Oisko 1.5v. ollut sellaisia ruokailuja, että söi itse lähes kaiken. Mutta kyllä nyt 2-vuotiaanakin vielä syötellään. Varsinkin puurot pitää syöttää. Päiväruoat (etenkin jos on jotain tosi hyvää) syö paremmin itse. Mutta vieressä ollaan ja loppua kohden aletaan auttamaan syömisessä, kun menee muuten höpöttelyksi ja leikiksi..

 

meillä tyttö 1v2kk, syö pääasiallisesti itse

 

Meidän neiti 1v6kk syö itse ja ihan siististi.Alkoi harjoitella itse syömään 1v:n iästä ja 1v2kk:n iässä söi jo itse.

 

1v 2vko aika tarkalleen.

 

11 kuukautta oli neiti kun oppi syömään itse. Ja heti osasi suht siististi laittaa ruoan suuhun. Silloin oli myös lyhyt vaihe ettei antanut muiden syöttää. Edelleen osais syödä itse mutta ei halua. Useimmiten siis syötetään. Välillä syö itse nykyään ja sekin on aikamoista pelleilyä joka kerta, leikkii ruoalla jne. Ei vaan jaksa keskittyä hommaan tarpeeksi. Ikää on nyt 1v 6kk.

 

Poika söi 1v 4kk hyvin itse- lusikan sai käteen ja harjoittelu alkoi joskus 1v paikkeilla...

 

1veenä sai lusikan käteen ja siitä lähtien saanut lusikoida ihan itse (syöminen aikasemmin yhtä taistelua, mutta muuttui heti kun sai itse syödä). Hiukka alle 1,5v lähtien syönyt sotkematta eikä ole ruoalla leikkinyt.

 

oman lusikan sai jo 8kk kun muuten ei jaksanut ruokapöydässä istua.1v4kk ja ruokailu alkoi sujumaan tosi hyvin.mutta meillä on ollut paljon sitä leikkimistä ja sottaamista pöydässä rasittavaa mutta taitaa nyt olla menossa ohi kun tyttö 1v10kk.

 

Vuosi ja 9kk

 

Meillä poika nyt 1v3kk, ja viikon pari osannut syödä jo tosi hienosti itse (kukaan ei saa auttaa, vaan ite pitää antaa syödä).
Aiemmin yritti jo, mutta suurin osa meni lattialle ja ruokalappuun.

 

Meillä poika alkoi syödä itse 9kk ikäisenä. Poika oli iltapuurolla ja minä tiskasin äkkiä viimeisen lautasen, ajattelin että sitten syöttämään... mutta pikkuinen oli itse oppinut lusikan käytön ja syönyt koko puuron.
Poitsu on muutenkin tosi omatoiminen ja kiltti(nyt 2v.)

 

Sormiruokia ehkä n. 7-8kk vanhana, lusikan käyttöäkin harjoteltiin. Alta vuoden vanhana ei suostunut enää syötettäväksi vaan halusi syödä kaiken ite. Ja on siitä lähtien syönytkin. Nyt 2,5v. Ei olla ikinä pelätty sotkua, on sitä kyllä tullutkin

 

\

Poika söi 1v 4kk hyvin itse- lusikan sai käteen ja harjoittelu alkoi joskus 1v paikkeilla...

Kuten myös täällä

 

Kuopus on nyt 1v ja kovasti yrittää itse syödä -syö sormin ja lusikalla. Isosisko on syönyt hieman yli vuoden ikäisestä itse, on nyt 2v2kk -syö ihan kaiken itse (ei saa auttaa...).

 

Meillä 1v6kk syö osin itse, pääosin vielä syötetään. Parhaiten menee itse haarukalla pisteltävät ruoat, puuron ja jukurtin kanssa suurin osa lattialle.

Nyt LISÄKYSYMYS: Te, joilla tämän ikäiset syövät jo täysin itse, syökö lapsi silloin yhtä paljon kuin syötettynä? Meillä itse syötynä menee aina puolet vähemmän, ja sen jälkeen kiinnostus herpaantuu. Olenkin miettinyt, onko se vain lapsen väsymistä pahimman nälän taituttua, vai haluaisiko lapsi syödä vaan just sen verran. Kun vielä tarjoaa itse samasta annoksesta, menee vielä puolet enemmän ilman tuputtamista.

 

Esikoinen oli siinä n.2v kun ruesi syömään itse.Ja nuorempi oli 1v4kk.

 

Oma lusikka annettiin käteen 10 kk ja 1v 2kk mennessä söi pääosan ruuasta itse. Loppuja lautaselta hieman autettiin. Nyt 1.5 v syö ihan kaiken kohtuu siististi itse, ei edes anna syöttää.
Viilit ja jugurtit kyllä ennen päätyi enemmän ja vähemmän ruokalappuun, mutta nyt nekin kaavitaan sieltä suuhun.
Lisäkysymykseen: Aiemmin, kun välillä (yleensä kylässä) jouduttiin syöttämään, huomattiin, että söi hieman enemmän syötettynä, mutta ei mitenkään paljoa.