Minä 24 ja mies 18-vuotias??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja joop
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

joop

Vieras
Huh huh. Siis tosiaan, mä olen rakastunut. MUTTA tää ikäero, näin nuorena on jotenkin niiiin kammottava :/

Mulla jo 2 lastakin..

Mies on kyllä ihana, minuun rakastunut. Ja on kyllä hyvin kypsä ikäisekseen, on melkein täysin vastuussa 3-vuotiaasta pikkuveljestäänkin jne.

MUTTA: mitäköhän ne imisetkin sitten ajattelee??
 
No ihan sama mulle minkä ikäisiä/ikäeroisia pariskuntia muilla on. Eihän sitä tunteilleja rakkaudelle mitään voi, ei ne aina ikää tms epäolennaista katso. Itse en kyllä tuohon voisi, kun must miehen pitää olla reilusti vanhempi.
 
Äidilläni on itseään 6 vuotta nuorempi miesystävä. Ollut jo kohta 30 vuotta. Tosin suhteen alussa äitini oli jo yli kolmekymppinen.

Teidän iässä ikäero voi olla hankalampi. Mies voi alkaa haluta itselleen lapsia vasta 20 vuoden päästä. Viimeistään silloin on kriisit edessä. Varmasti sitä ennen tulee muitakin kasvamisprosesseja.
 
Niinpä, kun oltaisiin edes vanhempia, niin sitten 6 vuotta menisikin, huoh.

Mutta tosiaan, ehitty jo rakastuakkin, puolisen vuotta tapailtu nyt ja jatkosuunnitelmat olisi edessa..

Eikä seikäero muuten mulle olisi niin suuri, mutta kun mun entinen mies on mua 17-vuotta vanhempi, niin jotenkin tulee heti ekana mieleen että mitä ihmiset musta ajattelee, ääripäästä toiseen..
 
Minä olin 23 ja mieheni vajaa 15 v kun alettiin seurustelemaan,nyt yhdessä oltu 19v ja muksujakin on tullut useampia. Jotkut tietysti ihmettelivät ikäeroamme,mutta nykyään kukaan ei edes huomaa etä mies on minua nuorempi=) Tsemppiä teille ja ei niitä kriisejä tule sen enempää kuin muillekkaan;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Mulla on myös suhde nuorempaan olen itse yli 30v ja mies ihan kohta 17v. Ja tilanne on aika kauhea minulle...

Olitko sinä se eilisen ketjun ap? Se, joka kertoi mm. ettei ammattinsa puolesta saisi olla tuota suhdetta. Jos olet niin mikä se ammattisi on?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Turmaliini:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Mulla on myös suhde nuorempaan olen itse yli 30v ja mies ihan kohta 17v. Ja tilanne on aika kauhea minulle...

Olitko sinä se eilisen ketjun ap? Se, joka kertoi mm. ettei ammattinsa puolesta saisi olla tuota suhdetta. Jos olet niin mikä se ammattisi on?

Olen. En kerro ammattia joku voi tunnistaa, ehkä?? Mutta, kurjaa on ettei tunteilleen voi mitään, kumpikaan. Ja ympäristö ei hyväksyisi KOSKAAN! Salassa tavataan ja muuten ei niinkuin tunnettaisikaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja Turmaliini:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Mulla on myös suhde nuorempaan olen itse yli 30v ja mies ihan kohta 17v. Ja tilanne on aika kauhea minulle...

Olitko sinä se eilisen ketjun ap? Se, joka kertoi mm. ettei ammattinsa puolesta saisi olla tuota suhdetta. Jos olet niin mikä se ammattisi on?

Olen. En kerro ammattia joku voi tunnistaa, ehkä?? Mutta, kurjaa on ettei tunteilleen voi mitään, kumpikaan. Ja ympäristö ei hyväksyisi KOSKAAN! Salassa tavataan ja muuten ei niinkuin tunnettaisikaan..

Siis tarkoitin että SINÄ olet se hullu!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja joop:
Huh huh. Siis tosiaan, mä olen rakastunut. MUTTA tää ikäero, näin nuorena on jotenkin niiiin kammottava :/

Mulla jo 2 lastakin..

Mies on kyllä ihana, minuun rakastunut. Ja on kyllä hyvin kypsä ikäisekseen, on melkein täysin vastuussa 3-vuotiaasta pikkuveljestäänkin jne.

MUTTA: mitäköhän ne imisetkin sitten ajattelee??

Ei imiset mitään ajattele TÖLPPÖ
 
Alkuperäinen kirjoittaja don't worry be happy:
Minä olin 23 ja mieheni vajaa 15 v kun alettiin seurustelemaan,nyt yhdessä oltu 19v ja muksujakin on tullut useampia. Jotkut tietysti ihmettelivät ikäeroamme,mutta nykyään kukaan ei edes huomaa etä mies on minua nuorempi=) Tsemppiä teille ja ei niitä kriisejä tule sen enempää kuin muillekkaan;)

No huh huh!
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja don't worry be happy:
Minä olin 23 ja mieheni vajaa 15 v kun alettiin seurustelemaan,nyt yhdessä oltu 19v ja muksujakin on tullut useampia. Jotkut tietysti ihmettelivät ikäeroamme,mutta nykyään kukaan ei edes huomaa etä mies on minua nuorempi=) Tsemppiä teille ja ei niitä kriisejä tule sen enempää kuin muillekkaan;)

No huh huh!

Ihan hienoa :)
 
Ikäero ei teillä ole loppujen lopuksi paha ollenkaan, jäähän se alle 10 vuodenkin, mikä ei taas sinänsä ole mikään mittapuu ikäeron sopivuudelle. Suhteen "sopivuuden" määrittää pariskunta itse ja sen toimivuuden elämäntilanteet.
Te elätte molemmat varsin erilaista tilannetta elämässen, toinen on juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut ja elämän suuret ratkaisut edesse ( armeija, koulu jne) ja sinä jo perheellistynytkin jne. Miten nämä toimii yhdessä on teidän ratkaistavissa. Muiden ajatuksista viis. Ainahan täällä joku tuomitsee jostain....
 
Alkuperäinen kirjoittaja hyvä:
Alkuperäinen kirjoittaja -:
Alkuperäinen kirjoittaja don't worry be happy:
Minä olin 23 ja mieheni vajaa 15 v kun alettiin seurustelemaan,nyt yhdessä oltu 19v ja muksujakin on tullut useampia. Jotkut tietysti ihmettelivät ikäeroamme,mutta nykyään kukaan ei edes huomaa etä mies on minua nuorempi=) Tsemppiä teille ja ei niitä kriisejä tule sen enempää kuin muillekkaan;)

No huh huh!

Ihan hienoa :)

Mun mielestä tuo lähtötilanne on lähinnä sairas. 14v poika ja 23v nainen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieraana aina:
Ikäero ei teillä ole loppujen lopuksi paha ollenkaan, jäähän se alle 10 vuodenkin, mikä ei taas sinänsä ole mikään mittapuu ikäeron sopivuudelle. Suhteen "sopivuuden" määrittää pariskunta itse ja sen toimivuuden elämäntilanteet.
Te elätte molemmat varsin erilaista tilannetta elämässen, toinen on juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut ja elämän suuret ratkaisut edesse ( armeija, koulu jne) ja sinä jo perheellistynytkin jne. Miten nämä toimii yhdessä on teidän ratkaistavissa. Muiden ajatuksista viis. Ainahan täällä joku tuomitsee jostain....

Toi oli naurettavaa hyväkästelyy
 
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Alkuperäinen kirjoittaja vieraana aina:
Ikäero ei teillä ole loppujen lopuksi paha ollenkaan, jäähän se alle 10 vuodenkin, mikä ei taas sinänsä ole mikään mittapuu ikäeron sopivuudelle. Suhteen "sopivuuden" määrittää pariskunta itse ja sen toimivuuden elämäntilanteet.
Te elätte molemmat varsin erilaista tilannetta elämässen, toinen on juuri täysi-ikäisyyden saavuttanut ja elämän suuret ratkaisut edesse ( armeija, koulu jne) ja sinä jo perheellistynytkin jne. Miten nämä toimii yhdessä on teidän ratkaistavissa. Muiden ajatuksista viis. Ainahan täällä joku tuomitsee jostain....

Toi oli naurettavaa hyväkästelyy

Perustele mielipiteesi, kiitos!
 

Yhteistyössä