Toinen pelokas
\
Naulan kantaan :wave:Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2006 klo 12:18 vieras kirjoitti:
sektioäiti
Kiitos kaikille vastanneille.
Jokaisen äidin tulisi kaikesta huolimatta voida kokea lapsensa syntymä ja synnytys hienona ja ainutkertaisen upeana asiana, josta voi olla ylpea, tapahtuipa se millä tavalla tahansa.
:flower:
Jokaisen äidin tulisi kaikesta huolimatta voida kokea lapsensa syntymä ja synnytys hienona ja ainutkertaisen upeana asiana, josta voi olla ylpea, tapahtuipa se millä tavalla tahansa.
:flower:
kukkerikuu
Minut vietiin esikoisesta saliin n. puolen päivän aikaan ja klo 18 mennessä ei ollut suurta edistystä tullut joten lääkäri sanoi että leikataan. Arvatkaa olinko jo uupunut? Poika syntyi vähän yli klo 19. Missään vaiheessa ei lapsella ollut hätää mutta kun ei tullut lähemmäs niin ei tullut. Imukupit sun muut oli varattu. Toisen kohdalla rv. 37 oli synnytystapaultra ja sattui esikoisen leikannut lääkäri olemaan ultraajana. Teki vain ultran ja lähetti röntgeniin kun oli isokokoinen tulossa. Seuraavana päivän soittivat että on suunniteltu sektio, koska lantio on liian ahdas. Eli siinä syy ettei esikoinenkaan tullut normaalisti. Eivät kaikki voi synnyttää "normaalisti" alakautta. Tiedän muutaman äidin, jolla 3 lasta ja kaikki leikattu juuri ahtaan lantion takia. Olkaa onnellisia te äidit jotka voitte synnyttää alateitse normaalisti. Minä koen synnyttäneeni kaksi lasta, vaikka ovat leikattuja, kun syy on ahdas lantio. Ei se kaikilta kuulkaa onnistu ja silloin on turha moittia niitä äitejä. joilla lapsi syntynyt sektiolla! Kukin tekee parhaansa ja jokainen ansaitsee olla äiti, synnytysmuodosta huolimatta. Tämä on tämä iäisyys keskustelu josta ei tule loppua ikinä.... Mulla on kaksi tervettä lasta vaikka ovat sektiolapsia ja kukaan lähipiiristäni ei ole syyllistänyt minua siitä että ovat sektiolla syntyneet. Pääasia on että ovat terveitä ja voivat hyvin!
En kyllä olisi uskonut joutuvani tällaista keskustelua ikinä lukemaan! Vielä Kaksplussan palstoilla. Olen ihan järkyttynyt. Vai on alatiesynnytys oikotie hyvään äitiyteen ja sektiot merkki "synnyttämättömyydestä"!
Minä olen kaksi lasta synnyttänyt sektiolla, ja molemmista olin synnytyssalissa niin kipeä ettei mitään rajaa. Helppo ja vaivaton ratkaisu se sektio tosiaan! Ensimmäisen kanssa päädyttiin sektioon, kun sydänäänet laski (napanuora oli kiertynyt kaulan ympäri) ja toinen ei vaan laskeutunut, vaikka kohdunsuu oli täysin auki. Molempien kanssa olin n. 8 tuntia salissa purren peitonkulmaa, nyrkkiä ja mitä tahansa käsillä olevaa, kun supistukset teki niin kipeää. Kun lääkäsi päätti että sektioon mennään, ei kyllä tullut mieleenkään olla toista mieltä. "Voi tohtori, kun minä haluaisin kokea sen OIKEAN syntymän."
Lisäksi sain tietysti molemmilla kerroilla kipeän sektiohaavan ja kiellon nostaa mitään painavaa ainakaan kuukauteen. Tosi mukavaa. Minulle ei onneksi ole kukaan tullut sanomaan mitään menettämistäni "syntymän ihmeestä" tai "oikeasta syntymästä". Minä kyllä tinttaan päähän jos joku uskaltaa jotain noin typerää lausua minun edessäni. Minä olen synnyttänyt kaksi kertaa yhtä varmasti kun minulla on kaksi lasta!
Minä olen kaksi lasta synnyttänyt sektiolla, ja molemmista olin synnytyssalissa niin kipeä ettei mitään rajaa. Helppo ja vaivaton ratkaisu se sektio tosiaan! Ensimmäisen kanssa päädyttiin sektioon, kun sydänäänet laski (napanuora oli kiertynyt kaulan ympäri) ja toinen ei vaan laskeutunut, vaikka kohdunsuu oli täysin auki. Molempien kanssa olin n. 8 tuntia salissa purren peitonkulmaa, nyrkkiä ja mitä tahansa käsillä olevaa, kun supistukset teki niin kipeää. Kun lääkäsi päätti että sektioon mennään, ei kyllä tullut mieleenkään olla toista mieltä. "Voi tohtori, kun minä haluaisin kokea sen OIKEAN syntymän."
Lisäksi sain tietysti molemmilla kerroilla kipeän sektiohaavan ja kiellon nostaa mitään painavaa ainakaan kuukauteen. Tosi mukavaa. Minulle ei onneksi ole kukaan tullut sanomaan mitään menettämistäni "syntymän ihmeestä" tai "oikeasta syntymästä". Minä kyllä tinttaan päähän jos joku uskaltaa jotain noin typerää lausua minun edessäni. Minä olen synnyttänyt kaksi kertaa yhtä varmasti kun minulla on kaksi lasta!
sektioäiti
Synnytin sektiolla minäkin, kolmannen lapsemme, edelliset alatiesynnytykset olivat kauheita kokemuksia, viimeisimmässä alatiesynnytyksessä lapsemme kuoli! Jäi jumiin, ei saatu ajoissa ulos ja lääkäreiden kommentti oli "voi voi tällaista joskus sattuu..." En koe olevani "huono" äiti synnytystavan vuoksi. Rakastan kumpaakin lastani koko sydämestäni, ei se synnytystavasta riipu'! Jos Jumala vielä meille neljännen (siis kolmannen elävän) lapsen suo niin vaadin ehdottomasti sektion!
Et ole todellakaan ainut tämän ongelman kanssa oleva!
Esikoinen syntyi hätäsektiolla -04 ja toinen syntyi alakautta 5 viikkoa sitten.. Itse olen ollut aina kiitollinen siitä että lapselle ei ennättänyt tulla happivajetta tms.. vahinkoa kun apu oli lähellä ensim. synnytyksessä,enkä myöskään ole ottanut asiasta huonommuuden tuntoa itselleni. Poika syntyi ja jumalan kiitos terveenä,vaikka sydänäänet romahti! Toipuminen leikkaushaavasta ei todellakaan ollut helppoa,nostelut,kantelut,kauppareissut ym.ym..eikä se komistus ole vieläkään. Ja olin yli viikon sairaalassa tulehdusarvojen vuoksi.
Alatiesynnys oli tavallaan helpompi,vaikka omat juttunsa on siinäkin.
Joten,ole ylpeä itsestäsi ja saavutuksestasi,se terve lapsi on varmasti kaikista arvokkain. Itse en kuunnellut anoppia enkä kenenkään muunkaan pikku nälväisyä,kun sinulta nyt puuttuu tämä kokemus.
Entäs sitten? B)
Esikoinen syntyi hätäsektiolla -04 ja toinen syntyi alakautta 5 viikkoa sitten.. Itse olen ollut aina kiitollinen siitä että lapselle ei ennättänyt tulla happivajetta tms.. vahinkoa kun apu oli lähellä ensim. synnytyksessä,enkä myöskään ole ottanut asiasta huonommuuden tuntoa itselleni. Poika syntyi ja jumalan kiitos terveenä,vaikka sydänäänet romahti! Toipuminen leikkaushaavasta ei todellakaan ollut helppoa,nostelut,kantelut,kauppareissut ym.ym..eikä se komistus ole vieläkään. Ja olin yli viikon sairaalassa tulehdusarvojen vuoksi.
Alatiesynnys oli tavallaan helpompi,vaikka omat juttunsa on siinäkin.
Joten,ole ylpeä itsestäsi ja saavutuksestasi,se terve lapsi on varmasti kaikista arvokkain. Itse en kuunnellut anoppia enkä kenenkään muunkaan pikku nälväisyä,kun sinulta nyt puuttuu tämä kokemus.
Entäs sitten? B)
Toinen pelokas
\
Mutta aika järjetön/provosoiva kommentti on, jos sektion kokeneelle sanotaan, ettei ole lapsen syntymän eteen mitään tehnyt
Kuka sen sanoo että synnytys on ainoastaan sitä että ängätään lasta jalkojen välistä?? Kyllä minä synnytin vaikka makasin salissa leikkauspöydällä, eikä mulla mitään kipuja ollut... Mitenkähän tuo tuskakin nyt asiaan liittyy...? Se nyt vaan tuntuu monista alatiesynnyttäjistä (saati lapsettomista) olevan äitiyden mitta, mllä tavalla lapsen on maailmaan saattanut.Alkuperäinen kirjoittaja 29.05.2006 klo 12:59 minna kirjoitti:
Mutta aika järjetön/provosoiva kommentti on, jos sektion kokeneelle sanotaan, ettei ole lapsen syntymän eteen mitään tehnyt
Mä en ole kokenut sektiota ja alatiesynnytyksenkin vain kerran, mutten voisi ajatellakaan sanovani jollekin, ettei sektiolla saatu lapsi olisi synnytetty! Sektio on synnytys siinä missä alatiesynnytyskin!! Ei synnytyksestä tee synnytystä vain se ponnistusvaihe.
Mä en voi uskoa, et tällaista lukee tällä palstalla, kuten joku muukin aiemmin päivitteli... *pyörittelee päätään*
Mä en voi uskoa, et tällaista lukee tällä palstalla, kuten joku muukin aiemmin päivitteli... *pyörittelee päätään*
sektioäiti
On ollut mukava lukea viestejänne, kiitos kovasti kaikille.
Lapsen syntymä on niin hieno hetki, ettei muistoa siitä halua pilata millään. Hormoneista ja muusta asiaan liittyvästä ainutlaatuisuudesta johtuen syntymän ja alkuajan tapahtumat myös muistaa erityisen selvästi. Niin ne onnen tunteet kuin myös sanat tai teot, joista pahoittaa mielensä. On selvää, että ne puheet pitää jättää omaan arvoonsa, mutta vaikea niitä on silti unohtaa.
Ehkä tästä hienotunteisuudesta vastasynnyttänyttä äitiä kohtaan olisi joskus paikallaan muistuttaa vaikkapa selkeällä lauseella siinä vierailijoille tarkoitetussa opasteessa, joita yleensä sairaalassa on.
:flower:
Lapsen syntymä on niin hieno hetki, ettei muistoa siitä halua pilata millään. Hormoneista ja muusta asiaan liittyvästä ainutlaatuisuudesta johtuen syntymän ja alkuajan tapahtumat myös muistaa erityisen selvästi. Niin ne onnen tunteet kuin myös sanat tai teot, joista pahoittaa mielensä. On selvää, että ne puheet pitää jättää omaan arvoonsa, mutta vaikea niitä on silti unohtaa.
Ehkä tästä hienotunteisuudesta vastasynnyttänyttä äitiä kohtaan olisi joskus paikallaan muistuttaa vaikkapa selkeällä lauseella siinä vierailijoille tarkoitetussa opasteessa, joita yleensä sairaalassa on.
:flower:
hannele
Mulle kanssa tehty kiireellinen sectio ja todellakin olen mielestäni synnyttänyt! Kaikki muu tuli koettua paitsi ponnistusvaihe. Sekö muka tekee synnytyksestä SYNNYTYKSEN?!?
Nämä on taas näitä juttuja.. Ihmeellistä kuinka jotkut jaksavat vouhkata ja pitää yrittää päteä "uhrautumisellaan". Eli ollaan sen parempia mitä suurempia tuskia on koettu. Seuraava syyllistäminen tulee imetyksestä, sitä seuraava taas siitä jäätkö kotiäidiksi vai laitatko lapsesi hoitoon jne. Niitä riittää.
Tuollaisten ihmisten kommentit pitäisi yrittää jättää omaan arvoonsa, mitä lie katkeroituneita kitisijöitä. Tosin ihan ymmärrettävää että heti vauvan synnyttyä ja raskausaikan hormonitkin on niin pinnassa, että tökeröt kommentit satuttaa.
Monissa asioissa on useampi kuin yksi oikea tapa, ja se mikä juuri sinulle on oikein ei välttämätt minulle olekaan. Suvaitsevaisuutta hyvät ihmiset!
Tuollaisten ihmisten kommentit pitäisi yrittää jättää omaan arvoonsa, mitä lie katkeroituneita kitisijöitä. Tosin ihan ymmärrettävää että heti vauvan synnyttyä ja raskausaikan hormonitkin on niin pinnassa, että tökeröt kommentit satuttaa.
Monissa asioissa on useampi kuin yksi oikea tapa, ja se mikä juuri sinulle on oikein ei välttämätt minulle olekaan. Suvaitsevaisuutta hyvät ihmiset!
tööt
:hug:
kahdesti alakautta synnyttäneenä en edelleenkään tajua mitä ihanaa siinä on kun #&%?$!* on riekaleina ja tikkejä täynnä?!!!!
itse toivoin mielessäni molemmilla kerroilla että "joutuisin" sektioon.
haistata pitkät niillä jotka tuommosia kommentteja tyrkyttää!
kahdesti alakautta synnyttäneenä en edelleenkään tajua mitä ihanaa siinä on kun #&%?$!* on riekaleina ja tikkejä täynnä?!!!!
itse toivoin mielessäni molemmilla kerroilla että "joutuisin" sektioon.
haistata pitkät niillä jotka tuommosia kommentteja tyrkyttää!
Toinen pelokas
\
Yleensä moisen kokeneet ovat niin katkeria "kohtalostaan", että sitten morkkaavat meitä sektioäitejä sen helppoudesta ja keinotekoisuudesta. Mutta sulle iso käsi! :flower:
Olet näitä todella harvinaisia alatiesynnyttäjiä, joka ymmärtää sektion haluavia!!Alkuperäinen kirjoittaja 05.06.2006 klo 17:12 tööt kirjoitti:
Yleensä moisen kokeneet ovat niin katkeria "kohtalostaan", että sitten morkkaavat meitä sektioäitejä sen helppoudesta ja keinotekoisuudesta. Mutta sulle iso käsi! :flower:
Paha-akka
\
Mitäpä jos ovat ottaneet hormoonihoitoja ja eläneet kellon kanssa ja yrittäneet työllä ja tuskalla saada lasta aikaiseksi?
Kuka pystyy mittaamaan tasapuolisesti jokaisen muijan vaivan minkä on nähnyt? Ja entä sitten? Vaivako toimii mittarina?
Pitäkää Minnulit parempaa huolta lapsistanne. Vanhemmuus mitataan sillä kuinka pystyy pitämään huolta lapsestaan sitten kun sellaisen on siunauksesta saanut.
Kuules Minnuli. Miksi luulet että sektiolla syntyneiden äidit "eivät ole tehneet mitään sen eteen että vauva tulee maailmaan"?Alkuperäinen kirjoittaja 26.05.2006 klo 11:25 minna kirjoitti:
Mitäpä jos ovat ottaneet hormoonihoitoja ja eläneet kellon kanssa ja yrittäneet työllä ja tuskalla saada lasta aikaiseksi?
Kuka pystyy mittaamaan tasapuolisesti jokaisen muijan vaivan minkä on nähnyt? Ja entä sitten? Vaivako toimii mittarina?
Pitäkää Minnulit parempaa huolta lapsistanne. Vanhemmuus mitataan sillä kuinka pystyy pitämään huolta lapsestaan sitten kun sellaisen on siunauksesta saanut.
kahden mami
Tietysti myös sektiolla (eli "keisarinleikkauksella") synnyttäneet naiset ja äidit ovat nimenomaan synnyttäneet.
Ihan höpö-höpöä on, jos muuta väitetään, ja kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos moisten kommenttien.
Itse olen synnyttänyt molemmat ipanani alakautta, mutta etenkin isokokoisen (3896 g) pojan kanssa teki kyllä tiukkaa (etenkin hartioiden kohdalla) ja synnytys oli paljon hankalampi kuin 3116 g esikoisen, tytön.
Naurettavaa ja suorastaan häpeällistä, jos äitejä lajitellaan jotenkin luokkiin sen perusteella, miten he ovat lapsensa maailmaan synnyttäneet.
Lapsen ja myös äidin terveyttähän siinä aina ajatellaan, kun sektioon turvaudutaan. En usko, että meillä on "tilattuja" synnytysaikoja, kuten joillakin jenkkijulkkiksilla (tosin kaikkien maailman orpolasten ystävä Angelina Joliekin synnytti sektiolla), vaan ratkaisut tehdään nimenomaan terveyssyistä.
Eipä meillä ole Suomessakaan liikaa lapsia, eikä liikaa sylejä heistä huolehtimaan, joten annettaisiin kaikkien lapsia saavien ja synnyttävien olla samanarvoisia.
Ihan höpö-höpöä on, jos muuta väitetään, ja kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos moisten kommenttien.
Itse olen synnyttänyt molemmat ipanani alakautta, mutta etenkin isokokoisen (3896 g) pojan kanssa teki kyllä tiukkaa (etenkin hartioiden kohdalla
) ja synnytys oli paljon hankalampi kuin 3116 g esikoisen, tytön.Naurettavaa ja suorastaan häpeällistä, jos äitejä lajitellaan jotenkin luokkiin sen perusteella, miten he ovat lapsensa maailmaan synnyttäneet.
Lapsen ja myös äidin terveyttähän siinä aina ajatellaan, kun sektioon turvaudutaan. En usko, että meillä on "tilattuja" synnytysaikoja, kuten joillakin jenkkijulkkiksilla (tosin kaikkien maailman orpolasten ystävä Angelina Joliekin synnytti sektiolla), vaan ratkaisut tehdään nimenomaan terveyssyistä.
Eipä meillä ole Suomessakaan liikaa lapsia, eikä liikaa sylejä heistä huolehtimaan, joten annettaisiin kaikkien lapsia saavien ja synnyttävien olla samanarvoisia.
Minä myös
\
Täällä toinen, joka odottaa kolmatta lasta ja todella toivon pääseväni sektioon. Esikko 4190g, istua ei tarvinut pariin viikkoon, kuopus 4560g. En edes uskalla ääneen aavistella, millainen #&%?$!* on tämän kolmannen kanssa edessä. Että se siitä alateitse synnyttämisen hohotudesta.Alkuperäinen kirjoittaja 05.06.2006 klo 21:19 Toinen pelokas kirjoitti:\Olet näitä todella harvinaisia alatiesynnyttäjiä, joka ymmärtää sektion haluavia!!Alkuperäinen kirjoittaja 05.06.2006 klo 17:12 tööt kirjoitti:
veetie
Olen myös miettinyt tuota, että miten joku äiti voi toiselle sanoa (tai vielä parempi, että henkilö joka ei ole synnyttänyt laisinkaan!) että sektio ei olisi synnytys.. Mikä se sitten o.. Lapsen ottaminen vatsanahan alta-poisko? Kyllä se minun mielestä synnytys on, kerta sieltä pienen pieni ihminen tulee..
Meillä siis esikoinen viettää synytymäpäivää, ja tämä toinen tulee viettämään "Minut otettiin kohdusta pois leikkaamalla"-juhlapäivää
:attn:
Meillä siis esikoinen viettää synytymäpäivää, ja tämä toinen tulee viettämään "Minut otettiin kohdusta pois leikkaamalla"-juhlapäivää
:attn:
Vaikka esikoiseni synnytin alateitse niin kyllä sektio on mielestäni myös synnytys..Joku puhuu kivuista, sektioäidit kävelevät viikkoija vatsa kipeänä eikä mitään sais nostaa!! ELI TE JOTKA PUHUTTE ETTÄ SEKTIO EI OLE SYNNYTYS KUN EI OLE TEHNYT MITÄÄN SEN ETEEN NI HAISTAKA *&%#¤& , KYLLÄ NIIDEN VIIKOJEN SEKTION JÄLKEEN TOSIAAN KIPUJA TUNTUU!!
Vieras vieras
Kyllähän se lapsi synttäreitään viettää, onhan hän silloin tänne maailmaan tullut, mutta sektio on kyllä leikkaus... Ymmärrän sektion esim. juuri istukan sijainnin tai vauvan perätilan takia, mutta leikkaus se on. Sitäpaitsi joskus sektio ei olisikaan välttämätön. Isäni on syntynyt "väärinpäin" ja napanuora kaulan ympärillä, mutta hyvin mummo siitä selvisi. Itse olen kaksi isoa lasta alakautta synnyttänyt ja tietysti se sattuu, mutta mitä sitten. Maailman ihanimmat kokemukset ne on minulle. Ekan synnytyksen tikit vaivasivat noin viikon, mutta naurettavaa että ilkeilette siitä että voivoi kun alapää repeää. Ei se niin kamalaa ole. Viikko on kuitenkin lyhyt aika elämästä ja paikat on ihan yhtä hyvässä kunnossa kuin ennen synnytyksiä. Toisen synnytyksen jälkeen tikkejä en edes huomannut. Mielestäni on ihan luonnotonta että joku sanoi olevansa iloinen sektiostaan, kun pääsi niin helpolla. Oli se sitten helppoa tai vaikeaa alakautta, niin synnytys itsessään on ihana kokemus.