Minkä mahtaa jos ei ole yhtään oman miehensä naismakua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ankanpoika
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ankanpoika

Vieras
Niin, en ymmärrä itekkään miksi mies ylipäätään muhun ihastui. Varmaan se perinteinen "luonne ratkasee"
En ainakaan ole yhtään hänen naismakuaan, olen sen huomannut. Tiedän millasia naisia hän kattelee ja ihailee...ja jopa kirjottelee heille. Ainut missä oon osunu vastaamaan hänen "kriteerejään" on pituus, pitkät naiset kiehtoo. No mut muuten sitten tuijotellaankin vaaleita, ruskettuneita tai sitten muuten vaan "ruotsalaisen näköisiä" (sori jos joku loukkaantuu tosta)
Itsellänikin on leveähkö naama, mut oon huomannu et joku vetää miestä oikeen siis hevosennaamasissa naisissa (sori jos joku loukkaantuu tostakin) kookas leuka ja isohkot hampaat.
Et toisaalta varmaan pitäs olla onnellinen kun ei ole isoja hampaita, mut jos mies kerta sellasista kiihottuu niin kai tässä on sit joku puutos kuitenkin. Että minkäs tälle mahtaa.?? Ikuisesti yhessä ja mies ei kestä kattoo? Kohta varmaan liimaa makuuhuoneessa mun naamaan jonkun tällasen primadonnan kuvan että edes seisois.
 
mä oon kans alkanu ihmetellä.. oon tumma, pitkä, en lihava enkä laiha, perusnätti tavisnainen.
vuosien saatossa on kuitenkin tullut selväksi et mies ihannoi vaaleita pieniä naisia, lyhyitä ja hoikkia "taskupakkauksia", kaukana meikäläisestä sellaset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hä;23827785:
Miksi sun miehesi kirjoittelee vieraille naisille?

Niinpä? Mut on nyt yritetty aivopestä ymmärtämään et se on jotenkin jees ja täysin viatonta. Mut samaa olen kysyny hältä...että joku tarvehan sillä on vieraille maille varmaan. Ei nosta itsetuntoo ne kirjottelut eikä niiden akkojen kuvat.
 
No tota, onko mies sit sun unelmien uros?

Mun ei ainakaan ole, mutta ihanne ja todellisuus on kaksi eri asiaa, ainakin meillä. Loppujen lopuks kuitenkin kaikki muu ratkaisee ja ajaa sen ulkonäön ohitse.
 
" kohta varmaan liimaa makuuhuoneessa mun naamaan jonku tällasen primadonnan kuvan että edes seisois" :laugh:
Siis mulla ollu aikanaan NIIN samanlaiset ajatukset.
Mut saatiin asia keskusteltua ja selvis, että se on ollu mun omaa kuvittelua, etten kelpais miehelle. Ja mä kyllä luotan sen sanaan ja kyllähän ton näkeeki, kun tuli viimeks eilen tuli harrastettua salaa pika seksiä keskellä päivää kun lapset leikki ulkona :ashamed:
 
No tota, onko mies sit sun unelmien uros?

Mun ei ainakaan ole, mutta ihanne ja todellisuus on kaksi eri asiaa, ainakin meillä. Loppujen lopuks kuitenkin kaikki muu ratkaisee ja ajaa sen ulkonäön ohitse.

En tarkottanutkaan että vain unelmien Brad Pittin tai Pamela Andersonin kanssa voi mennä yhteen koska ulkonäkö viehättää eikä muut kelpaa.. mutta jos ei YHTÄÄN vastaa toisen makua niin onhan se nyt pikkasen outoo. Ite tykkään tummista ja pitkistä miehistä ja sellasen kanssa olenkin...
 
No se nyt ei oo mitaan kummallista etta ihminen keneen rakastuu ei vastaakaan sita omaa ihannetta.Esim. ma pidan tummista suht pitkista miehista mutta mun mies on ehka 5 cm mua pidempi ja aika vaalea.Mutta mitaan en silti muuttais hanen ulkonaossa ja rakastan hanta ihan muista syista.
Mutta toi nyt on outoa etta kirjottelee joillekin muille naisille.
 
" kohta varmaan liimaa makuuhuoneessa mun naamaan jonku tällasen primadonnan kuvan että edes seisois" :laugh:
Siis mulla ollu aikanaan NIIN samanlaiset ajatukset.
Mut saatiin asia keskusteltua ja selvis, että se on ollu mun omaa kuvittelua, etten kelpais miehelle. Ja mä kyllä luotan sen sanaan ja kyllähän ton näkeeki, kun tuli viimeks eilen tuli harrastettua salaa pika seksiä keskellä päivää kun lapset leikki ulkona :ashamed:

Toivotaan et menee ohi täälläkin tää vaihe. Mut en tiiä onko se enää mun omaa mielikuvitusta kun mies kerta näille heitukoille kirjotteleekin...:/
 
Minäkin seurustelin aikanaan sellaisen miehen kanssa, jonka ulkonäköihannetta en vastannut ollenkaan, eikä hän minun. Meidät vain erotti se, että hän toi tuon asian aina kunnolla ilmi, minä en siitä puhunut. Tietenkään en tahtonut loukata silloista kumppaniani sanomalla, ettei hänen ulkonäkönsä minua liioin miellytä vaikka hän omalla tavallaan olikin ihan "herttaisen näköinen"(ei siis mikään komistus). Räikeimpiä epäkohtia olivat paino, hiukset ja rinnat. Hän ei pitänyt kerrostetuista hiuksistani kun se ei ollut luonnollista. Vaikka olin/olen normaalipainoinen, olin silti hänestä turhan pullukka, koska hän ihannoi oikeasti hoikkia naisia. Myös rintani olivat yököttävän pienet, hän ei koskaan tahtonut nähdä minua ilman paitaa kun kiihottui vain isorintaisista naisista.

Ajansaatossa homma meni liian raskaaksi. Emme me luonteidemmekaan puolesta oikein yhteen sopineet, mutta noiden ulkonäköepäkohtien takia en sen enempää alkanut edes yrittämään. En todellakaan tahdo olla sellaisen miehen kanssa, jolle ulkonäköni tuntuu olevan lähinnä kauhistus. Kertaakaan hän ei tainnut kehua ulkonäköäni millään tavalla, aina vain vertasi muihin ja haukkui.

Ap:na en siis välttämättä jaksaisi katsella elleivät luonteenne sitten natsaa todella hyvin yhteen.
 
Mun miehen kaveri ihannoi siroja, hoikkia, korkeat poskipäät, pitkät paksut hiukset naisia ja silti se on yhdessä ap termillä hevosnaamaisen naisen kanssa, joka on tasapaksu, ohuthiuksinen.

Mutta tuo mies arvostaa tuossa naisessa sitä, että hän viihtyy kotona, ei ole urasuuntautunut jne. Koska tuo mies itse tekee paljon töitä, hän tarvitsee kotona viihtyvän naisen. Hänelle ei se ulkonäkö ole pääasiä vaikka jotain tiettyä naistyyppiä ulkonäöllisesti ihannoikin. Tuo nykyinen nainen varmasti sopii hänelle paremmin kuin kukaan muu. hänellä on joskus ollut niitä pitkähiuksisia kaunottaria.
 
Mä luulen että se sun mies hakee säpinää ja jännitystä elämään kirjottelemalla muille naisille. Luultavasti teidän suhde makuhuoneen puolella on arkistunu ja lässähtäny siihen ainaiseen samaan hommaan. Teillä pitäs se seksuaalinen vireys ja jännitys löytää uudelleen toisistanne. Ei voi kuvitellakkaan että seksi saman ihmisen kans ois loistavaa 60 vuotta ILMAN että sen eteen tekis jotain.
Meillä lähti homma siitä kun minä huomasin kuolaavani miehen kaveri perään ja salaa aina kuvittelin meidät sängyssä...se oli vain sitä että kaipas oikeesti uutta suuntaa seksielämään kun se jumi paikallaan. Onneksi tajusin, että se säpinä löytyy myös omasta miehestä kunhan vaan keskustelee asiasta ja keksii keinoja keskenään jolla saaha sitä seksuaalista vireyttä, mikä oli silloin aikoinaan kun aletttiin seurustelee. Esim. miehen kans voi flirttailla, puhua kuumia salaa...antaa päivisin viestiä , että haluan sua..ja sit ilalla kun saa lapset nukkumaan niin ....:D
 
Itse olen aina ihastunut tummiin pitkiin miehiin joilla on pitkät hiukset. Mutta jostain syystä olen aina seurustellut vaaleiden pääasiassa lyhythiuksisten miesten kanssa jotka eivät aina ole olleet edes pitkiä :D Mieheni on vaaleahiuksinen, luonnonkiharalla lyhyellä tukalla. Ja silti niin ihana!
 
Mutta eikö se ole aika kurjaa näin naisena jos tuntee olonsa epäviehättäväksi ja vaan sen takia kun tajuaa että miehen naismaku onkin jotain muuta?
Hyvä kun mainitsitte tuon hiusasian. Mies tykkää kans suorahiuksisista (+pitkät) Mulla ei oo ihan niin pitkiä hiuksia kun mitä ne vaikka vois olla ja kaikenlisäks ne on kiharat.

Ja oon mäki saanu piiloviestejä mieheltä näistä muutamista asioista. Millon vinkkaa et suoristatko hiukses... kun ei yhtään tajua mikä homma siinä on. En mäkään tykkää jos hän joskus vetää hiukset ihan lyhyeks mut en oo koskaan viittiny puuttua tollasiin asioihin.

Sitten vielä miettii mistä alhanen itsetunto johtuu mulla. En tiiä perhana..kismittää koko asia, jotenki tuntus turhamaiselta pelkän tällasen asian takia laittaa lusikoita jakoon kun tosiaan luonteet meillä natsaa yhteen ja rakastetaan toisiamme. Mut voinko minä silti olla onnellinen tällasten tunteiden kanssa
 
Jo tuo ulkonäköasia on sen verran ikävä, ettei sitäkään villasella voi painaa, mutta viimeistään tuo muille naisille kirjoittelu varmistaisi sen, etten minä ainakaan jatkaisi suhdetta moisen urvelon kanssa. Hän ei selvästikkään kunnioita sinua naisena, tasavertaisena kumppanina. Olet ehkä vaan sellaista kaveriainesta hänelle tai pahimmillaan pelkkä kodinhoitaja ja seksin antaja. Kumppania kuuluu rakastaa ja kunnioittaa sellaisena kuin hän on. Mielestäni ilman kunnioitusta ei voi olla suhdettakaan. Ap ansaitsee paljon parempaa. JSS siis.
 
Mutta eikö se ole aika kurjaa näin naisena jos tuntee olonsa epäviehättäväksi ja vaan sen takia kun tajuaa että miehen naismaku onkin jotain muuta?
Hyvä kun mainitsitte tuon hiusasian. Mies tykkää kans suorahiuksisista (+pitkät) Mulla ei oo ihan niin pitkiä hiuksia kun mitä ne vaikka vois olla ja kaikenlisäks ne on kiharat.

Ja oon mäki saanu piiloviestejä mieheltä näistä muutamista asioista. Millon vinkkaa et suoristatko hiukses... kun ei yhtään tajua mikä homma siinä on. En mäkään tykkää jos hän joskus vetää hiukset ihan lyhyeks mut en oo koskaan viittiny puuttua tollasiin asioihin.

Sitten vielä miettii mistä alhanen itsetunto johtuu mulla. En tiiä perhana..kismittää koko asia, jotenki tuntus turhamaiselta pelkän tällasen asian takia laittaa lusikoita jakoon kun tosiaan luonteet meillä natsaa yhteen ja rakastetaan toisiamme. Mut voinko minä silti olla onnellinen tällasten tunteiden kanssa

En tiedä, onko muilla naisilla silleen, mutta mulla ainakin on tarve olla oman miehen makuun. Tai ainakin, ettei toinen vaadi minulta jotain, mihin en kykene, esim. naaman muoto on leveä täälläkin, eikä sitä saa pidemmäksi. Miehen kannattasisi valita nainen, joka vastaa makua, tai sitten oppia tykkäämään oman naisen ulkonäöstä. Ymmärrän, että susta ei tunnu hyvältä.
 
Mun mielestä suhteessa on aika paljon pielessä, jos mies kehottaa vaimoaan tekemään ulkonäölleen jotain, mille ei luontaisesti mitään voi esim. just tuo, että naisella on luonnonkiharat hiukset ja mies haluaa naisen ne suoristavan joka päivä jollain hemmetin raudalla. Ehkä mies ei tajua mikä duuni siinä on, mutta hälyttävämpää musta on se, että mies ei ole tyytyväinen naisen luonnolliseen ulkonäköön. Puhumattakaan tuosta toisille ("kauniimmille") naisille kirjoittelusta, meillä menis lusikat jakoon ihan heti, jos saisin mieheni tekevän moista oman selkäni takana. Kehottaisin puhumaan miehelle näistä asioista, että onko nyt joku oikeasti pielessä vai onko kyseessä vain pieni tylsistyminen.
 
Joo ja mä oon tässä nyt pari kuukautta melkeen uskonu siihen että se kirjottelu on normaalia et "kaikkihan niin tekee"
Kuitenkin koittanu miehelle kans sanoo et enhän minäkään tee niin, et kirjottelisin vieraille miehille. :(
Kunnioitus on tosiaan nähty ihan muidenkin käyttäytymisten ohella ja ei niistä sen enempää, mut päälle sitten tää asia niin alkaa tuntua siltä että haluun pois tästä suhteesta... kerta toisensa jälkeen anteekspyynnöt ei tunnu enää miltään eikä lupaukset. Enkä usko että koskaan voin enää uskoo mitään mitä se sanoo näistä kirjotteluista esimerkiks.

Mieleen on vaan syöpyny ne naisten kuvat ja kaikki nettiuutisten klikatut kaunottaret ja persekuvat joita käyty ihailemassa, vaikka naurettavalta kuulostaakin että olen katkera joidenkin julkkisten kuvista.. mutta näiden tavallisten pulliaisten kuvista ja viesteistä kyllä olen ihan aiheestakin katkera!
 
Mistä te tiedätte noin tarkalleen millaisista naisista (ulkonäkö) miehenne pitää? Kovin tarkkoja kuvauksia. Mä olen usesti koettanut kysellä mieheltäni kuka on hänestä hyvännäköinen ja minkälaisesta ulkonäöstä pitää. Ei suostu sanomaan mitään. Mistä ihmeestä tiedätte?
 
Mistä te tiedätte noin tarkalleen millaisista naisista (ulkonäkö) miehenne pitää? Kovin tarkkoja kuvauksia. Mä olen usesti koettanut kysellä mieheltäni kuka on hänestä hyvännäköinen ja minkälaisesta ulkonäöstä pitää. Ei suostu sanomaan mitään. Mistä ihmeestä tiedätte?

Kyllä minun siippani ainakin on ihan avoimesti kertonut, millaiset naiset sopivat silmään. Näistä on siis puhuttu jo suhteen alussa, myöhemmin ei niinkään, kun asia on jo tiedossa.
 

Yhteistyössä