Minä kasvatin lastani ja neljä ulkopuolista puutttui asiaan. Samat tyypit varmaan jauhavat "kurittomista kakaroista"

[mistähän johtuu..]

Meillä on tuo tyttö 5v ottanut nyt vähän liikaa ohjaksia käsiinsä ja alkanut pomotella. Mielestäni olen todellale lempeä ja oikeudenmukainen äiti. Ennemmin liian kilttikin. Mutta onko väärin, ettei lapsi voi aina päättää kaikesta? Meillä kun on tuo neiti alkanut oikeen pikkupomoksi nyt. Haluan tehdä jotakin, ennekuin hänestä kasvaa tyranni.

Tänään kävimme kirjastossa ja minä päätin, että kävelläänkin eri reittiä kotiin. Halusin eri reittiä kotiin siksi, että matkalla kävin viemässä synttärikortin tuttavani postilaatikkoon. Tämä reitti on noin 300m pitempi.
Tyttö suutahti kovasti ja laittoi kaikin voimin vastaan. Hän ei halunnut tulla reittiä, koska se on ihan tyhmä reitti ja se synttärikortti on ihan ruma ja "ÄITI NYT ME MUUTEN EI MENNÄ SITÄ REITTIÄ VAAN ME KÄVELLÄÄN TUOSTA" jne lauseita huusi kurkku suorana. Mä päätin kerrankin ottaa ohjat, enkä luovuttanut. Nyt me menemme tätä kautta.
Selitin tytölle monta kertaa miksi me menemme sitä reittiä ja toisella kerralla menemme hänen reittiä. Tyttö vaan kiukutteli ja minä päätin pitää pääni.
Ihan sama vaikka meillä menisi kaksi tuntia matkaan, mutta nyt me mennään tätä reittiä.
Tyttö kiljui ja karjui ja minä olin päättäväinen. Välillä nappasin tytön syliin ja kävelin vaan tuota toista reittiä päin.

Ensin tuli noin keski-ikäinen nainen ja sanoi "voi pitääkö vieraan tädin tähän puuttua. Miten sinä huudatat lastasi noin?"

Sitten tuli toinen keski-ikäinen nainen "MITÄ SÄ NAINEN TEET? Nyt sä kyllä teet väärin. SUN LAPSIHAN ITKEE?! Etkö sä tee mitään? Tällaisia väliinpitämättömiä kun nuo nykyajan vanhemmat ovat".

Sitten tuli vanhempi nainen torumaan kuinka mä annan lapseni huutaa.

Hännän huippu oli kuitenkin tämä täti: "Kuule eiköhän tämä ole kohta lastensuojelun paikka, kun sä kohtelet tuota tyttöä noin. Mikset vie lasta sinne minne haluaa"..

Minä en KERTAAKAAN edes korottanut ääntä tytölle, vaan lempeästi selitin asiaa. Enkä todellakaan raahannut häntä mitenkään tms.

Noille naisille vaan hymyilin ja sanoin, että ei tässä mitään vakavaa. Kasvatustilanne, ettei lapsi saa aina tahtoaan läpi jne..

 

[Älä välitä]

Älä välitä moisista kukkahattutädeistä. Teit aivan oikein. Nyt kun likka on viisi, voit vielä muuttaa asioita. Koitappa saada teinari kuriin. Mulla joskus poika vinku kaupas kaikkea eteen tulevaa ja huusi kun ei saanut. Sai kunnon itkupotkuraivarit. Myöskin selitin ihan rauhassa jne. Pyysin olemaan hiljaa. Lopuksi sanoin "jos sinä aiot kiukutella, niin kiukuttele pois. Äiti ei tänään osta lelua".
Tuostahan repes riemu sitten jollakin kukkahattutädillä, joku piti mulle kovinkin kuuluvasti saarnaa, miten voin antaa lapseni kiukutella ja kehottaa tätä kiukuttelemaan ja en välitä pojasta ja noin suloinen lapsi ja minä en piittaa ja plaaplaaplaa

 

["minä"]

Hyvä, että selvisit, helpointahan se olisi aina antaa periksi, mutta onneksi kaikki ei anna.
Mutta muista myös itse jatkossa, että kaikki asiat ei ole aina sen arvoisia, että kannattaa ottaa show, joskus myös aikuinen voi perua päätöksensä ilman, että luotettavuus menee.

 

[Katylina]

Tais mummelit ylireakoida. Viisi vuotiaat tuppaa testailemaan rajojaan melko paljon, sisko on todellakin prinsessa ja poraa heti jos ei saa tahtoaan läpi. Ilman rajoja siitä ei mihinkään pääse. Taitaa olla kyseisillä aika kullannut muistot.

 

["minä"]

Niin ja minun pinnani ei olisi luultavasti pitänyt niissä tilanteissa, kun ois tultu kommentoimaan. Argh että just nämä päälle keski-ikäiset tädit on pahimpia.

 

[AP.]

[QUOTE="minä";25676350]Hyvä, että selvisit, helpointahan se olisi aina antaa periksi, mutta onneksi kaikki ei anna.
Mutta muista myös itse jatkossa, että kaikki asiat ei ole aina sen arvoisia, että kannattaa ottaa show, joskus myös aikuinen voi perua päätöksensä ilman, että luotettavuus menee.[/QUOTE]

Totta. Minä vaan olen vähän liiankin helposti aina antanut periksi, joten koin parhaaksi, että nyt en anna.

 

[Jennniina]

Minä olin tässä pari viikkoa sitten lasten kanssa uimahallissa. Olin menossa iltavuoroon. Yleensä ollaan 2-3h sielä hallissa, mutta nyt oli aikaa vain reilu tunti, koska piti ehtiä töihin. Monta kertaa kotona sanoin lapsille, että tänään olla vain lyhyempi aika, koska äidin pitää ehtiä töihin.
Oltiin oltu altaassa tunti ja sanoin lapsille, että nyt pitää mennä ettei äiti myöhästy töistä. Poika tuli kiltisti, mutta tyttö (myös muuten 5v) nosti sitten hirveän älämölön. Mun piti sitten lopulta ottaa tyttö vaan syliin ja marssia pukuhuoneeseen. Joku nainen saarnasi mulle : "Sun lapsista kasvaa vielä laiskoja ja lihavia, kun et anna harrastaa liikuntaa". Selitin aluksi ihan nätisti naiselle, että meillä liikutaan paljon ja nyt mun on ehdittävä töihin, koska mun pitäisi olla 50min päästä työpaikalla ja ollaan vielä täällä suihkussa.
Nainen ei ottanut kuuleviin korviinkaan ja minä kyllä pikkaisen kilahdin naiselle. Ihan vähän korotin ääntä "no jospa sä et vaan puuttuisi meidän asioihin".. Nainen otti nokkiinsa ja valitti musta sinne uimahallin tiskille jopa.

AP, teit oikein.

 

["ullis"]

Omituisia ihmisiä olette kohdanneet.

Minulle on lastenkasvatusta ulkopuoliset kommentoineet vain positiiviseen sävyyn...

 

[hyvä!]

Häh, todellakin toimit oikein. Lapsella ei ole mitään asiaa sanoa mitä kautta menette. Hän saa ehdottaa reittiä, jos sinä erikseen kysyt sitä häneltä. Lapsen ei oikeastaan kuuluisi edes miettiä ja huolehtia jostain reiteistä. Oikein hyvä, että veit vaan väkisit. Mummoille oisit voinut sanoa vaikka että suu kiinni.

 

["huhhuh"]

Oletko varma, ettei lapsellasi ole asperger-syndrooma?! Profiili täsmää.

 

[Salliniska]

[QUOTE="huhhuh";25676511]Oletko varma, ettei lapsellasi ole asperger-syndrooma?! Profiili täsmää.[/QUOTE]

VOI TSIISUS SANON MINÄ! Eikö tuo nyt ole AIVAN normaalia 5-vuotiaan kiukutellua.
Oikeesti..siis salli mun nauraa.

 

["huhhuh"]

Kyllä meidän lapset ( 5kpl) ovat kaikki tuossa iässä nostaneen joskus älämölöjä ja yrittäneet pomotella. Toiseksi vanhin oli oikea jääräpää, johon ei välillä tepsinyt mikään.
Ihan tasapainoisia ja tottelavaisia heistä on kasvanut. AP, tuo on todellakin täysin normaalia 5-vuotiaan lapsen käytöstä.

 

[Lau123]

[QUOTE="huhhuh";25676511]Oletko varma, ettei lapsellasi ole asperger-syndrooma?! Profiili täsmää.[/QUOTE]

Kyllä munkin samanikäinen lapsi voisi saada samanlaisen "kohtauksen". Eiköhän lapset testaa rajojaan jo pienenä. Toiset lapset ovat persoonaltaan voimakkaampia ja saattavat hyvinkin rankasti pistää vastaa vanhemille ja saada joskus itkupotkuraivareita.

 

["hihih"]

Tuo asperger-syndrooma juttu oli provoilua, että älkääs nyt olko noin tosikkoja

 

[suurperheellien]

Minusta sinä teit aivan oikein. Joskus voi tottakai lapsekkin antaa periksi. Omani ovat olleet juuri tuossa 4-6vuotiaina aikamoisia pomoja. Ovat siis kyllä pomottaneet ja yrittäneet ottaa vallan kaikin keinoin. Esikoisen kanssa ei tuntunut mikään tepsivän, vaan oli niin voimakastahtoinen tyttö, että jaksoi taistella vaikka tuntitolkulla. Samantyylisiä tilanteita ollut meilläkin.
Nyt kun nuorinkin on jo koulussa, niin kyllä kannatti joskus taistella ja pitää päänsä . Tottelevaisia ovat kaikki. Jopa tuo esikoinen, joka on nyt 15v teinityttö.

 

[puskajussi]

Ihan oikein teit, näitä mummeleita tulee aina olemaan. Pahimpia ovat ne, jotka tarjoutuvat ostamaan, kun "äiti ei osta"

Kun käy nuo taistelut pienenä, niin ei tarvi enää isompana käydä.
Ite oon tyytyväinen, kun ei tarvi jankata asioista.

 

[Blue]

Aikamoista että yhden pienen kävelymatkan aikana tulee neljä tätiä puuttumaan kasvatukseen ja yksi niistä ottaa lastensuojelunkin jo puheeksi!! Ei taida kamalasti teilläpäin lapsia asua kun tädit eivät ole ennen kuulleet tuollaista kiukuttelua. Meidän asuinalueella katottaisiin hyvin vinoon sitä joka alkaisi tuollaisia laukomaan, ei sitä jonka lapsi huutaa.

 

["mä"]

Jos tuo tarina on oikeasti totta, niin kyllä alkoi tuntumaan että jotain oleellista ap jätti kertomatta...

 

[Champion]

Mulle on käynyt vastaavasti. Oltiin koirien kans lenkillä ja likka istui rattaissa. Päätti sit tulla pois eikä suostunut meneen takas kun halus syliin. Mulla oli kaksi koiraa matkassa ja totesin likalle et ei onnistu et nyt rattaisiin takas. Meillä tyttö kans aika temperamenttinen ja alko sit huutaa kurkku suorana ja mä lähin käveleen eteen päin pikku hiljaa et likka tajuis mun olevan tosissaan. En mennyt hakemaan kun meillä tuo neiti voi huutaa vaikka kuinka kauan eli tahtojen taistelua käytiin toisinaan jopa kolmee tuntia! No eikö sit yks pariskunta siihen jäänyt lässyttään tytölle ja mulkoileen mua pahasti. Likka on vieläpä suuttuessaan sellainen ettei siihen sa koskea joten tää nainen mun pyynnöistä huolimatta koitti likkaa sit hellitellä ja kyseli multa miksi annan toisen huutaa. Likkapa otti ja suuttui tälle tätille ja kävi tavalliseen tapaansa kimppuun jollon mun oli pakko sanoa tätille et lähtee nyt vaan meneen ja antaa mun hoitaa tahtojen taistelun lapsen kanssa ettei se auta nyt yhtään asiaa. Täti mulkas mua pahasti ja kävi varmaan sillä sossuun soittokin mielessä. Likkakin sit rauhottu kun säikähti sitä ulkopuolista tätiä ja tuli lopulta rattaisiin. Huusi kyl koko kotimatkan ja sain lisää pahoja katseita mut mun mielestä huudosta huolimatta ei anneta periksi eikä tartte tehdä edes kompromisseja, mulkoilkoon vaan ihmiset kuinka paljon haluaa.

On helppo arvostella toista kun ei tiedä taustoista yhtään mitään. Meillä raivarit oli todella raivareita ja saattoi tulla ihan vaan sellaisesta et puntti oli haalarin sisässä huonosti ja likka ei sitä suuttuessaan sanonut vaan huusi ja riehui ja suuttui vielä enemmän kun koitti auttaa. Oli siinä itelläkin kestämistä.. Homma on hallinnassa nykyisin - kiitos perheneuvolan ohjeiden toimia temperamenttisen lapsen kohdalla.

 

[lindamaria]

Mun tyttöni oli juurikin tuossa 4-6v hyvin rajoja koetteleva lapsi. Yritti kovasti määräillä ja pomottaa. Sai myös itkupotkuraivareita usein.
Olimme joskus hesburgerilla syömässä ja sielä on sellainen lasten leikkipaikka. Tyttö meni sinne leikkimään ja sovittiin, että puolituntia saa olla. Kävin vähän ennen "ajan loppumista" sanomassa, että kohta lähdetään. Nyt ihan pieni hetki vielä ja tulet kun äiti huutaa.
No tyttöhän ei sieltä lähtenyt. Meillä oli kiire tapaamiseen. Mä nappasin tytön syliin ja sehän huusi ja potki kuin syötävä. Selitin rauhassa kyllä miksi pitää nyt mennä jne. Ei suostunut pukemaan ulkovaatteita päälleen (oli syksy, ei pakkasta) ja mä sitten sanoin, että hyvä on. Tulet ilman vaatteita. Laitoin tytön takin pussiin (kengät sain jalkaan) ja neiti syliin ja menoksi.

Joku nainen JUOKSI MEIDÄN PERÄÄN ulos ja huusi "MÄ SOITAN POLIISIT SENKI HULLU AKKA, SÄ PAHOINPIELET JA RÄÄKKÄÄT SUN LASTA".

Ei kyllä poliiseja näkynyt

 

[isoäiti mölykylästä]

sä olet toiminut ihan oikein ja toimi samalla tavalla tulevaisuudessakin. ja noista kukkahattumuoreista ei kannata välittää. antaa niiden sanomiset mennä toisesta korvast sisään ja toisesta ulos

 

[Moraalinvartija]

Joskus kauan sitten kaupassa otettiin esikoisen kanssa mittaa toisistamme. Ikää herralla oli varmaan kolmen vuoden tietämillä. Ääni oli melkoinen, kun lapsi ei saanut tahtoaan läpi, ja pakotin istumaan rattaissakin kassalla.

Pelikoneilta ensin tuijotteli ja sitten lähti lähestymään vanhempi pariskunta, olin aivan varma että nyt saan huutia! Tulivat luo, ja rouva sanoi: "kyllä täytyy nostaa hattua, että joku vielä viitsii kasvattaa lapsensa!" Herra nyökytteli vieressä.

Että näinkin voi käydä

 

["vieras"]

Otsikosta ajattelin että tässä on joku tukkapöllyt lapselle julkisella paikalla antanut äiti valittamassa ja valmistauduin jo pitämään saarnan fyysisestä koskemattomuudesta...

Ihan oikeinhan sä toimit.

 

[Kukkahattutädin ikäinen]

En ole koskaan ymmärtänyt mitä katsottavaa, mulkoiltavaa tai kommentoitavaa on vieraan lapsen kiukkukohtauksessa. Jos sellasen todistajaksi pääsen, käännän katseeni pois. Se ei kuulu mulle ollenkaan.

 

[rink]

Sä toimit juuri niinkuin pitää toimia. Itse olen raivoissani seurannut äitejä - viimeksi viikko sitten- kun mukulat juoksentelee kaupassa pitkin poikin repien tavaraa hyllyistä ja lopulta alkaa se huutokonsertti, mitä haluat ja äidit vaan nyökkäilee ja alistuu.
Tietenkään en ole kehdannut puuttua toisten lastenkasvatukseen mutta hiljaa olen miettinyt, mitä jos tuo ei hllaitse tuota edes kolmivuotiaana, niin ne on kyllä Kakola-sarjassa teininä.