En mä tiedä, voiko sitä tunnetta selittää mitenkään. Se "perhosia vatsassa" olo on just sellaista kummaa lepatusta mahassa, kun puhuu ihastuksen kohteen kanssa, hymyilyttää paljon ja koko ajan ja se toinen on ajatuksissa tosi paljon.
Mun kaveri sanoi joskus, että kun on ihastunut, niin haluaa kuulla siitä toisesta jatkuvasti, jotenkin varmistaa, että se on olemassa ja totta, ja sitten sille lähettelee sellaisia "diipadaapa"-viestejä, joissa ei ole mitään asiaa.
Ja kun on sen toisen kanssa yhdessä, niin on vaan tosi rauhallinen olo, sellainen, että "tähän mä kuulun", ja samalla on onnellinen. Ja jos toista himoitsee , niin sehän liittyy sitten seksiin, eli hinkuu koko ajan iholle, eikä saa siitä tarpeekseen. Seksi ei ole seksiä, vaan rakastelua - ja sen eron kyllä huomaa.
Mä olen huono selittämään tällaisia, mutta yritinpä kuitenkin.
Etkä sä ole outo, jos et ole koskaan kokenut Suurta Tunnetta, ei ole kaikki mun tuttavatkaan sitä kokeneet. Omalle kohdalle on osunut kaksi suurta rakkautta, molemmat päättyivät ei-hyvin, eli sen suuren tunteen kestävyydestä ei voi ikinä olla varma.
Sisällä tuntuu kuin tunteet kuohuisi sisällä kovaa ja tekee mieli vaan hypätä toisen syliin... Jos ei nää toista hetkeen, alkaa jalat tärisemään kun kohtaa toisen. Suudellessa joka paikassa kihelmöi... ja kaikki vaan on niiin ihanaa. Mun mies tekee töitä niin että ollaan jonkun aikaa näkemättä ja sit pidempi putki yhdessä... Ja kyllä On ihana nähdä aina työpuken jälkeen oma rakas. Olen kuin vastarakastunut. ja yhteisiä vuosia on jo kumminkin kertynyt 5 :heart: :heart: :heart: