Minä en ymmärrä, kun niin monella naisella on ulkonäkökriisejä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja FionaFauna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

FionaFauna

Aktiivinen jäsen
20.05.2008
1 992
2
36
Tässäpä tulee avautuminen.

Minun vaikka kuinka monella ystävälläni, menestyneillä ja ei-niin-menestyneillä, pitkillä ja pätkillä, lihavammilla ja hoikilla, on suuria ulkonäkökriisejä. Aina on jokin huonosti, pieni pullotus siellä täällä kuolemaan johtava synti, jota tietysti yritetään kovasti vältellä. Valittamista, itsesääliä, kehukerjuuta ja vastaavaa toimintaa esiintyy aika ajoin suurissakin mittasuhteissa.

Kuitenkin kyseessä on älykkäät ihmiset, jotka muiden mielestä eivät ole rumia/lihavia/selluliittisia/"mitämuutakauheaa".

En minäkään täydellinen ole (kuka on?), mutta sillä mennään mitä on saatu ja omia puolia pitää korostaa. Mitä on jäljellä, jos ei arvosta itseänsä? Kyllä itseänsä pitää oikeasti rakastaa, se on se ainoa mikä loppupeleissä jää, vaikka muut vierellä kulkeekin. Keho on kuitenkin luotu ylläpitämään elämää ja selviytymään maailmassa, se tekee tärkeitä tehtäviä vaikka pakettiin kuuluisikin roikkuvat allit.

Tykätkää naiset itsestänne - jo helpottaa kummasti! :heart: Elämä on vähän rennompaa, kun näkee itsestään hyvät puolet ja pyrkii unohtamaan ns. "huonot" tai sitten oppii tykkäämään niistä "huonoistakin". Ja vielä sen lisäisin, että elämä ei oikeasti ole jatkuvaa kilpailua, jos siitä ei sellaista tee. Tietysti akkamaisessa maailmassa kilpailua riittää, mutta siitä voi koittaa irtisanoutua. ;)

Ei mulla muuta, hauskaa tammikuuta itse kullekin!
 
ymmärrän että monella on ulkonäkökriisejä. olisi hyvä jos kaikki voisivat olla juuri sellaisia kuin haluavat kokematta oloansa huonoksi. paino on musta liian vahdittu juttu. hyvällä omalla tunnolla voin syödä suklaakeksirasian turhia murehtimatta. mua ei haittaa olla pikkuisen pyöreä. en haluaisi viettää elämääni vahtien syömisiäni turhan tarkasti ikuisessa makean nälässä. en ole täydellinen enkä haluakkaan olla. saatan tehtä hassuja ja outoja juttuja jotka naurattaa muita. mitä sitten. ainakin mulla on ollu kivaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hedona:
No kerropa ensin et miten se tykkääminen onnistuu? Jos pielikuva sattuu olemaan sellainen että meinaa itku tulla niin ei se tykkääminen oikein onnistu...

En sanokaan, että asioita ei voisi parantaa. Jos peilistä tuijottaa 200-kiloinen finninaamainen mamma euroshoppervaatteissa, niin asialle tosiaan voi tehdä jotain. Siinä voi varmasti ajatella, että olen sen arvoinen, että minuun kannattaa panostaa.

Itse kuitenkin tarkoitin enimmäkseen ihmisiä, joille on iskostunut selvästi pienestä lähtien tarve olla jotain muuta kuin ovat, vaikka muiden silmissä ns. normaaleja ovatkin.

Jos on kauhean huono olla itsensä kanssa niin sitä voi miettiä sekä henkistä että fyysistä apua näihin pulmiin. Nykymaailmassa kuitenkin ulkonäkö on hyvinkin muutettava asia - harmi vaan, että ensin on sisältö oltava kunnossa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja f-f:
En sanokaan, että asioita ei voisi parantaa. Jos peilistä tuijottaa 200-kiloinen finninaamainen mamma euroshoppervaatteissa, niin asialle tosiaan voi tehdä jotain. Siinä voi varmasti ajatella, että olen sen arvoinen, että minuun kannattaa panostaa.

Itse kuitenkin tarkoitin enimmäkseen ihmisiä, joille on iskostunut selvästi pienestä lähtien tarve olla jotain muuta kuin ovat, vaikka muiden silmissä ns. normaaleja ovatkin.

Jos on kauhean huono olla itsensä kanssa niin sitä voi miettiä sekä henkistä että fyysistä apua näihin pulmiin. Nykymaailmassa kuitenkin ulkonäkö on hyvinkin muutettava asia - harmi vaan, että ensin on sisältö oltava kunnossa..

No mulla on onneksi ihana mies joka tietää että kärsin ulkonäöstäni (olin koko ylä- ja ala-asteen koulukiusattu). Hän on päättänyt tulla lainani takaajaksi tai ottaa itse lainaa, että saan muokattua itseäni. Ellen siis laihdutuksella pääse siihen mihin pyrin.
 

Yhteistyössä