Minä työtön, mies töissä= minun pitää tehdä kaikki kotityöt ja ruoat

Mies ei enää tekisi yhtään mitään, ei pienintäkään elettä kotitöiden eteen. Keittiössä kun jotain ottaa (esim roiskeläpän), niin sen roska jätetään pöydälle.

Astioita ei viitsitä laittaa edes tiskipöydälle, saati jäänyttä ruokaa laittaa jääkaappiin, vaikka ottaa siitä jälkikäteen töistä tullessaan, kun me ollaan jo syöty ja ruoka pitää mikrottaa.
Yhdessä jos tehdään vaikka voileipiä ja mies tulee tekemään niitä myöhemmin, jättää kaikki tarvikkeet pöydälle.
Ikinä ei laita mitään ruokaakaan, nämä hommat ei jää minulle vain arkisin, vaan minähän siivoan ja kokkailen myös vkl.
Ihan itsestäänselvyytenä pitää, että hänelle tehdään valmis ruoka.
Mietityttää vain, että mitä meillä tapahtuu jos ja kun pääsen töihin. Kuka sitten siivoaa, kun mies on jo 3v elänyt näin. Olen siis 3v ollut työttömänä. Mies selkeästi laiskistunut näissä hommissa, eikä enää viitsi tehdä yhtään mitään.

 

Kyllä meillä mies omat jälkensä siivoaa, pääasiassa minä hoidan kodin mutta koko sakilla laitetaan ruokaa ja tehdään isommat siivot. Mies myös pesee omat työvaatteensa.

 

On kai selvä ja kaikkien edun mukaista, että kotona oleva hoitaa ruuanlaiton, pyykkäykset, siivoukset, mutta kuuluuhan se normaaleihin käytöstapoihin siivota jälkensä,,jos vielä yhteisten aterioiden,lisäksi napostelee jotain välipaloja.

 

Ja samalla saa kuulla kunniansa siitä, ettei käy töissä, aivankuin tämä 24/7 siivoaminen ja kokkaaminen ei kävisi työnteosta.

Hän käy töissä, niin hänen ei tarvitse tehdä mitään, minä en käy, niin minun tarvitsee tehdä aivan kaikki.

Ja meillä sotkut eivät ole mitään kovin pientä, kokkailukin alkaa keittiön raivaamisella, kun niitä roskia on siellä sun täällä, sekä likaisia astioita, vaikka just edellispäivänä siivottu. Astianpesukoneesta osaa ottaa puhtaat astiat itselleen ja on oikeasti aidosti hämillään jos siellä onkin likaiset. On niin tottunut, että sieltä löytyy aina puhtaita astioita.

Jos tilanne olisi toisinpäin, niin täällä ei todellakaan siivottaisi saati mitään ruokia laitettaisi päivän aikana.

Tekis joku päivä mieli siivota muuten, mutta jättää ne roskat sinne. Ei se nyt aivan näin voi mennä, ettei roskia edes viitsitä laittaa roskikseen, vaan kaikki jogurttipurkit kansineen ja tyhjät maitopurkit jää siihen pöydälle, joskus kyllä laittaa roskiin ne.

 

no kyllä miehen omat jälkensä kuuluisi siivota. mutta muuten kyllä siivous ym. on sun hommia jos kotona oot

 

ja laiskistunut niin, ettei edes omaa leipäänsä aina viitteis tehdä, vaan olettaa että minä teen hänelle.

Jos istuskellaan sohvalla, voi ihan pyytää että kävisinkö tekemässä, tai toisinko hänelle kahvia, hakisinko takin taskusta hänen puhelimen tms. Ikäänkuin se hänen töissäkäymisensä pakottaisi minut passaamaan häntä 24/7 ja hänellä olisi oikeus vaan maata sohvalla.

Pistää vain mietityttämään, että millaista elämä mahtaa olla kun molemmat ollaan töissä. Minä saan varmaan joka päivä ekana kotiintullessa alkaa laittamaan ruokaa ja sitten siivoamaan.

 

Teetkö sen voikkarin, haetko sen puhelimen? Kohta ukkos vaatii sua pyyhkimään perseensäkin

 

Meillä oli suunnilleen samanlaista vaikka olin töissä, tosin omaa syytäni kun totuin enkä ehkä tarpeeksi vaatinut muutosta, välillä juteltiin ja mies osallistui ja teki kotitöitäkin ehkä se 2 kertaa ja sit tuli"olen niin väsynyt,selkä ihan sökönä viitsisiks sä?" ja sit palautui aina entiseen. Joka kerta olisi pitänyt erikseen sanoa mutta minä en ole nalkuttaja tyyppiä... Sitten päätimme tehdä lapsen, sovittiin että työnjako muuttuu vaikka olenkin kotona. No ei se ihan niin mennyt ennenkö sitten kun meinasin talon polttaa väsymyksissäni ja kummatkin herättiin todellisuuteen etten todellakaan enää kykene kaikkea, vauvakin oli erittäin vaativa. Mies alkoi hoitaa pyykin ja imuroinnit, käskemättä. Nyt meillä on 2lasta, olen kotona ja mies hoitaa kaikenmuun kuin ruuanlaiton, tiskikoneen laittaa se joka ehtii, käskemättä. Ehkä se auttaa sitten kun et vaan tee jos menee raskaaksi?

 

Ihminen on sen verran fiksu, että pyrkii menemään siitä, mistä helpoimmalla pääsee. Jos siis mies on huomannut, ettei hänen tarvitse tehdä kotona mitään ja sohvapalvelukin toimii, niin tyhmähän mies olisi, jos ei käyttäisi saatavilla olevaa palvelua.

Mutta oikeesti ei kuulosta ollenkaan hyvältä tilanteelta. Voit kyllä kokkailla ja siivota, mutta lopeta miehen passaaminen ja vaadi mieheltä siisteyttä. Pidä itsesi arvossa äläkä annan miehen polkea itsetuntoasi maan rakoon.

 

Niin kauan mies tosiaan noin käyttäytyy kun sinä annat häönen käyttäytyä. On jo aika sunkin mennä töihin, kolme vuotta riittää mainiosti tuota linjaa. Ellei töihin pääse, niin työkokeiluun nyt ainakin tuolla historialla, ja opiskelemaan että saa töitä.

 

Tuo kuullostaa vähän mun mieheltä, tiedän ap sun fiilikset. Mä en vaan kuunnellut tai siivonut hänen jälkiään kun yhden päivän, vaikka kovasti koitti vielä ... Eli lopeta se passaus , vaikka toki kodinhoito kuuluu sulle nyt ei sun tarvi kenenkään palvelijaksi ryhtyä. Aikuinen äijä osaa tehdä leipänsä ja siivota roskansa kyllä ihan itse. Olet ollut jo pitkään kotona ja voisi tehdä sullekkin hyvää just vaikka joku työkokeilu. Saisit vähän itseluottamusta, muuta puuhaa ja ties vaikka poikisi työtäkin joku harjoittelu. Jos oman alan työtilanne huono, hae kouluun.

 

Kuulostipa niin tutulta! Mä jäin reilu vuosi sitten töistä kotiin, tein ensin opiskelut loppuun ja nyt olen viisi kuukautta ollut työttömänä. Mun mies on heti alusta lähtien käyttäytynyt just samoin kuin aapeen mies! Kaikki kuulosti niin tutulta tuossa jutussa, jogurttipurkit, ruoanvalmistus ja itsestäänselvänä pitäminen! Mua itseäni homma ei sinänsä haittaa, koska olen tottunut suhteellisen hektiseen työympäristöön ja on ollut vaikea tottua siihen, että käsillä ei ole niin paljon tekemistä. Olenkin jotkut tuo päivittäisten arkirutiineihin lisäksi keksimään muuta tekemistä: opettelin käsitöitä ja tein remppaa koko talven ja nyt keväällä on pihalla ollut melkoisia maansiirto-operaatioita.

Mua ei siis haittaa miehen oletus siitä, että minä teen kotona kaiken, koska mustakin se on oikein. Toivoisin mieheltä kuitenkin edes jonkinlaista kiitosta ja arvostusta siitä mitä teen. Välillä muistaa kiittää, mutta aika harvoin kuitenkin. Mun mies on tosi kova tekemään töitä, työpäivän jälkeen painelee aina puuhommiin tai autotalliin, mutta ei kuitenkaan vaadi minulta samaa. Olen joskus kokeeksi ottanut täysin löysäilypäivän tekemättä yhtään mitään eikä hän kyllä kertaakaan ole asiasta valittanut.

Meillä on myös lapsen yrittäminen käynnissä ja olen yrittänyt miehen kanssa keskustella siitä, että jos meille nyt lapsi tulee tai jos pääsen töihin, niin kuinka nämä työt sitten jakautuu. Hän kyllä lupailee auttaa ja tehdä oman osansa ja uskonkin, että hän sen tekee, mutta miehelläni on ihan erilainen siisteyskäsitys kuin minulla. Häntä ei nimittäin pieni sekasorto haittaa, ne jogurttipurkit ja likaiset astiat jää häneltä täysin huomiotta silloinkin, kun minä en ole täällä. Pyykinpesu häneltä sujuu, mutta pyykkien kuivaaminen on jotain ihan käsittämätöntä: vaatteet lojuu narulla mytyssä ja sukkia kuivataan esim. kylppärin oven päällä... Huhhuh!

 

Sähän siellä oot laiskistunut, jos kerta ruuan laittokin alkaa pöydän raivaamisella

 

Sähän siellä oot laiskistunut, jos kerta ruuan laittokin alkaa pöydän raivaamisella

Tähän yksi syy on siinä, että niitä likaisia astioita ei pysty raivaamaan pois, koska astianpesukoneessa on puhtaat astat ja sen vuoksi likaiset astiat pitää jättää pöydille. Jos sitten alkaa kokkailemaan, niin eihän siinä ole tilaa. Ehkä kannattaisi siirtyä systeemiin, jossa astianpesukone tyhjennetään heti pesun jälkeen. Silloin likaiset astiat saa pois näkyviltä ja keittiö pysyy siistinä.

Varmaan siisteystaso on myös laskenut, jos jo pitempään on ollut tuollaista, ettei yleisestä siisteydestä välitetä, vaan roskat ja astiat jätetään lojumaan minne sattuu.

 

no kyllä miehen omat jälkensä kuuluisi siivota. mutta muuten kyllä siivous ym. on sun hommia jos kotona oot

Entä vapaapäivinä? Tai lomilla?

 

Astiat on koneessa, koska mä en yksinkertaisesti jaksa 24/7 siivota. Päivittäin täytän tuon astianpesukoneen, joten se on aivan sama että onko ne puhtaat siellä vai käytänkö taas ylimääräistä aikaa siihen, että nostan ne kaappiin. Se kun käy näppärästi samaan aikaan kun sen koneen täyttää. Jos tyhjentäisin sen erikseen, niin se olisi taas oma erillinen aika kun siihen menisi ja olisi siis pois vapaa-ajastani. Tajuskohan kukaan

Toki tyhjentäisin sen jos ihmiset laittais ne likaiset astiat sinne koneeseen, sittenhän se helpottaisi mun hommaa huomattavasti. Mutta kun näin ei tule tapahtumaan, niin sitä on aivan turha mielestäni tyhjentää välissä.

 

Siivous kuuluu kyllä kaikille, kävi sitten töissä tai on työttömänä. Samalla tavalla se työssä kävijä saa kodin siivouskuntoon. Imuroida pitää vaikka molemmat olisi töissä ja samoin myös pyykkiä pestä jne.

Tuntuu oudolta ajatukselta että työssä käynti vapauttaa henkilön kotitöiden tekemiseltä.

 

Astianpesukoneen tyhjennykseen menee noin 5 minuuttia. Toki sekin on paljon, jos muuta työtä on runsaasti. Onko teillä monta lasta?

 

Voi kun kuulostaa tutulta. Homma vain on mennyt siihen, että jos molemmat olemme kotona, niin minä teen aivan kaiken ja samaten jos molemmat ovat töissä ja minulla on vielä paljon raskaampi työkin. Vetoaa siihen, että tienaa enemmän ja ostelee ja antaa lahjaksi niin paljon kaikkea kivaa mitä en muuten ikinä saisi. Nyt menen kouluun ja hankin prkele paremmin palkatun ammatin itselleni, niin katsotaan miten käy. Ei jaksaisi, työttömänä sen vielä ymmärtää, mutta töiden ohessa alkaa olemaan aivan suhteettoman raskasta jo pitää yksin ok talon pihaa ja puutarhaa kuosissa, hoitaa lemmikit, vastata ruuanlaitosta, kaikesta siivouksesta, ruokalistojen ja kauppalappujen laatimisesta, pyykkäämisestä ja jopa ns. miesten hommista, eli pidän huolta meidän kulkuvälineistäkin, miinus isommat rempat ja muut mitä en osaa tehdä ja mies nauttii niistä itse. Laiska vätys se perkele on.

 

Siivous kuuluu kyllä kaikille, kävi sitten töissä tai on työttömänä. Samalla tavalla se työssä kävijä saa kodin siivouskuntoon. Imuroida pitää vaikka molemmat olisi töissä ja samoin myös pyykkiä pestä jne.

Tuntuu oudolta ajatukselta että työssä käynti vapauttaa henkilön kotitöiden tekemiseltä.

Niin on. Jos eletään yhdessä niin koti hoidetaan yhdessä.

 

[QUOTE="a p";30844151]Astiat on koneessa, koska mä en yksinkertaisesti jaksa 24/7 siivota. Päivittäin täytän tuon astianpesukoneen, joten se on aivan sama että onko ne puhtaat siellä vai käytänkö taas ylimääräistä aikaa siihen, että nostan ne kaappiin. Se kun käy näppärästi samaan aikaan kun sen koneen täyttää. Jos tyhjentäisin sen erikseen, niin se olisi taas oma erillinen aika kun siihen menisi ja olisi siis pois vapaa-ajastani. Tajuskohan kukaan

Toki tyhjentäisin sen jos ihmiset laittais ne likaiset astiat sinne koneeseen, sittenhän se helpottaisi mun hommaa huomattavasti. Mutta kun näin ei tule tapahtumaan, niin sitä on aivan turha mielestäni tyhjentää välissä.[/QUOTE]

No eikös sit ole ihan turha valittaa, että likaisia astioita lojuu joka paikassa ja ruuan valmistus pitää aloittaa paikkojen siistimisellä? Luontevampaa mielestäni pitää astianpesukoneessa noita likaisia astioita, joille ei muuta paikkaa ole, kun niitä puhtaita astioita, joita voi pitää kaapissakin.

En ihan käsittää sitäkään, että työttömällä olisi niin suuri pula vapaa-ajasta, että ei raaski uhrata kahta minuuttia astianpesukoneen tyhjennykselle....

 

Onko teillä lapsia?

Lasten kasvatukseen kuuluu kyllä sekin että opastetaan ne viemään omat astiansa koneeseen, pyyhkimään jälkensä ja osallistumaan kotitöihin. Ja siinä kasvatusasiassa toki tarvitaan se isäkin mukaan ohjeistamaan ja tsemppaamaan. Ymmärrettävää varmaan että johtovastuu kotitöistä kuuluu sille joka on kotona.

Jos taas teillä ei ole lapsia ja yhdessäolo noin paljon tympii, niin miksi olette yhdessä. En minä viitsis aikuista miestä passata.

 

Meillä hoidetaan aika tasapuolisesti hommat yhdessä. Toki teen jonkin verran enemmän esim. Keittiön pidän puhtaana ja pyykkään, mutta siivouspäivänä siivotaan yhdessä. Eipä sillä että mun 1,5 v lapsi päästäis mua ees suihkuun niin en kyllä mitenkään ilman apua vaan sais pidettyä kämppää siistinä. Mulla oli kyllä aikanaan mies, joka muistutti ap:n miestä. Sillä erotuksella, että mä kävin töissä ja se oli työtön. Mutta kun hänen mielestään siivoaminen ja kokkaus vaan on naisten hommia. Se suhde loppui aika pian siitä kun muutimme yhteen.

 

Siivous kuuluu kyllä kaikille, kävi sitten töissä tai on työttömänä. Samalla tavalla se työssä kävijä saa kodin siivouskuntoon. Imuroida pitää vaikka molemmat olisi töissä ja samoin myös pyykkiä pestä jne.

Tuntuu oudolta ajatukselta että työssä käynti vapauttaa henkilön kotitöiden tekemiseltä.

jos toinen on koko päivän töissä ja toinen koko päivän kotona niin eikö nyt ole ihan loogista että se kotona oleva tekee silloin ne imuroinnit=?

onko kotona olevalla siis ensin koko päivä vapaa-aikaa ja kun toinen tulee töistä, sitten pitäisi tehdä kaikki kotihommat yhdessä? ei musta kohtuullista. se kotona olevan normipäivä kun on samanlainen kuin työssäkäyvän vapaapäivä

 

Ap ei ansaitse miestä.