Ihan kaikkeen ei tarvitse puuttua. Jos joku lapsi joutuu jatkuvasti ulkopuoliseksi tai pahoittaa mielensä, on aikuisten puututtava asiaan. Ensin neuvoen ja ohjaten, ja jos se ei auta, sitten jämäkämmin. Lapsilla ei ole sisäsyntistä selkeää mallia terveen sosiaaliseen ja moraalisesti oikeaan käyttäytymiseen. Jos lapsia ei ohjata on ihan 50%-50% mahdollisuus, että ko lapsista kasvaa moraalisesti huonosti käyttäytyviä aikuisi. Jos lapsi kasvaa lapsiryhmässä, jossa huono käytös muita kohtaan ja syrjintä on sallittua, hän kasvaa siinä uskossa, että sellainen on normaalia ja hyväksyttävää.
