Minkä kappaleen haluaisit soitettavan hautajaisissasi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja moi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
siis se piisi... en muista nimee tai pändiä... kun ne ufot sieppaa lopussa ne soittajat jossain aavikolla koneeseensa... joku englannin kielellä laulettu ja poikapändi. ja piisissä lauletaan et ruoho on vihreämpää toisella puolella.. olipas vaikeasti sanottu.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 16:44 Florence kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.05.2007 klo 16:38 Lunatic kirjoitti:
Matti Nykäsen joku ralli. :laugh:
Joo, elämä... oli laiffii ;)

Tai jos kuolee alkoholiin (maksa poksahtaa tai tulee verensyöksy tms), "ehkä otin, ehkä en" voisi tehdä vaikutuksen saattoväkeen. :whistle:
 
Miksi muuten hautajaisissa ei KOSKAAN kumminkaan soiteta kuin niitä iänikuisia virsiä, vaikka vainaja olis eläessään kuunnellut jotain ihan muuta, ja jopa toivonut samaa omiin hautajaisiin.

Serkkuni esim oli erään hevipändin fani henkeen vereen, ja meni hautaankin pändi-paidan kera ja ystävä laitto levynkin mukaan, mutta ei hautajaisissa mikään sen pändin kpl soinut. Ehei.

Että ihan sama mitä toivoo, ei siellä kuitenkaan lempimusiikki soi. <br><br>
 
Mulla on muutama vaihtoehto, kaikki CMX:n biisejä:

1. Pilvien kuningas

tuletko sieltä
tuletko sieltä
missä yö asuu
missä tuuli pitää majaa
tuletko sieltä
tuletko sieltä
missä tähdet lymyää
missä myrsky itkee raivoaan
tuletko sieltä
tuletko sieltä
missä aurinko suuresta portista
vyöryy aamun maailmaan

"pidän kädelläni maailmoita
aikakaudet kumartavat
katselen korkealta
leikin mannerten liikkeillä
ylläni kohtalo
allani vuoret meret
elävien surukulku
kuolleiden hiljaisuus
tyhjyyttä vasten
johon me kaikki matkaamme
johon me kaikki kuulumme"

2. Mikään ei vie sitä pois

armon aikaan veden vaiheilla
unohdettu tulee luo
aamun mailla taloissa sikiää
sietämätön kaipaus
mikään ei vie sitä pois
mikään ei vie sitä pois

ilmaa kourin tunnoin puutunein
itseäni pilkkaan niin
sanoin puhun
kirjoituksin koetan elämää ohjata
mikään ei vie sitä pois
mikään ei vie sitä pois

ystäväni siivekkäät vallat
hopeaa hartialla
kultaa kulmilla harhaolennot
pilkkaa näkijää

tämä tapahtuu täällä
ei muualla missään
ja täällä on kaikkialla
ei kaukana viljavainioista
missä taivas ja maa
ovat häävuotellaan

3. Aura

elämän keskipäivässä
minäkin eksyin synkkään metsään
aamupäiväin kappaleisiin
iltojen ikävään
missä
kasvot puhuvat omaa kieltään
oppivat suruaan nauramaan
ja elämän hauraat astiat
katsovat ihmetellen toisiaan

askel ja pysähdys kerrallaan
yksi nurin yksi oikein
etsi tietä joka hehkuu
polkua joka puhuu

se on käsiesi liikkeissä
se on taivaankannen valoissa
se on päivällä ja yöllä ja aina
se on täällä se on muualla
se ei puhu, ei voi vastata
olen ymmärtänyt tämän sen valossa

talvi toi meidät tähän paikkaan
missä lepäämme kylki kyljessä
opimme enemmän toisiamme
opimme ajoissa luopumaan

en ehkä tiedä mitä tehdä
vaikka joskus olenkin varma
ja joskus makaan aivan hiljaa
ja uskallan vain epäillä

jos yrittäisin puhua vain sanoja
käsiin jäänyt kosketuksen paloja
täytyy luopua, ajatella uudelleen
itsensä ja muut

(4. Talvipäivänseisaus)
Tässä ehkä vähän liian raskas lyriikka...
 

Yhteistyössä