minkä persoonallisuushäiriön ottaisit, jos pakko valita?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sariel
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
että paras tilanne kaiketi on niillä joilla tuo häiriö on diagnosoitu ja saa siihen apua/terapiaa. Todella monelta jää diagnoosi saamatta koska se vaatii pidemmän hoitosuhteen. Ja persoonallisuushäiriöiset harvoin tuottavat haittaa toisille, lähinnä itselleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja häiriöinen:
että paras tilanne kaiketi on niillä joilla tuo häiriö on diagnosoitu ja saa siihen apua/terapiaa. Todella monelta jää diagnoosi saamatta koska se vaatii pidemmän hoitosuhteen. Ja persoonallisuushäiriöiset harvoin tuottavat haittaa toisille, lähinnä itselleen.


Aika usein persoonallisuushäiriöiset tuottaa haittaa toisille ja yhteiskunnalle. Vankilassa valtaosalla mm. persoonallisuushäiriö. Myös moni hakattu/raiskattu nainen tai lapsi voi olla sitä mieltä että persoonallisuushäiriöinen on satuttanut. Myös tuttuja joita huijattu takaamaan lainaa joka on sitten hilattu hyväuskoisen allekirjoittajan maksettavaksi jne.

1-2% ihmisistä on asosiaalinen persoonallisuushäiriö ja vielä isommalla osalla lievempi häiriö samasta.

Linnassa istuvilla yli puolella persoonallisuushäiriö tai ADHD.

 
Kaikilla näillä persoonallisuushäiriöillä on tarkat diagnoosivaatimukset, eikä niitä koskaan voida asettaa vähäisin perustein.

Epäluuloisessa persoonallisuushäiriössä on luonteenomaista epäluuloisuus, ylenmääräinen herkkyys takaiskuille, kyvyttömyys antaa anteeksi ja taipumus tulkita toisten ystävällisetkin teot vihamielisiksi tai halveksiviksi. Myös toistuvia perusteettomia uskottomuusepäilyksiä saattaa esiintyä, samoin liiallista itsekeskeisyyttä ja omahyväisyyttä. Epäluuloisesta persoonallisuudesta kärsivät saattavat puolustaa omia oikeuksiaan taistelunhaluisesti ottamatta huomioon kokonaistilannetta.

Eristäytyvässä eli skitsoidissa persoonallisuudessa henkilö vetäytyy pois tunnepitoisista, sosiaalisista ja muista suhteista esimerkiksi mielikuvitukseen, yksinäisiin harrastuksiin ja itsetutkiskeluun. Myös kyky ilmaista tunteita ja kokea mielihyvää voi olla rajoittunutta. Henkilön tunne-elämä on usein kylmää ja etäistä. Kyky ilmaista omia tunteitaan voi olla puuttellinen.

Epäsosiaalinen persoonallisuus. Tässä häiriössä ominaista on piittaamattomuus sosiaalisista velvollisuuksista ja välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan. Vallitsevien sääntöjen ja käyttäytymisen välillä on karkea epäsuhta. Yleensä rangaistuksilla ei voi helposti muuttaa tällaista käyttäytymistä. Turhautumista, aggressiivisuutta ja väkivaltaa esiintyy näillä henkilöillä. Myös kestävien ihmissuhteiden pitäminen voi olla vaikeaa. Usein heillä on lapsuudessa ja nuoruusiässä jatkuvaa ärtyvyyttä ja käytöshäiriö.

Tunne-elämältään epävakaalle persoonallisuudelle ominaista on oikukas ennalta arvaamaton mielialan vaihtelu ja taipumus toimia hetken mielijohteesta harkitsematta seurauksia. Käytös on purkauksellista. Tällaiset henkilöt ovat usein taipuvaisia riitaisuuteen muiden ihmisten kanssa.

Huomionhakuinen persoonallisuus. Tälle persoonallisuushäiriölle on ominaista teatraalinen esiintyminen ja tunteiden liioitteleva ilmaiseminen. He ovat usein herkästi alttiita ympäristön vaikutteille. Ominaista on myös jatkuva huomion keskipisteeksi pyrkiminen. Henkilöt voivat olla epäasianmukaisesti vietteleviä ja heillä voi olla liiallinen huoli omasta viehätysvoimastaan. He ovat usein herkkiä loukkaantumaan ja etsivät jatkuvasti huomita ja arvonantoa.

Vaativasta persoonallisuudesta kärsivä on täydellisyyttä tavoitteleva, liian tunnollinen ja pikkutarkka. Tälle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä ajatella asioiden yksityiskohtia, sääntöjä, listoja, järjestystä, organisaatiota ja aikatauluja. Asioista on jatkuva huoli ja epäily.

Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä usein pelkää ja jännittää jatkuvasti. Hänen itsetuntonsa on huono kelvollisuuttansa, viehättävyyttänsä ja arvostustansa kohtaan. Hän kaipaa jatkuvasti hyväksyntää ja kiintymystä eikä kestä hylkäämistä tai arvostelua. Hän saattaa välttää joitain toimintoja välttääkseen vaaroja tai uhkia. Hän pelkää kritiikkiä, paheksuntaa ja torjutuksi tulemista ja välttää elämäntilanteita, joissa voi joutua sellaista kohtaamaan.

Riippuvainen eli passiivinen persoonallisuus. Tällaiset henkilöt haluavat tukeutua muihin ihmisiin suurissa ja pienissä elämäänsä koskevissa ratkaisuissa. He myöntyvät kohtuuttomasti muiden ihmisten toiveisiin ja eivät itse esitä pienintäkään toivetta sellaiselle henkilölle, josta on riippuvainen. Henkilöt tuntevat usein olevansa avuttomia yksin ollessaan ja pelkäävätkin yksin jäämistä kohtuuttomasti. Heillä on suuria vaikeuksia tehdä jokapäiväisiä päätöksiä itsenäisesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ÄitiysLomalainen:
Alkuperäinen kirjoittaja häiriöinen:
että paras tilanne kaiketi on niillä joilla tuo häiriö on diagnosoitu ja saa siihen apua/terapiaa. Todella monelta jää diagnoosi saamatta koska se vaatii pidemmän hoitosuhteen. Ja persoonallisuushäiriöiset harvoin tuottavat haittaa toisille, lähinnä itselleen.


Aika usein persoonallisuushäiriöiset tuottaa haittaa toisille ja yhteiskunnalle. Vankilassa valtaosalla mm. persoonallisuushäiriö. Myös moni hakattu/raiskattu nainen tai lapsi voi olla sitä mieltä että persoonallisuushäiriöinen on satuttanut. Myös tuttuja joita huijattu takaamaan lainaa joka on sitten hilattu hyväuskoisen allekirjoittajan maksettavaksi jne.

1-2% ihmisistä on asosiaalinen persoonallisuushäiriö ja vielä isommalla osalla lievempi häiriö samasta.

Linnassa istuvilla yli puolella persoonallisuushäiriö tai ADHD.
MUTTA ehdottomasti olen sitä mieltä, että suuri osa persoonallisuushäiriöisistä kärsii ITSE ominaisuudestaan. Ja tuosta perinnöllisydestä ei ole varmuutta, lähinnä kasvatukselliset asiat ja esim. ongelmat perheessä saattaa periytyä. Kyllä linnassa olevista monilla on esim. psykopatiaa, mutta moni häiriötyyppi ei luonteeltaan selitä rikollista toimintaa. Itse häiriöisenä toivoisin, että ihmiset eivät olisi niin kovin ennakkoluuloisia. Se, että rikolliselle tiellä ajautuu vaatii muutakin kun häiriön persoonassa. JA korostan, että oikea hoito on ydin, ja häiriöt voi hyvän hoidon ansiosta myös ihminen voi parantua.
 
Tunne-elämältään epävakaalle persoonallisuudelle ominaista on oikukas ennalta arvaamaton mielialan vaihtelu ja taipumus toimia hetken mielijohteesta harkitsematta seurauksia. Käytös on purkauksellista. Tällaiset henkilöt ovat usein taipuvaisia riitaisuuteen muiden ihmisten kanssa.

Tuo on kyllä ihan ku miä:D
En nyt hirveesti riitaisuuteen taipuva, mut niin impulssiivinen välillä, et ei mitään rajaa
:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja ÄitiysLomalainen:
Joo totta on myös se että itse kärsivät usein vääristyneestä peroonastaan. Jäi peesaamatta aiemmin se kohta. *agree*

ja on toki selvä, että jos itse on esim. narsistin tai pskopaatin urhi niin asiaa katsoo siitä kontekstista. En tiedä, mutta olen lukevinani sun viesteistä inhoa.
Itse taas sattuneesta syystä tunnen monta persoonallisuushäiriöistä ja heidän elämänsä on yksinäistä ja usein aika surullistakin, syrjäytymisvaara on suurempi heillä.
Monesti he ovat perheoloista jotka eivät ns. kanna.. eli tukiverkkokin on monesti hoitotaho.
Heistä yhdenkään en usko tuottavan muille pahaa, mutta itse ovat persoonansa vankeja ja kärsivät mahdollisesti elinkautista..

Lähtökohtaisesti ei voi sanoa, että persoonallisuushäiriöinen olisi asosiaalinen tai rikollisuuteen taipuvainen. Mutta on selvä, että esim. päihteet ja mt-ongelmat on todella huono yhdistelmä, mutta valitettavasti yleinen.
 
Ottaisin paranoidisen eli epäluuloisen persoonallisuushäiriön näistä syistä,koska: -En rypeisi syyllisyydessä -Olisin nopea iskemään vastaiskulla tarvittaessa -En pitäisi itseäni ollenkaan minään huonona,heikkona jne... -Minulla ei olisi toivottomuutta,avuttomuutta,riippuvuuden tunteita kenestäkään,ei henkistä pahoinvointia ( niin paljon kuin valtaosalla jostain muusta häiriöstä kärsivällä),ei voimattomuutta,enkä olisi helposti polettavissa kenellekkään.En siis olisi mikään toivoton,voimaton tai avuton mutta en kuitenkaan haluaisi toisten silmissä mikään kaikista paras olla(kuten narsisti haluaa),enkä tuntisi koko ajan pelkkää vihaa tai turhautumista,kuten antisosiaalinen tai täysi psykopaatti.Ongelmana tietysti paranoidisella on että hän jatkuvasti epäilee muita eikä varmaan omaa mitään kovin suurta kaveripiiriä.Paranoidisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivällä ei ole samanlaisia ongelmia kuin paranoidisesta skitsofreniasta kärsivällä(nämähän ovat eri asia).Olen tässä lähinnä tuonut esille paranoidisen ihmisen vahvoja piirteitä mutta en kuitenkaan kyllä sano että tämä persoonallisuudenhäiriö olisi hyvä juttu.Siihen liittyy kuitenkin ihmissuhteisiin ja tiettyihin elämän alueisiin liittyviä ongelmia joten eihän tämä häiriö ole hyväksi kenellekkään.Paranoidisella ihmisellähän on huono itsetunto ja hän on vihamielinen ja sekä myöskin taipuvainen riitaisuuteen muiden kanssa ja haluaa pitää omia oikeuksiaan yllä pakottamalla toiset tulilinjalle.Hänen tunne-elämänsä on eristäytynyt ja epävakaa ja hänellä ilmenee myös kylmyyttä sekä antisosiaalistakin käyttäytymistä toisia kohtaan jos on oikein raivoissaan.Valitsen kuitenkin paranoidisen koska hänen on kuitenkin omasta mielestäni helpompi pärjätä kuin esim.riippuvaisen,passiivisagresiivisen,epävakaan,skitsoidisen,eristäytyneen jne.. Narsisitin on ehkä helpompi pärjätä kuin paranoidisen mutta en kuitenkaan ottaisi sitä itselleni koska narsistihan on täysin tunteeton hirviö. Valintani nyt siis on paranoidinen koska silloin en olisi narsistinen hirviö mutta en manipuloitavissakaan(epäluuloisuuteni,vihamielisyyteni ja sairaalloisesti omista oikeuksista huolehtimisen ansiosta).
 
C) Psykoosipiirteinen (skitsotyyppinen) persoonallisuushäiriö
-psykoosit mahtas olla jänniä, näkis kaikkee omaansa ja muuta
E) Epävakaa ("rajatila" persoonallisuushäiriö
-ehkä helpoin, täähän on tää että näkee vaa kaks ääripäätä
itsekkään en ole mikään keskitientallaaja
G) Narsistinen persoonallisuushäiriö
-rakastaisin itseäni ja uskoisin kaikkien rakastavan minua ja pitävän minua parempana, eli olisi varmaan mukavaa. Tietäisin olevani parempi, olisin varma siitä.
 

Yhteistyössä