minkä ikäisen (ja luonteisen) lapsen olette jättäneet...

... kotiin yksin arki-iltana n klo 18-21?Tiedän että lapset ovat erilaisia luonteeltaan ja toiset voi varmasti jättää yksin nuorempana kuin toiset. Onko eroa sunnuntai-illalla tai arki-illalla?

Mun lapset on vielä ihan pieniä, mietin tätä vaan kun mulla ei ole oikeastaa koskaan omaa aikaa, että kuinka monta vuotta pitää vielä odottaa että pärjää ilman lastenvahtia (joita ei siis edes olekaan) ja pääsis itse silloin tällöin edes lenkille yksin? Älkääkä nyt hyvät ihmiset luulko, että olen jättämässä leikki-ikäistä yksin, en todellakaan. Luulen että lapsen pitää olla ainakin 7-8 vuotias että voi olla yksin kotona tunnin pari. Kun ei vielä ole kokemusta ton ikäisistä, niin kyselenpä teiltä...

 

Joo noin se suurinpiirtein on, et koululaisen voi jättää yksin kotiin vähäksi aikaa, mun muksut on 14,13,9 ja oon jättäny ne jo vuosia sitten yksin, jos on ollut kaupassa käyntiä, lääkäriä yms, ja meillä on myös 2v2kk, sen voi jättää vanhimman hoitoon, enimmillään 2h, itsekkin odotan kun pikkuselle tulee ikää lisää, niin voi jättää pidemmäksi aikaa isosiskon hoitoon, ajattelin kun tyttö on 15v ja pikkunen on sit 3v, ne varmasti pärjää, jos esim, lähtee leffaan tai syömään.

 

Meillä lapset ovat 9 ja melkein 7 vuotiaita. Meillä molemmat ovat olleet hetken yksin kotona jo 5 vuotiaina ja siitä lähtien on aikaa vähitellen pidennetty. Ja on aloitettu tosiaan ihan 5-10 min yksin ololla. Ja edetty siinä tahdissa kuin lapset ovat olleet valmiita yksin oloon. Meillä tosin lapset kokevat kodin turvalliseksi paikaksi ja ovat mielellään yksin. Muutenkin ovat olleet kovin omatoimisia. Mutta klo 18-21 on sellainen aika etten silloin ole jättänyt yksin. Yleensä noin ilta aikaan lapset kaipaavat meitä selvästi enemmän kuin päíväsaikaan, varsinkin näin pimeään vuodenaikaan. Heti kun jompi kumpi on kokenut hetkenkin turvattomuutta niin olemme pitäneet tauon yksin olossa. Sen täytyy lähteä lapsesta itsestään eikä voi pakottaa lasta olemaan yksin. Muutenkin hyvän yöunen saamiseksi on tärkeää että illalla rauhoitutaan vanhempien kanssa. Mutta päivällä lapset ovat omasta halustaan olleet jopa 4 tuntia kahdestaan kotona. Silloin järjestin niin että kavereita ei pyydetty lainkaan ja naapuri oli kotona vahinkojen varalle. Meillä on muutenkin hyvä sosiaalinen rinki tässä ympärillä joten hätää ei ole kun aina voi jonnekin mennä jos tulee yksinäinen olo. Silloin olimme molemmat toisella paikkakunnalla joten oli todella tärkeää lasten tietää minne voi mennä ja missä tiedetään heitä odottaa jos jotain tulee. Mutta hienosti heillä oli mennyt ja olivat välipalat syöneet ym. Kerran vain soittivat että saavatko ottaa karkkia.
Mutta kyllä varmasti huomaat milloin lapsi alkaa olla valmis yksin oloon. Pidän kuitenkin tärkeänä että viikossa ei tule montaa päivää milloin lapsi on pitkiä aikoja yksin kotona. Koululaiselle kun tulee helposti iltapäivät jo yksin oloa silloin kun vanhemmat ovat töissä. Ja kuitenkin vielä murkkukin tarvitsee vanhempien läsnäoloa. Mutta tervettä järkeä käyttäen kannattaa harjoitella, pakottaa ei saa.

 

Yksinoloon on tosiaan hyvä totutella pikkuhiljaa. Sekä sen puolesta ettäosaa olla yksin että sen puolesta että osaa itse touhuta välipalat, avata ja lukita oven ,soittaa puhelimella, voi luottaa siihen ettei käytä sähhkölaitteita, tulitikkuja jne.

On oikeastaan aika paljon asioita jotka täytyy osata tehdä itsenäisesti jos on yksin kotona. Onhan esim. selvää ettei tulitikkuja saa käyttää, mutta onko lapsi sisäistänyt asian niin että voi luottaa siihen ettei hän kokeile niiät yksin ollessaan.

 

Joo, mun poika oli muistaakseni eskarin keväällä kun kokeilimme olla kotona puolisen tuntia yksin. Tietysti puhelimen kanssa. No, silloin kyllä ikävä iski jo viidenminuutin sisällä ja soitettiin " Äiti, tuu jo". Mutta ekalla luokalla oli pakko aamulla olla kotona yksin, joten kyllä se siitä lähti. Ja nyt tokalla saatamme mennä kaupassa käymään ja poika jää kotiin katsomaan tv ym.. Ja meillä kun on talosauna, niin eihän sinne aina halua lähteä. Tunti se vain on.

 

Kouluiässä.

 

Esikoulussa poika oli puolituntia kotosalla kun kävin esim juoksulenkillä (ihan lähiympäristössä jolkottelin ja känny oli mukana) Nyt tokaluokkalaisena hän viihtyy jo kaksikin tuntia yksin kun ei halua lähteä kanssani ostoksille. Puhelimella saadaan puolin ja toisin kiinni. Minulla on myös ekaluokkalainen tyttö ja on paljon arempi ja ei ainakaan yksin suostu lainkaan jäämään kotiin, mutta isoveljen kanssa viihtyy hetken.